Avaa päävalikko

Suomen kunnanvaakunat

Suomen kuntien käyttämät vakuunat
(Ohjattu sivulta Suomen kuntavaakunat)

Suomen kunnanvaakunat viittaavat Suomen kunnilla käytössä oleviin tai olleisiin virallisiin vaakunoihin. Ennen 8. huhtikuuta 1949 annettua lakia kunnanvaakunoista ainoastaan kaupungeilla oli oikeus käyttää vaakunaa, joskin eräät kauppalat (Karjaa, Riihimäki, Rovaniemi ja Valkeakoski) olivat onnistuneet vahvistamaan sellaisen itselleen jo aiemmin tasavallan presidentin allekirjoittamalla asetuksella. Lain myötä myös maalaiskunnat saivat oikeuden vaakunan käyttöön, mutta laki ei kuitenkaan pakottanut kuntia hankkimaan omaa vaakunaansa lukuun ottamatta Ahvenanmaan kuntia, joille velvoite tuli maakuntalain muutoksessa 1950 – tämän vuoksi Suomessa on lakkautettuja kuntia, joille vaakunaa ei koskaan vahvistettu (lain voimaantulon aikaan olemassa olleet kunnat, jotka eivät koskaan saaneet vaakunaa, olivat Koijärvi, Pielisensuu ja Uudenkaupungin maalaiskunta). Lain säätämistä seuranneiden 20 vuoden aikana sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan kaikille Suomen kunnille, yhteensä 466 kappaletta, joista viimeinen Kempeleelle 24. marraskuuta 1969. Vaakunoiden suunnittelussa kunnostautuivat erityisesti kolme suurta, heraldikot Gustaf von Numers, Olof Eriksson ja Ahti Hammar.

Tanskalainen heraldikko Sven Tito Achen on luonnehtinut suomalaista kunnallisheraldiikkaa aikanaan maailman parhaaksi.[1]

Sisällysluettelo

LakimuutoksetMuokkaa

Laki kunnanvaakunoista kumottiin ja säädökset siirrettiin sellaisinaan kunnallislakiin 10. joulukuuta 1976. Kuntalain korvatessa kunnallislain 1. heinäkuuta 1995 vaatimus kunnanvaltuuston päätöksen alistamisesta sisäasiainministeriölle poistui, mutta kunnan tuli hankkia vaakunaehdotuksesta kansallisarkiston lausunto. Lausuntoa ei tarvita, mikäli kyseessä on aiemmin hyväksytyn vaakunan käyttöönotto. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi kuntaliitokset, joissa kunta ottaa käyttöönsä jonkin muun kuin nimensä säilyttävän kunnan vaakunan.[2]

Lakkautetut kunnatMuokkaa

Kuntakentässä jatkunut tarve suurempiin kokonaisuuksiin on johtanut kuntien määrän vähenemiseen, jonka yhteydessä useita vaakunoita on jäänyt pois käytöstä. Suomen Kotiseutuliitto ja Suomen Kuntaliitto ovat esittäneet toivomuksena, että näiden lakkautettujen kuntien vaakunoita voisi käyttää eräänlaisina kotiseutuvaakunoina.[3]

VaakunatMuokkaa

Sisällysluettelo: A B E F G H I J K L M N O P R S T U V Y Ä
Vaakuna Kunnan nimi, vaakunan kuvaus ja suunnittelija Vahvistamispäivä
  Akaa (uusi vaakuna kuntaliitoksen yhteydessä)

Sakarakoroisesti punaiseen ja hopeaan halkoisella kilvellä hopeinen muuriankkuri.

Kari J. Tähtinen

28. helmikuuta 2007
  Alajärvi

Sinisessä kentässä hopeinen aaltokoroinen tyviö.

Olof Eriksson

16. lokakuuta 1961
  Alavieska

Vihreässä kentässä ristikkäin kaksi hopeaviikatetta, joiden terät kultaa.

Kaj Kajander

25. marraskuuta 1960
  Alavus (ottanut käyttöön Töysän vaakunan)

Sinisessä kentässä nyhäkoroinen kärki, josta nousee kaarisakarainen risti; molemmat hopeaa.

Gustaf von Numers

1. tammikuuta 2013
  Asikkala

Kilpi nelilohkoinen, hopea-punainen; kussakin kentässä vuorovärinen, kultaemiöinen viisilehtinen kukka.

Ahti Hammar

6. maaliskuuta 1952
  Askola

Hopeakentässä myllynkivi, josta kasvaa kolme ruusua; kaikki punaista.

Olof Eriksson

14. marraskuuta 1956
  Aura

Punaisessa kentässä alainen, aaltokoroinen hirsi, jonka yläpuolella kehäaura; kaikki kultaa.

Ahti Hammar

29. kesäkuuta 1957
  Brändö

Aaltokoroisen kilven punaisessa yläkentässä lentävä hopeinen lokki, hopeisessa alakentässä kala.

Matts Dreijer

9. huhtikuuta 1952
  Eckerö

Hopeakentässä punainen rahtivene, jonka raakapurjekin on punainen.

Matts Dreijer

27. helmikuuta 1952
  Enonkoski

Mustassa kentässä kaksi hopea-airoa vinoristikkäin, saatteena neljä kulta-apilaa.

Olof Eriksson

23. marraskuuta 1954
  Enontekiö

Sinisessä kentässä hopeinen punavaruksinen riekko.

Olof Eriksson

21. huhtikuuta 1961
  Espoo

Sinisessä kentässä hevosenkenkä, sen yläpuolella kruunu, kaikki kultaa.

Kaj Kajander

10. marraskuuta 1955
  Eura

Kultakentässä sinisen, sakarakoroisen reunuksen ympäröimänä musta, punavaruksinen karhu pystyasennossa, oikeassa kämmenessään iskuun kohotettu sininen miekka.

Gustaf von Numers

9. elokuuta 1954


  Eurajoki (ottanut käyttöön Luvian vaakunan)

Sinisessä kentässä kultainen, kolmimastoinen kuunarilaiva.

Heikki Hermonen

1. tammikuuta 2017


  Evijärvi

Sinisessä kentässä hopeisen aaltokoroisen tyviön yläpuolella selätysten kaksi tyviöstä nousevaa hopeista kalaa, joiden varukset ovat punaiset.

Olof Eriksson

19. syyskuuta 1963
  Finström

Punaisessa kentässä kultatammi alaisen, aaltokoroisen hopeahirren yläpuolella.

Matts Dreijer

19. joulukuuta 1951
  Forssa

Sinisessä kentässä hopeinen vesiratas.

Olof Eriksson

29. elokuuta 1962
  Föglö

Sinisessä kentässä kolme yläviistoon lentävää kultaista sorsaa asetettuina 2 + 1.

Matts Dreijer ja A.W. Rancken

31. lokakuuta 1951
  Geta

Sinisessä kentässä pystyyn kavahtanut kultapukki.

Matts Dreijer

19. joulukuuta 1951
  Haapajärvi

Sinisessä kentässä palkeittain hopeinen, siivekäs nuoli, jonka kärki ja sulat kultaa.

Gustaf von Numers

10. helmikuuta 1959
  Haapavesi

Sinisessä kentässä hopeinen haapa, sen alapuolella aaltokoroinen hopeatyviö, jossa sininen, kultanastainen suksisauvan sompa.

A. O. Jääskö

10. lokakuuta 1953
  Hailuoto

Sinisessä kentässä hopeinen merihankain.

Teuvo Pakkala

19. joulukuuta 1966
  Halsua

Punaisessa kentässä kaksi vastakkain asetettua pyöreäperäistä hopeakannelta, joitten kielet siniset.

Kaj Kajander

12. maaliskuuta 1969
  Hamina (ollut välillä pois käytöstä vuosina 2003–2012, jolloin käytössä oli Vehkalahden vaakuna)

Sinisessä kentässä hopeinen, alainen, aaltokoroinen hirsi, jolla ui kultainen vene, sen yläpuolella kultainen, purppuravuorinen kuninkaankruunu.

Gustaf von Numers (vanhan vaakunan pohjalta)

3. toukokuuta 1952
  Hammarland

Sinisessä kentässä kohti kääntynyt kultainen viikinkilaiva; kultatyviössä punainen kolmoisvuori.

Matts Dreijer

28. joulukuuta 1951
  Hankasalmi

Mustassa kentässä aaltokoroinen hopeahirsi, jossa punainen vitsahankain.

Ahti Hammar

3. lokakuuta 1957
  Hanko

Sini-hopeakatkoisessa kilvessä hopea-punakatkoinen majakka, jonka ovi- ja ikkuna-aukot ovat siniset; tornin yläpuolella kuusisakarainen hopeatähti.

Gustaf von Numers (vanhan vaakunan pohjalta)

4. tammikuuta 1960
  Harjavalta

Sinisessä kentässä salamakimppu paaluittain, saatteena sen kummallakin puolella kaksi vinoristiä keskenään hirsittäin, kaikki kultaa.

Ahti Hammar

11. helmikuuta 1952
  Hartola

Punaisessa kentässä ristikkäin kaksi palavaa soihtua ja niiden yläpuolella kruunu; kaikki kultaa paitsi soihtujen liekit hopeaa.

Kaj Kajander

11. heinäkuuta 1966
  Hattula

Punaisessa kentässä reunoihin ulottuva yksikaarinen silta, jonka yläpuolella kreikkalainen risti, molemmat kultaa.

Erkki Karttunen

12. maaliskuuta 1957
  Hausjärvi

Punaisessa kentässä vinoristi ja lakipisteessä tähti, kaikki hopeaa.

Olof Eriksson

20. huhtikuuta 1953
  Heinola

Punaisessa kentässä alainen, alapuoleltaan kaarikoroinen hopeahirsi, jonka päällä kävelee kultainen ilves, varukset siniset, korvatöyhdöt mustat.

Gustaf von Numers

11. marraskuuta 1958
  Heinävesi

Vihreässä kentässä aaltokoroinen hopeinen vastapalkki, jossa alatusten kolme kultaisilla ketjuilla sidottua vihreätä tukkilauttaa; vastapalkin yläpuolella kultainen ruoriratas.

Pauli Numminen

19. maaliskuuta 1959
  Helsinki

Sinisessä kentässä kultainen vene uimassa hopeisella, aaltokoroisella tyviöllä; veneen yläpuolella saatteena kultakruunu.

A. W. Rancken (piirtänyt uudelleen)

30. elokuuta 1951
  Hirvensalmi

Kultakentässä musta, kävelevä hirvi, kaviot punaiset.

Gustaf von Numers

20. huhtikuuta 1953
  Hollola

Punaisessa kentässä kohtikatsova hirvenpää ja sen alapuolella ruiskuhilas; molemmat kultaa, saatteena viisi hopeista naularistiä, joista yksi hirvenpään yläpuolella ja kaksi päätunnuskuvien molemmin puolin.

Carolus Lindberg

3. marraskuuta 1952
  Honkajoki

Sinisessä kentässä kaksikorvainen kultainen haarikka, jonka yläpuolella seitsenkärkinen hopeatähti.

Ahti Hammar

12. joulukuuta 1952
  Huittinen

Vihreässä kentässä kaksi kultaista häränotsaa alakkain.

Erkki Honkanen

19. kesäkuuta 1953
  Humppila

Kultakentässä tyvestä nousevasta katoksesta riippuva ruokakello; kaikki mustaa.

Risto Sulonen ja Olof Eriksson

25. syyskuuta 1957
  Hyrynsalmi

Hopeisessa kentässä sininen aaltokoroinen paalu, jossa kultainen tervatynnyri.

A. Liuksiala

8. kesäkuuta 1968
  Hyvinkää

Sinisessä kentässä kolme hirsittäin asetettua, keskenään paaluittain järjestettyä kultasyöstävää, joiden kärjet ja langat hopeaa.

Olof Eriksson

11. joulukuuta 1950
  Hämeenkyrö

Kultakentässä puna-sinikatkoinen juomasarvi, jalka ja heloitus hopeaa, suu oikealle, sarven yläpuolella sininen, liekkikoroinen lakio, jossa kuusisakarainen kultatähti.

Gustaf von Numers

29. joulukuuta 1954
  Hämeenlinna

Punaisessa kentässä alareunaltaan aaltokoroinen, kilven reunasta toiseen ulottuva muuri, josta nousee kaksi jyrkkäkattoista tornia ja näiden välissä rakennus, kaikki hopeaa, ikkuna-aukot ovat mustat ja linnan yläpuolella saatteena kultaiset auringonkasvot.

Gustaf von Numers (vanhan vaakunan pohjalta)

21. syyskuuta 1956
  Ii (ottanut käyttöön Kuivaniemen vaakunan)

Hopea kentässä aaltokoroinen vasen pieli ja hylje; molemmat sinisiä.

Kaj Kajander

1. tammikuuta 2007
  Iisalmi

Aaltokoroisesti musta-kultakatkoinen kilpi, jonka yläkentässä pystyssä jännitetty käsijousi, kokonaan kultaa, ja alakentässä kaksi piilukirvestä ristikkäin ja niiden varsien ympärillä saatteena neljä ruusua asetettuina 1 + 2 + 1, kaikki mustia.

Ahti Hammar (vanhan vaakunan pohjalta)

24. syyskuuta 1964
  Iitti

Mustassa kentässä aaltokoroinen hopeahirsi, päällikkeenä paaluittainen kaksilehtinen kulta-avain.

Ahti Hammar

3. maaliskuuta 1953
  Ikaalinen (ottanut käyttöön Ikaalisten maalaiskunnan vaakunan)

Kultaisten pielten rajoittamassa sinisessä kentässä kolme hopeista airoa lavat ylöspäin.

Pentti Papunen

1. tammikuuta 1972
  Ilmajoki

Katkoisen kilven hopeisessa yläkentässä musta karhunpää edestäpäin. Sinisessä alakentässä kaksi hopeista puunuijaa ristissä, niiden alakulmassa jalkajousen muotoinen hopeinen puumerkki; jousen kaksikaarteinen virittäjä vastapalkeittain tukin päällä, yläpää kiinni jänteessä.

Ahti Hammar

25. lokakuuta 1950
  Ilomantsi

Puna-mustahalkoisessa kilvessä kolme hopeista viisikielistä kannelta vieretysten; kielet mustia.

Ahti Hammar

24. marraskuuta 1954
  Imatra

Punaisessa kentässä kolme pystyasentoon asetettua kahtaalle suuntautuvaa yksipolvekkeista nuolenmuotoista kultakärkistä hopeasalamaa.

Olof Eriksson

25. lokakuuta 1960
  Inari

Mustassa kentässä uiva hopeinen siika päässään kultaiset sarvet.

Ahti Hammar

25. helmikuuta 1955
  Inkoo

Kilpi aaltokoroisesti kulta-sinikatkoinen; yläkentässä punainen vihkiristi, alakentässä palkeittain asetettu kulta-ankkuri.

A. W. Rancken

17. huhtikuuta 1951
  Isojoki

Mustassa kentässä hopeinen paalu, jossa punainen tähkä.

Pentti Vakkamaa

11. tammikuuta 1966
  Isokyrö

Kultakilvessä pystyssä musta karhu, jonka varukset (kieli, hampaat, kynnet) ovat punaiset, pidellen kämmenissään kuusentyveä.

Matti Visanti

7. heinäkuuta 1950
  Janakkala

Punaisessa kentässä edestäpäin kultainen ilveksenpää, jonka kieli sininen ja korvatöyhdöt mustat; yläpuolella sakarakoroinen kultalakio, jossa Mantovan risti ja sen molemmin puolin sitä kohti suuntautuva nuolenkärki; kaikki mustia.

Onni Oja

23. helmikuuta 1952
  Joensuu

Kilpi kahdesti lohkoinen, ylempänä vallikoro, alempana aaltokoro; kentät punainen, hopeinen ja musta.

Toivo Vuorela

19. marraskuuta 1957
  Jokioinen

Punaisessa kentässä aaltokoroinen hirsi, jonka yläpuolella kaksi vehnätähkää ristissä ja alapuolella alasin; kaikki kultaa.

Gustaf von Numers

21. syyskuuta 1951
  Jomala

Sinisessä kentässä Pyhä Olavi istumassa valtaistuimella pidellen valtakunnanomenaa ja sotakirvestä, kaikki kultaa.

Matts Dreijer

27. helmikuuta 1952
  Joroinen

Kultakentässä musta, punavaruksinen häränpää edestäpäin, saatteena kolme mustaa kuulaa, joista pään yläpuolella yksi ja kummallakin sivulla yksi.

Olof Eriksson

12. kesäkuuta 1953
  Joutsa

Punaisessa kentässä kuusikoroinen tyviö sekä hirsittäinen jousi, jonka päällikkeenä paaluittainen nuoli, jousen jänne ja nuolen kärki ja sulat kultaa, muu hopeaa.

Gustaf von Numers

10. marraskuuta 1955
  Juuka

Punaisessa kentässä hopeinen koivu, jonka norkot kultaiset.

Aake Kaarnama

24. marraskuuta 1952
  Juupajoki

Hopeakentässä punainen vuota, jossa kultainen havunoksa.

Olof Eriksson

26. huhtikuuta 1957
  Juva

Mustassa kentässä risti, saatteena oikeassa ylänurkassa apilan lehti; kaikki kultaa.

Tapio Vallioja

23. lokakuuta 1952
  Jyväskylä

Jaettu kilpi, jonka yläkentässä on hopeanvärinen merkurion sauva sinisellä pohjalla ja alakentässä hopeanvärisellä pohjalla luonnonvärisenä sisäjärviveneen keula suoraan edestä katsottuna sekä sen alla kolme sinistä aaltoviivaa.

Jussi Jäppinen (piirtänyt uudelleen)

11. joulukuuta 1931
  Jämijärvi

Kultakentässä palkki, jonka kummallakin puolella saatteena palkeittain lentävä pääskynen, kaikki siniset.

Gustaf von Numers

26. huhtikuuta 1965
  Jämsä (ottanut käyttöön Jämsänkosken vaakunan)

Punaisessa kentässä siilinrauta, jota ympäröi reunuksittain ketju, molemmat hopeaa.

Gustaf von Numers

1. tammikuuta 2009
  Järvenpää

Sinisessä kentässä hopeinen siivekäs lyyra.

Olof Eriksson

10. helmikuuta 1956
  Kaarina (ottanut käyttöön Piikkiön vaakunan)

Punaisessa kentässä kolme nousevaa kultaista, apilakärkistä sudenhammasta.

Ahti Hammar

1. tammikuuta 2009
  Kaavi

Punaisessa kentässä hopeinen, aaltokoroinen kärki.

Kaj Kajander

21. helmikuuta 1956
  Kajaani

Sinisessä kentässä alaisesta aaltokoroisesta hopeahirrestä nouseva kultainen kaksitorninen linna, jonka ikkuna- ja oviaukot punaiset.

Olof Eriksson

30. kesäkuuta 1958
  Kalajoki (ottanut käyttöön Himangan vaakunan)

Kultakentässä sininen, kaksimastoinen kaljaasi.

Gustaf von Numers

1. tammikuuta 2010
  Kangasala

Hopeakentässä harppu, jonka yhdyspuu ja kaula muodostavat kotkakuvion, saatteena seitsemän pisaraa, asetettuina 2 + 2 + 2 + 1, kaikki punaisia. Hopeisessa, punaisilla pisaroina sirotellussa kentässä punainen, kotkakoristeinen harppu.

Olof Eriksson

11. syyskuuta 1951
  Kangasniemi

Mustassa kentässä paaluttainen kultainen rukinlyhty, jossa lanka hopeaa.

Olof Eriksson

12. kesäkuuta 1953
  Kankaanpää

Sinisessä kentässä alainen, yläreunaltaan liekkikoroinen hopeahirsi, jonka päällikkeenä pystyssä kultamänty.

Carolus Lindberg

12. lokakuuta 1951
  Kannonkoski

Punaisessa kentässä aaltokoroinen tyviö ja sen yläpuolella kanto; kaikki hopeaa.

Olof Eriksson

28. syyskuuta 1959
  Kannus

Sinisessä kentässä paaluittainen noitarummun (kannuksen) vasara, sen varren kummallakin puolella kuusisakarainen kannustähti; kaikki hopeaa.

Gustaf von Numers

27. syyskuuta 1950
  Karijoki

Kynsikoroisesti katkoinen sini-hopeakilpi.

Ahti Hammar

28. joulukuuta 1965
  Karkkila

Punaisessa kentässä liekkikoroinen tyviö, jonka yläpuolella kaksi vasaraa ristikkäin; kaikki kultaa.

Olof Eriksson

21. syyskuuta 1956
  Karstula

Punaisessa kentässä hopeinen, ankkuriristin muotoinen lukonhela, keskellä avaimenreikä.

Ahti Hammar

16. heinäkuuta 1953
  Karvia

Sinisessä kentässä kuusikoroisen tyviön yläpuolella linnake, kaikki kultaa.

Olof Eriksson

28. maaliskuuta 1956
  Kaskinen

Halkoisen kilven oikeassa sinisessä kentässä hopeinen perämela, vasemmassa hopeisessa kentässä vihreä laakerinlehvä.

A. W. Rancken (piirtänyt uudelleen)

9. huhtikuuta 1793
  Kauhajoki

Aaltokorokatkoisen kilven sinisessä yläkentässä kaksi hopeista puhemiehen nuijaa ristikkäin, hopeisessa alakentässä kohti katsova musta karhunpää, jonka kieli punainen.

Ahti Hammar

17. lokakuuta 1952
  Kauhava (uusi vaakuna kuntaliitoksen yhteydessä)

Sinisellä kilvellä kultainen irtonainen mantovanristi alapuolellaan kilven reunasta reunaan ulottuva punainen neliherttainen helavyö; helat ja hertat kultaa.

Reijo Helläkoski

1. tammikuuta 2009
  Kauniainen

Sinisessä kilvessä istuva, etukäpälissään mustaa kuusenkäpyä pitelevä kultainen, punavaruksinen orava, sen yläpuolella saatteena kolme kultaista ruusua vieretysten.

Ahto Numminen

11. maaliskuuta 1952
  Kaustinen

Sinisessä kultaisin naularistein sirotellussa kentässä vastapalkeittain asetettu kultainen viulu.

Ilmari Wirkkala

25. lokakuuta 1950
  Keitele

Mustassa kentässä kolme kultaista nuottavenettä alatusten.

Ahti Hammar

16. toukokuuta 1962
  Kemi

Katkoisen kilven punaisessa yläkentässä hopeinen ankkuri, sinisessä alakentässä hopealohi.

G. A. Kajanus

28. toukokuuta 1873
  Kemijärvi (ottanut käyttöön Kemijärven maalaiskunnan vaakunan)

Mustassa kentässä kanto, jonka yläpää teroitettu kolmikärkiseksi ja sen molemmin puolin saatteena kuusisakarainen tähti, kaikki hopeaa.

Olof Eriksson

1. tammikuuta 1973
  Keminmaa (vahvistettu Kemin maalaiskunnalle)

Punaisessa kentässä hyppäävä lohi, jonka leuassa riippulukko; kaikki hopeaa, paitsi lukossa musta avaimenreikä.

Ahti Hammar

4. heinäkuuta 1955
  Kemiönsaari (ottanut käyttöön Dragsfjärdin vaakunan)

Sinisessä kentässä kultainen potkuri vinoristikkäin.

Olof Eriksson

1. tammikuuta 2009
  Kempele

Sinisessä kentässä aaltokoroinen vasen pieli ja kaksi alakkain, yläviistoon lentävää sorsaa; kaikki hopeaa.

Kaj Kajander

24. marraskuuta 1969
  Kerava

Sinisessä kentässä yläreunaltaan lohenpyrstökoroinen kultahirsi.

Ahti Hammar

22. huhtikuuta 1955
  Keuruu

Hopeanväriseen ylälakioon sijoitettu musta kirkkovene ja punaisessa alakentässä ristikkäin olevat puintivarstat.

Olof Eriksson

30. joulukuuta 1952
  Kihniö

Sinisessä kentässä kaksi kultaista alapuolelta sahakoroista palkkia.

Toivo Vuorela

10. lokakuuta 1960
  Kinnula

Hopeakentässä kolme oksakoroista, musta-punakatkoista vastapalkkia.

Ahti Hammar

2. tammikuuta 1959
  Kirkkonummi

Kilpi aaltokoroisesti sini-hopeakatkoinen; yläkentässä kultainen irtonainen kreikkalainen risti, alakentässä sininen vene.

A. W. Rancken

29. maaliskuuta 1951
  Kitee

Puna-mustakatkoisessa kilvessä hopeinen ruoriratas.

Tapio Vallioja

7. marraskuuta 1953
  Kittilä

Hopeakentässä kävelevä ahma ja yläpuolella kaarilakio; kaikki mustaa paitsi ahman varukset punaiset.

Einari Junttila

26. marraskuuta 1963
  Kiuruvesi

Mustassa kentässä kultainen kiuru siivet levitettyinä, alapuolella saatteena kolme hopeista vesilehvää asetettuina 2 + 1.

Tapio Vallioja

7. kesäkuuta 1963
  Kivijärvi

Hopeakentässä punainen, alapuoleltaan aaltokoroinen irtohirsi, jolla seisoo musta, punavaruksinen kukko.

Gustaf von Numers

18. huhtikuuta 1963
  Kokemäki

Sinisessä kentässä hopeinen, kultapäärmeinen ja -nauhainen piispanhiippa.

Gustaf von Numers

4. helmikuuta 1953
  Kokkola

Kultakentässä kyljellään musta tervatynnyri, jonka tapinreiästä ja pohjista lyövät punaiset tulenlieskat.

Olof Eriksson (vanhan vaakunan pohjalta)

17. joulukuuta 1956
  Kolari

Kilpi alaisen harjakoron jakama hopeiseen ja mustaan kenttään; yläkentässä viisi nousevaa punaista tulikielekettä vieretysten.

Olof Eriksson

10. joulukuuta 1951
  Konnevesi

Punaisessa kentässä hopeiset tukkisakset.

Gustaf von Numers

21. elokuuta 1964
  Kontiolahti

Hopeisessa kentässä pystyssä karhu olallaan uittohaka, kaikki mustaa, paitsi karhun varukset ja uittohaan varsi punaiset.

Aarno Liuksiala

27. helmikuuta 1953
  Korsnäs

Sinisessä kentässä ristikkäin kaksi ylös työntyvää harppuunaa, joiden kärjet hopeaa ja varret kultaa; yläkulmassa saatteena kultainen Mantovan risti.)

Gustaf von Numers

8. kesäkuuta 1968
  Koski Tl

Punaisessa kentässä kuusisakaraista kannustähteä ympäröivä rengas, jonka ulkoreuna on lohenpyrstökoroinen, molemmat hopeaa.

Gustaf von Numers

21. syyskuuta 1966
  Kotka

Sinisessä kentässä kultainen luonnollinen kotka siivet koholla, seisoen ristikkäin olevalla ankkurilla ja Merkuriuksen sauvalla, jotka molemmat ovat hopeisia.

Olof Eriksson

19. syyskuuta 1957
  Kouvola (uusi vaakuna kuntaliitoksen yhteydessä)

Mustalla kilvellä hopeinen aaltokoroinen tyviö ja kultainen liljapäinen, kuusipuolainen sideruusuke.

Tapani Talari

1. tammikuuta 2009
  Kristiinankaupunki

Aaltokoroisen hopea-sinihalkoisen kilven oikeassa kentässä yksitoista kentästä kasvavaa vihreää kuusta asetettuina 3 + 3 + 3 + 2.

Olof Eriksson (piirtänyt uudelleen)

7. maaliskuuta 1652
  Kruunupyy (korvasi vanhan vaakunan)

Punaisessa kentässä kruunattu apilaristi, jonka alasakara muodostaa kaateisen aurankärjen, kaikki kultaa.

Gustaf von Numers

14. kesäkuuta 1974
  Kuhmo

Mustassa kentässä kolme kultaista kuusta asetettuna 2 + 1.

Olof Eriksson

1. maaliskuuta 1952
  Kuhmoinen

Hopeakentässä kolme punaista, yläreunaltaan aaltokoroista hirttä.

Ahti Hammar

4. elokuuta 1955
  Kumlinge

Punaisessa kentässä kultainen kotka siivet levällään seisomassa hopeakivien muodostamalla merimerkillä.

Matts Dreijer

19. joulukuuta 1951
  Kuopio

Katkoisen kilven mustassa yläkentässä pystyssä viritetty jousi ja sen yläpuolella kruunu, kaikki kultaa, paitsi nuolen kärki ja sulitettu pyrstö hopeaa; hopeisessa alakentässä punainen yksitorninen kirkko, jonka ovi- ja ikkuna-aukot mustat.

Seppo Ruotsalainen (piirtänyt uudelleen)

12. kesäkuuta 1958
  Kuortane

Aaltokoroisesti katkoinen hopea-sininen kilpi, jonka yläkentässä kolme nousevaa punaista liekkiä ja alakentässä uiva hopeinen kuha.

Ahti Hammar

17. lokakuuta 1957
  Kurikka (uusi vaakuna kuntaliitoksen yhteydessä)

Siniseen ja hopeaan lohenpyrstökoroilla halkaistu kilpi.

Kirsi-Maaria Markus

1. tammikuuta 2009
  Kustavi

Punaisessa kentässä aaltokoroinen hopeapalkki, jonka saatteena molemmin puolin paaluittain kulta-ankkuri.

Arvo Viljanti, A. Lukala ja Ahti Hammar

17. heinäkuuta 1956
  Kuusamo

Punakentässä hopeinen juokseva poro, jonka yläpuolella kultainen revontuli.

Kaj Kajander

23. marraskuuta 1959
  Kyyjärvi

Sinisessä kentässä aaltokoroinen vasen pieli ja luikerteleva käärme, kaikki hopeaa.

Kaj Kajander

21. heinäkuuta 1969
  Kärkölä

Punaisessa kentässä kolme hopeista, hirsittäistä havukirvestä alatusten.

Ahti Hammar

5. syyskuuta 1955
  Kärsämäki

Hopeakentässä tyviö ja vene, molemmat siniset, veneestä nousee seitsemän punaista tulikielekettä.

Gustaf von Numers

5. lokakuuta 1964
  Kökar

Sinisessä kentässä hyppäävä hopeakala, jonka varukset punaiset.

Matts Dreijer

16. huhtikuuta 1952
  Lahti

Hopeakentässä musta, seitsenpuolainen rautatievaunun pyörä; pyörän kehältä nousee jokaisen puolapuun kohdalta punainen liekki.

Ahto Numminen (vanhan vaakunan pohjalta)

14. toukokuuta 1968
  Laihia

Vihreässä kentässä kultaisella oksalla istuva, etukäpälissään kultakäpyä pitelevä hopeinen orava.

Ahti Hammar

11. maaliskuuta 1952
  Laitila

Punaisessa kentässä hopeinen, kultavaruksinen kukko pidellen oikeassa jalassaan hopeista kovelia.

Ahti Hammar

26. kesäkuuta 1961
  Lapinjärvi

Hopea-sinihalkoinen kilpi, kummassakin kentässä vuorovärinen kärki, josta nousee apilaristi.

Ahti Hammar

7. kesäkuuta 1958
  Lapinlahti

Mustassa kentässä kaskenviertäjä työvälineenään viertokanki; miehen molemmin puolin saatteena kuusikärkinen tähti; kaikki kultaa, paitsi miehen kasvot ja kädet luonnonväriset sekä virsut ja viertokangen tyvi punaiset.

Ahti Hammar

11. marraskuuta 1952
  Lappajärvi

Sinisessä kentässä hopeinen raakapurjeella ja peräsimellä varustettu vene. Alla liekkikoroinen kultatyviö.

Ahti Hammar

27. marraskuuta 1957
  Lappeenranta

Hopeakentässä luonnonvärinen metsäläinen, pidellen maahan laskettua nuijaa, seisomassa vihreällä maalla. Otsan ja vyötäisten ympärillä vihreä seppele.

Olof Eriksson (piirtänyt uudelleen)

29. joulukuuta 1954
  Lapua

Kultakentässä musta, kävelevä, punavaruksinen karhu, jolla ratsastaa siniseen vyötettyyn mekkoon, housuihin ja paulakenkiin pukeutunut mies, pidellen oikeassa kädessään iskuun kohotettua mustaa nuijaa.

Gustaf von Numers

11. joulukuuta 1950
  Laukaa

Hopeakentässä punainen sydän, josta kasvaa kolmihaarainen vihreä havunoksa.

Olof Eriksson

5. syyskuuta 1955
  Lemi

Kilpi aaltokoroisesti vastalohkoinen, punahopeinen; punaisessa kentässä hopeinen, kultaemiöinen perunankukka.

Gustaf von Numers

16. toukokuuta 1962
  Lemland

Mustassa kentässä kultainen kappeli, jossa kaksi punaista ikkunaa: katon harjalla kaksi kultaristiä, joiden sakarat päättyvät punaisiin kolmioihin.

Matts Dreijer

28. joulukuuta 1951
  Lempäälä

Punaisessa kentässä aaltokoroinen kultapaalu, jonka päällikkeenä on musta, viritetty jalkajousi, mustakärkisine kultanuolineen; tyvessä, paalun kummallakin puolella saatteena kultainen aurakärki.

Gustaf von Numers

7. maaliskuuta 1950
  Leppävirta

Mustan kentän tyvessä aaltokoroinen kultahirsi, jonka yläpuolella kultainen, punanorkkoinen ja -silmuinen leppä.

Ahti Hammar

14. kesäkuuta 1950
  Lestijärvi

Hopeakentässä sininen teerenpyrstö.

Gustaf von Numers

19. tammikuuta 1967
  Lieksa

Punaisessa kentässä tyvestä nouseva käsijousella ampuva mies, karvalakki päässä, kirves vyöllä; kaikki hopeaa.

Olof Eriksson

20. huhtikuuta 1953
  Lieto

Punaisessa kentässä nouseva Pyhä Pietari pidellen oikeassa kädessään avainta ja vasemmassa kirjaa; kaikki kultaa.

Ahti Hammar

10. lokakuuta 1960
  Liminka

Sinisessä kentässä aaltokoroinen oikea pieli ja kolme kävelevää kärppää alatusten; kaikki muu on hopeaa paitsi kärppien hännänpäät ovat mustat.

Ahti Hammar

8. kesäkuuta 1956
  Liperi

Hopeakentässä punainen toistoristi.

Ahti Hammar

17. heinäkuuta 1956
  Lohja (ottanut käyttöön Lohjan kunnan vaakunan)

Sinisessä kentässä hopeinen halstari paaluttain; sen varren kummallakin puolella saatteena kultainen pähkinäterttu.

Olof Eriksson

1. tammikuuta 1997
  Loimaa (ottanut käyttöön Loimaan kunnan vaakunan)

Sinisessä kentässä paaluittain vehnäntähkä, jossa kaksi lehteä, saatteena neljä apilaristiä asetettuina 2 + 2; kaikki kultaa.

Aake Kaarnama

1. tammikuuta 2005
  Loppi

Kilpi aaltokoroisesti puna-hopeakatkoinen; siinä vuorovärinen raudanmerkki.

Olof Eriksson

23. syyskuuta 1952
  Loviisa

Sini-kultakatkoinen kilpi. Sinisessä kentässä kaksi kultaista tykkiä ristikkäin ja kultaisessa kentässä musta ankkuri.

Ahti Hammar (piirtänyt uudelleen)

18. maaliskuuta 1969
  Luhanka

Vihreässä kentässä kävelevä, hopeinen, kultavaruksinen mäyrä, jonka saatteena kolme kultaista, naulakantaista kaarisakararistiä, kaksi yläpuolella, yksi alapuolella.

Gustaf von Numers

1. syyskuuta 1965
  Lumijoki

Sinisessä kentässä alainen aaltokoroinen hirsi, jonka yläpuolella lumikide; molemmat hopeaa.

Toivo Mikkonen ja Kaj Kajander

11. heinäkuuta 1969
  Lumparland

Sinisessä kentässä kultalyhde, molemmin puolin sitä kohti kaartuva hopeinen, punavaruksinen kala.

Matts Dreijer

16. huhtikuuta 1952
  Luoto

Sinisessä kentässä hopeinen kaksimastoinen verkkovene.

Gustaf von Numers

17. lokakuuta 1952
  Luumäki

Kultakentässä honka, jonka rungon oikealla puolella punavaruksinen karjunpää, vasemmalla puolella viisisakarainen vallitus; kaikki mustaa.

Gustaf von Numers

30. huhtikuuta 1951
  Maalahti (korvasi vanhan vaakunan)

Sinisessä kentässä aaltokoroinen tyviö ja kolme lukkopeltiä asetettuina 2:1, kaikki hopeaa.

Karl-David Långbacka

9. heinäkuuta 1982
  Maarianhamina

Sinisellä kilvellä pysty kulta-ankkuri, sen yläpuolella lakio, jossa kolme vihreää lehmuksen lehteä.

Nils Byman

19. joulukuuta 1951
  Marttila

Punaisessa, vihreätyviöisessä kilvessä ratsastava, viittaansa leikkaava Pyhä Martti, jonka alapuolella istuva kerjäläinen; kaikki kultaa.

Ahti Hammar

17. heinäkuuta 1956
  Masku (ottanut käyttöön Askaisten vaakunan)

Punaisessa kentässä ristikkäin kaksi hopeista marsalkansauvaa, joiden päätehelat kultaa. Sauvojen saatteena neljä kulta-apilaa.

Gustaf von Numers

1. tammikuuta 2009
  Merijärvi

Sinisessä kentässä kaarikoroisesta tyviöstä nousevaan sinkilään kiinnitetty rengas, kaikki hopeaa.

Gustaf von Numers

27. huhtikuuta 1967
  Merikarvia

Sinisessä kentässä hopeinen, kolmimastoinen, etu- ja raakapurjeilla varustettu alus, joka ui aaltokoroisella kultatyviöllä.

Carolus Lindberg

2. helmikuuta 1951
  Miehikkälä

Punaisessa kentässä hopeinen kaksoispolviorsi.

Tapio Vallioja

3. joulukuuta 1957
  Mikkeli

Poikittain jaettu kilpi, jossa kuvataan sen yläkentässä kultaisella pohjalla Suomen marsalkan, vapaaherra C. G. E. Mannerheimin marsalkansauvaa kaksin kappalein vinoristisuunnassa sekä alakentässä mustalla pohjalla ylöspäin suunnattu Savon maakunnan kultainen jousi, jossa jänne, nuolenkärki ja sulitettu pyrstö ovat hopeaa. Vaakunakilven yläpuolella on ruotsalaismallinen kreivin kruunu ja kilven alapuolella vapaudenristi nauhasommitelmineen.

Gunnar Clement; uudelleen piirtänyt Eero Jokilehto

15. tammikuuta 1943
  Muhos

Aaltokorokatkoisen kilven sinisessä yläkentässä hopeinen lohi ja hopeisessa alakentässä kolme sinistä yksipolvekkeista salamaa vierekkäin.

Olof Eriksson

6. helmikuuta 1956
  Multia

Mustassa kentässä keltainen muurahainen.

Ahti Hammar

26. marraskuuta 1963
  Muonio

Punaisessa kentässä harjakoroisen tyviön yläpuolella kuusisakarainen tähti; kaikki hopeaa.

B. Harald Hellström

15. marraskuuta 1955
  Mustasaari (korvasi vanhan vaakunan)

Punaisessa kentässä reunoihin ulottuva kolmoisriu’un ja kaksoisvartaan muodostama risti, jonka risteyskohtaa ympäröi rengas, kaikki kultaa; kuviot ovat toisiinsa punottuina.

Gustaf von Numers

20. tammikuuta 1975
  Muurame

Punaisessa kentässä hopeinen suomuurain, jonka marja kultaa.

Ahti Hammar

6. helmikuuta 1960
  Mynämäki (ottanut käyttöön Mietoisten vaakunan)

Punaisessa kentässä kolme kultaista sulkakynää paaluittain.

Gustaf von Numers

1. tammikuuta 2007
  Myrskylä

Sinisessä kentässä hopeinen honka palkeittain.

Gustaf von Numers

23. marraskuuta 1959
  Mäntsälä

Sinisessä kentässä kultainen, edestäpäinen hirvenpää, jonka varuksetkin kultaa; saatteena kolme hopea-apilaa asetettuina 1 + 2.

Olof Eriksson

20. helmikuuta 1951
  Mänttä-Vilppula (ottanut käyttöön Vilppulan vaakunan)

Punaisessa kentässä alareunaltaan kaareva hirsi, josta kasvaa kolme havunoksaa; kokonaan hopeaa.

Olof Eriksson

1. tammikuuta 2009
  Mäntyharju

Mustassa kentässä kaksi kaarityviöstä kasvavaa mäntyä, kaikki kultaa.

Ahti Hammar

20. huhtikuuta 1953
  Naantali

Mustassa kentässä minuskelikirjaimet vg, joiden yläpuolella avonainen ritarikruunu; kaikki kultaa.

Olof Eriksson (piirtänyt uudelleen)

11. lokakuuta 1966
  Nakkila

Sinisessä kentässä kultainen palkki, jossa musta nahkiainen; palkin kummallakin puolella kolme paaluttaista kultatähkää.

Gustaf von Numers

16. helmikuuta 1953
  Nivala

Vihreässä kentässä yksipuolinen kultainen puuportti.

Kalervo Kallio

4. helmikuuta 1965
  Nokia

Kultakentässä sininen, alainen aaltokoroinen palkki, jonka yläpuolella musta punavaruksinen näätä pystyasennossa.

Gustaf von Numers

25. lokakuuta 1951
  Nousiainen

Punaisessa kentässä piispanistuimella istuva Pyhä Henrik, joka polkee jaloillaan kirves kädessä maassa makaavaa miestä, kaikki kultaa.

Olof Eriksson

26. kesäkuuta 1961
  Nurmes

Punaisessa kentässä kolme hopeista karhukeihäänkärkeä pystyssä vierekkäin.

Olof Eriksson

11. helmikuuta 1952
  Nurmijärvi

Sinisessä kentässä seitsemän luonnonväristä kultatukkaista nuorukaisen päätä asetettuina 2 + 3 + 2.

Olof Eriksson

14. huhtikuuta 1954
  Närpiö

Punaisessa kentässä kaateinen, kultainen vesilehvä, jolla on hopeasiivet.

Gustaf von Numers

4. elokuuta 1955
  Orimattila

Punaisessa kentässä nouseva hevonen pidellen viikatetta; kaikki hopeaa.

Ahti Hammar

17. joulukuuta 1956
  Oripää

Punaisessa kentässä kultainen hevosenpää, jonka kaula jatkuu kultaisena paaluna kilven alareunaan.

Gustaf von Numers

11. kesäkuuta 1968
  Orivesi

Hopeisessa kilvessä punainen pystyyn kavahtanut ori, joka nousee esiin kilven tyveen ulottuvasta sinisestä vedestä.

Carolus Lindberg

30. marraskuuta 1949
  Oulainen

Vihreässä kentässä pystyssä kultainen rapu.

Ahti Hammar

16. helmikuuta 1954
  Oulu

Punaisessa kentässä hopeisesta tyviöstä nouseva kultainen, sinisin portti- ja ikkuna-aukoin varustettu linna, jossa neljä viirein koristettua kupukattoista tornia; tyviössä sininen, punavaruksinen lohi.

Martti Heikura (piirtänyt uudelleen)

11. helmikuuta 1954
  Outokumpu (vahvistettu Kuusjärven kunnalle)

Punaisessa kentässä on kuusikoroinen lakio, jonka alapuolella kuparinmerkki; kaikki kultaa.

Olof Eriksson

18. helmikuuta 1953
  Padasjoki

Punaisessa kentässä pata, jonka alapuolella aaltokoroinen hirsi; kumpikin hopeaa.

Olof Eriksson

17. heinäkuuta 1956
  Paimio

Punaisessa, kulta-apilasirotteisessa kentässä hopeinen napakaira.

Ahti Hammar

12. syyskuuta 1953
  Paltamo

Kultakentässä hirsittäin, alatusten, kolme mustaa tervavenettä tynnyreineen.

Gustaf von Numers

19. syyskuuta 1953
  Parainen (ottanut käyttöön Nauvon vaakunan, vuosina 2009–2011 Länsi-Turunmaa)

Punaisessa kentässä hopeinen, kultakruunuinen ankkuri.

Gustaf von Numers

28. huhtikuuta 2009
  Parikkala (uusi vaakuna kuntaliitoksen yhteydessä)

Hopeisella kilvellä musta linnakekoroinen vastapieli ja kolme punaista pykäläristiä paaluttain.

Seppo Siitonen

1. tammikuuta 2005
  Parkano

Sinisessä kentässä aaltokoroinen kultahirsi ja sen päällikkeenä pystyssä kultainen mänty, jonka kuoritut kyljet ovat hopeiset; saatteena männyn latvan kummallakin puolella seitsensakarainen hopeatähti.

Germund Paaer

14. lokakuuta 1950
  Pedersören kunta (vahvistettu Pietarsaaren maalaiskunnalle, korvasi vanhan vaakunan)

Punaisessa kentässä kolmen naularistin ympäröimä ohrantähkä; kaikki kultaa.

Bo Aurén

9. huhtikuuta 1984
  Pelkosenniemi

Hopeakentässä sininen naularisti ja sen alapuolella sini-hopeakatkoinen kolmoisvuori.

Ahti Hammar

24. maaliskuuta 1960
  Pello

Sinisessä kentässä kolmoisvuori ja sen yläpuolella kolme kuusisakaraista tähteä asetettuina 1 + 2; kaikki hopeaa.

Olof Eriksson

30. toukokuuta 1952
  Perho

Mustassa kentässä kultainen perhonen, jonka yläpuolella saatteena hopeinen naularisti.

Gustaf von Numers

6. maaliskuuta 1953
  Pertunmaa

Punaisessa kentässä kultainen liekki, jossa musta tähkä.

Tapio Vallioja

1. heinäkuuta 1965
  Petäjävesi

Hopeakentässä punaisen aaltokoroisen tyviön yläpuolella musta petäjä.

Olof Eriksson

12. helmikuuta 1963
  Pieksämäki (ottanut käyttöön Pieksänmaan ja sitä aiemman Pieksämäen maalaiskunnan vaakunan)

Mustassa kentässä kolme hirsittäistä, hopeasulkaista kultavasamaa alatusten.

Ahti Hammar

1. tammikuuta 2007
  Pielavesi

Mustassa kentässä kaksi paaluittaista hopeista tuohitorvea selätysten, saatteena niiden yläkulmassa ja kummallakin sivulla kultainen naulakantainen apilaristi.

Ahti Hammar ja Niilo Toikkanen

23. tammikuuta 1954
  Pietarsaari

Kultakentässä sininen, aaltokoroinen tyviö, josta nousee punainen torni; tornista nousee sininen, punavaruksinen leijona, päässään punainen kruunu, häntä kaksihaarainen; leijona pitää oikeassa kämmenessään sinistä, punakahvaista iskuun kohotettua miekkaa.

Gustaf von Numers (piirtänyt uudelleen)

28. joulukuuta 1957
  Pihtipudas

Hopeaan ja mustaan nelitahkoisen kilven toisessa ja kolmannessa kentässä hopeiset nuolenkärjet.

Olof Eriksson

16. lokakuuta 1961
  Pirkkala

Kilpi halkoinen ja turkiskorokatkoinen hopea-punainen.

Gustaf von Numers

28. marraskuuta 1951
  Polvijärvi

Hopeakentässä punainen polviorsi, jossa kolme hopeista, lentävää hanhea hirsittäin.

Ahti Hammar

10. syyskuuta 1953
  Pomarkku

Kultakentässä sininen, sahakoroinen lakio; viisi sakaraa ylöspäin.

Gustaf von Numers

18. joulukuuta 1962
  Pori

Kullanvärisessä kilvessä edestäpäin punaisella ritarikruunulla varustettu musta karhunpää punainen kieli ojossa. Kilven alapuolta ympäröi sininen nauha, jossa hopeakirjaimin on lause «Deus protector noster«.

Eric O. W. Ehrström, uudelleen piirtänyt Olof Eriksson

11. joulukuuta 1931
  Pornainen

Sinisessä kentässä kultainen kirkonkello, jonka kummallakin puolella saatteena kultainen, hopealankainen värttinä.

Gustaf von Numers

12. maaliskuuta 1952
  Porvoo

Sinisessä kentässä hopeinen, tulusraudanmuotoinen C-kirjain.

Gustaf von Numers (piirtänyt uudelleen)

1. kesäkuuta 1960
  Posio

Mustassa kentässä kolme hopeista kotaa ryhmitettyinä 2 + 1; oviaukot punaiset.

Gustaf von Numers

12. toukokuuta 1958
  Pudasjärvi

Kultakentässä musta, kävelevä, punavaruksinen karhu, jonka yläpuolella musta, kuusikoroinen lakio, jossa Otavan seitsentähtinen tähtikuvio; kukin tähti kultaa, viisisakarainen.

Gustaf von Numers

26. syyskuuta 1950
  Pukkila

Sinisessä kentässä hopeinen pukinpää.

Olof Eriksson

29. joulukuuta 1954
  Punkalaidun

Sinisessä kentässä tyviö, jolla kilven reunasta toiseen ulottuva riukuaita; molemmat kultaa.

Gustaf von Numers

26. kesäkuuta 1961
  Puolanka

Mustassa kentässä kolme karjankelloa asetettuina 2:1, yläpuolella kuusikoroinen lakio; kaikki kultaa.

Aake Kaarnama

29. elokuuta 1962
  Puumala

Mustassa kilvessä kolme kilventyvestä kohoavaa hopeista sudenhammasta, joissa mustat, punaliekkiset kranaatit.

Tapio Vallioja

18. huhtikuuta 1963
  Pyhtää

Mustassa kentässä kaksi hopeista punavaruksista lohta ristikkäin, saatteena kussakin kulmassa hopeinen kreikkalainen risti.

Ahti Hammar

14. syyskuuta 1951
  Pyhäjoki

Sinisessä kentässä hopeinen kultavaruksinen hanhi, jonka alapuolella kultainen kruunu ja risti alakkain.

Olof Eriksson

22. syyskuuta 1965
  Pyhäjärvi (vahvistettu Pyhäjärven Ol. kunnalle, vuosina 1993–1995 Pyhäsalmi)

Sinisessä kentässä nouseva kärjestä teroitettu rajapaalu, jonka saatteena kummallakin puolella naularisti; kaikki hopeaa.

Ahti Hammar

26. maaliskuuta 1958
  Pyhäntä

Punaisessa kentässä on kolme alaista hirttä, joiden päällikkeenä on viisi tyvestä nousevaa suippokärkistä paalua; kaikki hopeaa.

Kaj Kajander

11. heinäkuuta 1969
  Pyhäranta

Punaisessa kentässä kultainen apilaristi, jonka alaosa muodostaa ankkurin.

Olof Eriksson

3. toukokuuta 1956
  Pälkäne (ottanut käyttöön Luopioisten vaakunan)

Sinisessä kentässä hopeinen, kultaemiöinen lumpeenkukka.

Gustaf von Numers

1. tammikuuta 2007
  Pöytyä

Punaisessa kentässä kultainen lyhde, jonka päällikkeenä hopeinen orsivaaka.

Olof Eriksson

15. syyskuuta 1955
  Raahe

Punaisessa kentässä alaisen aaltokoroisen hopeatyviön - josta nousee kultainen kummeli (merimerkki) - yläpuolella ryntäävän hevosen selässä istuva haarniskoitu ratsumies, jolla oikeassa kädessään viirillä varustettu peitsi, kaikki muut hopeaa paitsi kypärän kruunu ja silmikko sekä viiri, suitset, satulaloimi ja kannukset kultaa.

Olof Eriksson (vanhan vaakunan pohjalta)

24. syyskuuta 1963
  Raasepori (uusi vaakuna kuntaliitoksen yhteydessä)

Vihreällä kilvellä kahdeksan hopeista kultaemiöistä valkovuokonkukkaa renkaan tavoin.

Henrik Strömberg

1. tammikuuta 2009
  Raisio

Hopeakentässä punaisella hevosella ratsastava Pyhä Martti leikkaamassa miekallaan kappaletta viitastaan. Pyhimyksen kasvot ja kädet luonnonväriä, puku sininen, viitta ja saappaat punaiset, miekka hopeaa sekä sädekehä ja tukka kultaa. Hevosen varustus ja varukset kultaa.

Olof Eriksson

23. huhtikuuta 1954
  Rantasalmi

Kultakentässä musta, aaltokorkoinen palkki.

Ahti Hammar

1. lokakuuta 1958
  Ranua

Vihreässä kentässä alainen aaltokoroinen hirsi, jonka yläpuolella justeerisaha; kaikki hopeaa.

Olof Eriksson

23. marraskuuta 1959
  Rauma

Kultaisen latinalaisen ristin jakamassa sinisessä kilvessä neljä minuskeli r-kirjainta, yksi kussakin neljässä kentässä.

Carolus Lindberg (piirtänyt uudelleen)

11. syyskuuta 1942
  Rautalampi

Aaltokoroisesti kahdesti lohkoinen musta-, hopea- ja punakenttäinen kilpi; kummassakin värikentässä hopeinen raudanmerkki.

Ahti Hammar

19. maaliskuuta 1959
  Rautavaara

Mustassa kentässä kolmoisvuori, jonka yläpuolella kaksi kirvestä vinoristikkäin, kaikki hopeaa; vuoressa punainen raudanmerkki.

Olof Eriksson

5. tammikuuta 1954
  Rautjärvi

Sinisessä kentässä hopeinen raudanmerkki, jonka yläpuolella hopeinen, kuusikoroinen lakio.

Erkki Paakkinen

26. kesäkuuta 1961
  Reisjärvi

Sinisessä kentässä hopeinen, viisihaarainen atraimen terä.

Gustaf von Numers

3. marraskuuta 1952
  Riihimäki

Kultaisen vyön jakama kilpi, jonka hopeisessa yläkentässä on seitsemän ylöspäin nousevaa punaista tulenliekkiä ja punaisessa alakentässä kultainen lyhde.

Arttu Brummer

15. elokuuta 1947
  Ristijärvi

Sinisessä kentässä aaltokuvioinen hopeatyviö ja sen yläpuolella hopeinen havuristi.

A. Liuksiala

23. marraskuuta 1959
  Rovaniemi (ottanut käyttöön Rovaniemen maalaiskunnan vaakunan)

Vihreässä kentässä hopeinen haaruristi, jonka ylähaarat salamakoroiset, saatteena yläkulmassa kultainen liekki.

Toivo Vuorela

1. tammikuuta 2006
  Ruokolahti

Sinisessä kentässä aaltokoroinen tyviö, josta nousee kolme järviruokoa; kaikki hopeaa.

Gustaf von Numers

11. syyskuuta 1951
  Ruovesi

Punaisessa kentässä kolme hopeista lahnaa asennossa 2 + 1, hopeisessa lakiossa punainen kirkkovene.

Eino Halén

23. marraskuuta 1959
  Rusko (ottanut käyttöön Vahdon vaakunan)

Punaisessa kentässä kolme kruunattua viikatteen terää alakkain; kaikki kultaa.

Olof Eriksson

1. tammikuuta 2009
  Rääkkylä

Punaisessa kentässä kaksi mustaa kekälettä ristikkäin, liekit hopeaa.

Gustaf von Numers

3. toukokuuta 1956
  Saarijärvi

Hopeakentässä kolme yläreunoiltaan sahakoroista hirttä, joista keskimmäinen punainen, toiset mustia.

Ahti Hammar

14. syyskuuta 1954
  Salla

Sinisessä kentässä hopeinen kaarihirsi.

Kaj Kajander

21. huhtikuuta 1961
  Salo (ottanut käyttöön Halikon vaakunan)

Punaisessa kentässä kultatammi ja sakarakoroinen kultalakio, jossa musta sarvi.

Olof Eriksson

1. tammikuuta 2009
  Saltvik

Kilpi alaisen harjakoron jakama punaiseen ja kultaan, punaisessa kentässä kaksi kultaliljaa vieretysten.

Matts Dreijer

9. huhtikuuta 1952
  Sastamala (ottanut käyttöön Karkun vaakunan)

Sinisessä kentässä kultainen, ulkoreunaltaan ristikoroinen vihkiristi.

Lauri Ahlgrén

1. tammikuuta 2009
  Sauvo

Kultakentässä seisova naakka, saatteena kummallakin puolellaan kuusikärkinen kannustähti keskenään vastapalkeittain; kaikki mustia.

Ahti Hammar

4. maaliskuuta 1957
  Savitaipale

Mustassa kentässä sorkka-aura ja sen yläpuolella vallikoroinen lakio, kaikki kultaa.

Viljo Savikurki

3. maaliskuuta 1953
  Savonlinna

Sinisessä kentässä kultainen kolmitorninen linna, sen alapuolella hopeinen, alainen, aaltokoroinen hirsi, jonka alapuolelle jää musta tyviö, jossa pystyssä viritetty kultainen jousi; jousen jänne, nuolen kärki ja sulitettu pyrstö hopeaa.

Savonlinnan kaupungin Taideteollinen Korkeakoulu Carolus Lindbergin ehdotuksen (1938) pohjalta

4. huhtikuuta 1989
  Savukoski

Mustassa kentässä kultainen patsasaitta.

Heikki Paaer

17. huhtikuuta 1957
  Seinäjoki

Hopeisessa kilvessä sininen reunasta reunaan ulottuva sakaraharjainen ja juurestaan aaltokoroinen muuri.

Olof Eriksson

16. toukokuuta 1951
  Sievi

Vihreässä kentässä apilakoroinen lakio (yliskenttä) ja aaltokoroinen hirsi; molemmat kultaa.

Gustaf von Numers

30. toukokuuta 1950
  Siikainen

Sinisessä kentässä palkeittain asetettu, hyppäävä, hopeinen, punavaruksinen siika ja sen molemmin puolin saatteena seitsenkärkinen hopeatähti.

Pentti Vakkamaa

5. elokuuta 1952
  Siikajoki (uusi vaakuna kuntaliitoksen yhteydessä)

Sinisellä kilvellä yläreunaltaan sahakoroinen ja alareunaltaan aaltokoroinen hirsi, jonka yläpuolella kolme kuusisakaraista tähteä rinnakkain ja alapuolella siika, kaikki hopeaa.

Ruukin ja Siikajoen kunnanvaltuustot, Kaisu Tuomi, Tommi Lepojärvi ja Pekka Tuokila

1. tammikuuta 2007
  Siikalatva (uusi vaakuna kuntaliitoksen yhteydessä)

Sinisellä kilvellä aaltokoroinen tyviö ja neljä lentävää joutsenta palkittain; kaikki hopeaa.

Mikko Savolampi

1. tammikuuta 2009
  Siilinjärvi

Mustassa kentässä kaksi kassaraa (vesuria) vinoristikkäin, niiden alapuolella saatteena vesilehvä; kaikki kultaa.

Olof Eriksson

17. heinäkuuta 1956
  Simo

Sinisessä kentässä neljä hopeista lohenpyrstöä asetettuina ristin tapaan.

Olof Eriksson

27. helmikuuta 1957
  Sipoo

Mustassa kentässä aaltokoroinen, alainen hirsi ja yläpuolella sudenpää; kaikki hopeaa.

Olof Eriksson

25. helmikuuta 1955
  Siuntio

Sinisessä kentässä hirsittäin asetettu kultainen avain, jonka kieli muodostaa ristin ja perä on neliapilan muotoinen, kahden aaltokoroisen hopeahirren välissä.

A. W. Rancken

22. huhtikuuta 1950
  Sodankylä

Mustassa kentässä alainen hopeinen hirsi, jossa yläreunastaan liekkikoroinen punainen varras, hirren yläpuolella hopeinen 6-sakarainen tähti.

Aarno Liuksiala

24. maaliskuuta 1960
  Soini

Punaisessa kentässä alainen, aaltokoroinen hirsi, jonka yläpuolella kruunu; kaikki kultaa.

Kaj Kajander

29. elokuuta 1962
  Somero

Hopeisessa kentässä musta havupuun kanto, josta punaiset, kultasydämiset liekit nousevat ylös ja sivuille.

Ahti Hammar

30. toukokuuta 1950
  Sonkajärvi

Mustassa kentässä kultainen myllynratas, josta nousee viisi kultapunaista liekkiä.

Ahti Hammar

15. lokakuuta 1954
  Sotkamo

Hopeakentässä sininen, yläreunaltaan kaarikoroinen hirsi.

Toivo Vuorela

9. kesäkuuta 1962
  Sottunga

Sinisessä kentässä vene kahden aaltonauhan yläpuolella; kaikki kultaa paitsi maston huipussa punainen, kolmikielekkeinen lippu.

Matts Dreijer

27. maaliskuuta 1952
  Sulkava

Mustassa kentässä reunasta toiseen ulottuva, hopeinen yksikaarinen kivisilta, jonka saatteena kultaiset männynkävyt, kolme yläpuolella, yksi alapuolella, kannat ylöspäin.

Gustaf von Numers

23. syyskuuta 1953
  Sund

Punaisessa kentässä sakarainen, tornilla varustettu kultainen harjamuuri; harjalla kultainen viiri.

Matts Dreijer

19. joulukuuta 1951
  Suomussalmi

Mustassa kentässä neljä hopealipuketta ryhmitettyinä 1 + 2 + 1, kustakin nousee kultainen liekki.

Gustaf von Numers

21. syyskuuta 1966
  Suonenjoki

Mustassa kentässä renkaan ympäröimä mansikanlehti, molemmat kultaa.

Gustaf von Numers

2. tammikuuta 1964
  Sysmä

Mustassa kentässä nuolikotelo, jossa kolme nuolta; kaikki hopeaa; nuolikotelon keskellä punainen pienoiskilpi ja siinä pystyssä hopeapiilu.

Ahti Hammar

11. helmikuuta 1954
  Säkylä (ottanut käyttöön Köyliön vaakunan)

Sinisessä kentässä punainen, kultapäärmeinen piispanhiippa, alapuolella aaltokoroinen kultatyviö, jossa sininen kirves.

Into Linturi ja Yrjö Rintala

1. tammikuuta 2016


  Taipalsaari

Punaisessa kentässä aaltokoroisen tyviön yläpuolella tervahöyry; kaikki hopeaa.

Olof Eriksson

20. toukokuuta 1959
  Taivalkoski

Punaisessa kentässä justeerisaha, tämän yläpuolella kuusikoroinen lakio; kaikki hopeaa.

Kaj Kajander

2. syyskuuta 1959
  Taivassalo

Punaisessa kentässä kultainen yksimastoinen purjealus, jonka purjeessa punainen Mantovan risti.

Olof Eriksson

11. helmikuuta 1954
  Tammela

Punaisessa kentässä kolme tammenlehteä, joiden varret yhtyvät haaruristiksi, varsien yhtymäkohdasta versoaa kummallekin sivulle terho; kaikki hopeaa.

Gustaf von Numers

29. joulukuuta 1953
  Tampere

Punaisessa kentässä aaltokoroinen vastapalkki, jonka yläpuolella saatteena paaluttainen vasara ja alapuolella paaluttainen Merkuriuksen sauva; kaikki kultaa.

Olof Eriksson (vanhan vaakunan pohjalta)

16. kesäkuuta 1960
  Tervo

Sinisessä kentässä kultakyljet ja viisi kultaista irtoriukua asetettuina 2:1:2.

Gustaf von Numers

19. syyskuuta 1963
  Tervola

Punaisessa kentässä kokonaan hopeinen kävelevä kurki, nokassaan hirsittäinen kultasipuli.

Ahti Hammar

15. helmikuuta 1957
  Teuva

Sinisessä kentässä kaksi hopeista varstaa ristikkäin.

Ahti Hammar

20. huhtikuuta 1953
  Tohmajärvi (ottanut käyttöön Värtsilän vaakunan)

Hopeakentässä musta alasin, josta nousee punainen lieska.

Olof Eriksson

1. tammikuuta 2005
  Toholampi

Hopeakentässä alainen, musta, yläpuoleltaan oksakoroinen polviorsi; kustakin sakarasta nousee punainen tulenlieska.

Gustaf von Numers

28. toukokuuta 1952
  Toivakka

Vihreässä kentässä kylväjä hopeavaatteissa; kylvövakka hihnoineen ja virsut kultaa.

Gustaf von Numers

23. huhtikuuta 1957
  Tornio

Hopeakentässä punainen kirkontorni, jonka katto keski- ja kulmahuippuineen sekä ovi-, ikkuna- ja ampuma-aukot ovat siniset.

Olof Eriksson (piirtänyt uudelleen)

12. kesäkuuta 1958
  Turku

Sinisessä kentässä kultainen goottilainen A-kirjain, jonka ympärillä neljä hopealiljaa 1 + 2 + 1.

Tauno Torppo (piirtänyt uudelleen)

sinettinä vuodesta 1309, ei vahvistettu
  Tuusniemi

Kultakentässä musta kaarityviö, jolla seisoo musta, punahelttainen teeri, tyviössä kolme kultakruunua.

Gustaf von Numers

13. tammikuuta 1959
  Tuusula

Puna-hopealohkoisen kilven yläkentässä hopeinen pistoolinlukko ja alakentässä vihreä laakerinoksa, jonka marjat punaiset.

Olof Eriksson

28. tammikuuta 1953
  Tyrnävä

Sinisessä kentässä kolme hopeista punaovista latoa asetettuina 2 + 1.

Olof Eriksson

8. kesäkuuta 1956
  Ulvila

Vihreässä kentässä kultainen Pyhän Olavin kuva, käsissään sotakirves ja valtakunnanomena, istumassa hopeisella valtaistuimella.

Ahti Hammar

29. lokakuuta 1952
  Urjala

Punaisessa kentässä hopeinen apilaristi, jonka kustakin kulmasta lähtee kultainen liekki.

Toivo Vuorela

13. kesäkuuta 1955
  Utajärvi

Vihreässä kentässä hopeinen aaltokoroinen vastapalkki, jossa musta tervavene.

Olof Eriksson

7. kesäkuuta 1955
  Utsjoki

Mustassa kentässä revontuli, jonka yläpuolella saatteena nelisakarainen tähti; molemmat hopeaa.

Gustaf von Numers

20. huhtikuuta 1953
  Uurainen

Vihreässä kentässä kultainen kaarikoroinen kärki, jossa vihreä suksisauvan sompa.

Tapio Vallioja

12. helmikuuta 1965
  Uusikaarlepyy

Sinisessä kilvessä pystyyn asetettu kultainen tervatynnyri, jonka kannesta ja molemmista sivuista kultaiset, punakielekkeiset tulenlieskat lähtevät.

Gunnar Clément (piirtänyt uudelleen)

19. marraskuuta 1943
  Uusikaupunki

Hopeakentässä pystyssä selätysten kaksi sinistä haukea.

Ahti Hammar (piirtänyt uudelleen)

4. tammikuuta 1960
  Vaala

Punaisessa kentässä alainen, kaateinen polviorsi, josta nousee kolmisakarainen torni; molemmat hopeaa.

Kaj Kajander

11. tammikuuta 1966
  Vaasa

Punaisessa kentässä kultainen Vaasain tunnus, sen alapuolella kulta-valkoinen vapaudenristi kultaisine laakeriseppeleineen ja miekkoineen riippumassa kultaisessa, kahdella punaisella viivalla kirjatussa nauhassa, joka ympäröi kilven alaosaa.

Eric O. W. Ehrström (piirtänyt uudelleen)

10. marraskuuta 1922
  Valkeakoski

Punaisessa kilvessä on vastaviistoon kulkeva hopeinen virta, jonka yläkentässä on kultainen kuusi ja alakentässä kultainen hammasratas.

A. W. Rancken

23. huhtikuuta 1948
  Valtimo

Punaisessa kentässä hopeinen kultavaruksinen susi pystyssä, saatteena seitsemän kultarahaa järjestettyinä 2 + 2 + 2 + 1.

Olof Eriksson

23. helmikuuta 1952
  Vantaa (vahvistettu Helsingin maalaiskunnalle)

Sinisessä kentässä alainen, aaltokoroinen hopeahirsi, josta nousee oikealle kaartuva kultainen kalanpyrstö.

Kullervo Telamaa

8. toukokuuta 1951
  Varkaus

Mustassa kentässä esiintyöntyvä koukistettu käsivarsi pidellen hirsittäistä ankkuria; kaikki kultaa.

Olof Eriksson

3. huhtikuuta 1954
  Vehmaa

Kultakentässä punainen, ristisauvaa ja kirjaa pitelevä ja vihreää lohikäärmettä polkeva Pyhä Margareeta, jonka kasvot ja kädet luonnonväriä.

Ahti Hammar

19. helmikuuta 1958
  Vesanto

Mustassa kentässä kultaiset viitosjänteet.

Gustaf von Numers

3. tammikuuta 1968
  Vesilahti

Hopea-punahalkoisen kilven oikeassa kentässä punainen avain, sen vasemmassa kentässä hopeinen kultavaruksinen kurki, jonka päälaki on punainen ja pyrstön sulat mustapäiset.

Gustaf von Numers

29. maaliskuuta 1951
  Veteli

Hopeakentässä sininen paalu, jossa seitsenkielinen kultakantele; kielet punaiset.

Gustaf von Numers

21. huhtikuuta 1952
  Vieremä

Mustassa kentässä kaateinen polviorsi, jossa kasvaa havun oksa; molemmat kultaisia.

Aake Kaarnama

17. huhtikuuta 1964
  Vihti

Kultakentässä aaltokoroinen, kaateinen polviorsi, jonka yläpuolelle saatteena vesipyörä, molemmat siniset.

Gustaf von Numers

12. kesäkuuta 1953
  Viitasaari

Punaisessa kentässä seitsemän kokonaan hopeista uivaa muikkua asetettuina 1 + 2 + 1 + 2 + 1.

Olof Eriksson

5. elokuuta 1952
  Vimpeli

Sinisessä kentässä kaksi hopeista suksea selätysten kaateisen polviorren tapaan asetettuna, saatteena niiden välissä kultainen liekki.

Olof Eriksson

22. marraskuuta 1960
  Virolahti

Kulta-apilakylvöisessä punaisessa kentässä paaluittainen hopea-ankkuri.

Olof Eriksson

11. heinäkuuta 1951
  Virrat

Sinisessä kentässä aaltokoroiset kolmoisjänteet, saatteena kummallakin puolella palkeittainen karhukeihäänkärki; kaikki hopeaa.

Olof Eriksson

15. helmikuuta 1954
  Vårdö

Sinisessä kentässä hopeinen kartio, jossa kulta-punainen liekki.

Matts Dreijer

20. helmikuuta 1952
  Vöyri (ottanut käyttöön Vöyri-Maksamaan ja sitä aiemman Maksamaan vaakunan)

Sinisessä kentässä vedenhaltia pitäen oikeassa kädessään kalaa ja vasemmassa apilanlehteä; kaikki hopeaa.

Gustaf von Numers

1. tammikuuta 2011
  Ylitornio

Hopeakentässä kolmoisvuoren yläpuolella aurinko, kumpikin punainen.

Jaakko Hänninen

5. huhtikuuta 1954
  Ylivieska

Hopeakentässä sininen, apilapäinen haaruristi.

Ahti Hammar

20. kesäkuuta 1955
  Ylöjärvi

Punaisessa kentässä haaruristi, jonka yläkulmassa saatteena risti; molemmat kultaa.

Gustaf von Numers

12. toukokuuta 1954
  Ypäjä

Halkoisen kilven oikeassa sinisessä kentässä hopeinen maalaiskirkon kellotapuli, vasemmassa hopeisessa kentässä punainen tähkä.

Aukusti Tuhka

27. joulukuuta 1949
  Ähtäri

Sinisessä kentässä kaksi nuolta ristikkäin ja päällikkeenä paaluittain kolmas nuoli; kaikki hopeaa; saatteena kummassakin sivukulmassa kultainen viisilehtinen kukka.

Ahti Hammar

25. lokakuuta 1951
  Äänekoski (ottanut käyttöön Suolahden vaakunan)

Sinisessä kentässä kolme lentävää hopeakurkea, keskenään järjestettyinä oikealle suunnatun kärjen tapaan.

Olof Eriksson

1. tammikuuta 2007

Käytöstä poistuneet tai lakkautettujen kuntien vaakunatMuokkaa

Sisällysluettelo: A B D E H I J K L M N O P R S T U V Y Ä Ö
Vaakuna Kunnan nimi, vaakunan käytössäoloaika, kuvaus ja suunnittelija Vahvistamispäivä
  Ahlainen (1954–1971)

Sinisessä kentässä hopeinen, punavaruksinen lentävä lokki.

Ilmari Sysimetsä

11. helmikuuta 1954
  Aitolahti (1965–1965)

Punaisessa kentässä aaltokoroinen kultahirsi, jossa kolme mustaa, soikeaa, kyljiltään sisäänpäin kaartuvaa rengasta.

Gustaf von Numers

9. kesäkuuta 1965
  Alahärmä (1958–2008)

Hopeakentässä painanteisen pilvikoron rajoittama musta tyviö, jonka yläpuolella musta, punavaruksinen karhunpää.

Toivo Vuorela Armas Lähteenkorvan aiheen pohjalta

10. tammikuuta 1958
  Alastaro (1963–2008)

Mustassa kentässä kaksi paaluittaista tulusrautaa selätysten, niiden kummallakin puolella apilanlehti; kaikki kultaa.

Pentti Vakkamaa

7. tammikuuta 1963
  Alatornio (1952–1972)

Hopea-sinikatkoisen kilven yläkentässä sininen jännittämätön käsijousi hirsittäin ja alakentässä uiva lohi; kokonaan hopeaa.

Olof Eriksson

7. huhtikuuta 1952
  Alaveteli (1958–1968)

Punaisessa kentässä Mantovan risti kaateisen aurankärjen yläpuolella; molemmat kultaa.

Gustaf von Numers

31. maaliskuuta 1958
  Alavus (1952–2012)

Kultakentässä seisova karhu pidellen molemmin käsin päänsä yläpuolella pitkällään olevaa tynnyriä, jonka ylälaidassa olevasta tapinreiästä nousee liekki; kaikki mustaa, paitsi karhun varukset ja tynnyristä nouseva liekki punaiset.

Matti Visanti

12. elokuuta 1952


  Angelniemi (1962–1966)

Punaisessa kentässä kultaiset kolmoisankkurit.

Ahti Hammar

16. toukokuuta 1962
  Anjala (1952–1974)

Sinisessä kentässä kolme tyvestä nousevaa hopeista valakättä.

Olof Eriksson

29. lokakuuta 1952
  Anttola (1962–2000)

Kultakentässä musta vinoristi, jossa kaksi kultaista suksikeihästä ristikkäin, sommat ylöspäin.

Gustaf von Numers

1. marraskuuta 1962
  Artjärvi (1956–2010)

Sinisessä kentässä kultainen kuha, jonka alapuolella tyvessä sakarakoroinen, hopeinen muuri.

Olof Eriksson

1. lokakuuta 1956
  Askainen (1967–2008)

Punaisessa kentässä ristikkäin kaksi hopeista marsalkansauvaa, joiden päätehelat kultaa. Sauvojen saatteena neljä kulta-apilaa.

Gustaf von Numers

27. huhtikuuta 1967
  Bergö (1962–1972)

Punaisessa kentässä kultainen hylje, jonka selkä on kaartunut vasemmalle.

Gustaf von Numers

29. elokuuta 1962
  Björköby (1959–1972)

Punaisessa kentässä aaltokoroinen tyviö ja postitorvi, josta riippuu kolme koivunlehteä; kaikki kultaa.

Gustaf von Numers

6. heinäkuuta 1959
  Bromarv (1950–1976)

Kilpi kulta-punakatkoinen; yläkentässä nouseva punainen saksanhirvi; alakentässä kaksi keksinterää ristissä, niiden yläkulmassa saatteena kranaatti; kaikki kultaa.

Gustaf von Numers

28. kesäkuuta 1950
  Dragsfjärd (1962–2008)

Sinisessä kentässä kultainen potkuri vinoristikkäin.

Olof Eriksson

16. toukokuuta 1962
  Elimäki (1951–2008)

Katkoisen kilven hopeisessa yläkentässä esiin nouseva, musta, kruunupää ratsuhevonen, jonka kruunu, varukset ja valjaat ovat kultaa, punaisessa alakentässä kaksi päivätyökapulaa kaateisina ristissä ja niiden yläkulmassa neliapila; kaikki hopeaa.

Gustaf von Numers

18. tammikuuta 1951
  Eno (1955–2008)

Hopeakentässä punaisella kolmoisvuorella seisova musta, punakielinen majava, olallaan punavartinen, musta kirves.

Ahti Hammar

15. huhtikuuta 1955
  Eräjärvi (1962–1972)

Punaisessa kentässä kolme hopeista, puusta tehtyä ongenkoukkua vieretysten.

Gustaf von Numers

10. huhtikuuta 1962
  Eurajoki (1950–2016)

Kultakentässä punainen, kilven toisesta reunasta toiseen ulottuva, sakarainen, alapuolella aaltokoron rajoittama muuri, josta nousee musta rapu pidellen saksissaan sinistä nahkiaista.

Gustaf von Numers

26. tammikuuta 1950
  Haapasaari (1957–1973)

Sinisessä kentässä kolme hopeapuikkaria alatusten.

Kimmo Kara

11. joulukuuta 1957
  Halikko (1953–2008)

Punaisessa kentässä kultatammi ja sakarakoroinen kultalakio, jossa musta sarvi.

Olof Eriksson

12. helmikuuta 1953
  Hauho (1951–2008)

Punaisessa kentässä neljä juoksevaa hopeaoravaa alatusten.

Olof Eriksson

30. marraskuuta 1951
  Haukipudas (1952–2012)

Sinisessä kentässä alakkain kolme uivaa hopeahaukea, joiden varukset punaiset; alapuolella sahakoroinen hopeatyviö.

Olof Eriksson

11. helmikuuta 1952
  Haukivuori (1955–2006)

Mustassa kentässä kolmoisvuoren yläpuolella hauki; kaikki kultaa.

Olof Eriksson

15. helmikuuta 1955
  Heinolan maalaiskunta (1968–1996)

Punaisessa kentässä paaluittain kaksi reenjalasta, joita yhdistää kaksi päällikkäistä poikkipuuta; kaikki hopeaa.

Kaj Kajander

1. lokakuuta 1968
  Hiittinen (1964–1968)

Punaisessa kentässä kultahirsi, jossa kaksi toisistaan poispäin suunnattua kolmikärkistä sinistä atraimenterää, joilla on yhteinen varsi.

Gustaf von Numers

8. lokakuuta 1964
  Himanka (1958–2009)

Kultakentässä sininen, kaksimastoinen kaljaasi.

Gustaf von Numers

12. joulukuuta 1958
  Hinnerjoki (1953–1969)

Sinisessä kentässä vieretysten kolme hopeista, paaluittaista, kivistä vasarakirveen päätä.

Gustaf von Numers

4. toukokuuta 1953
  Honkilahti (1951–1969)

Hopeakentässä vihreä kuusi, sen alla vihreä, aaltokoroinen tyviö, jossa hopeinen uiva siika.

Gustaf von Numers

12. maaliskuuta 1951
  Houtskari (1951–2008)

Hopeakentässä punainen kolmimastoinen hansalaiva purjehtimassa aaltokoroisella sinisellä tyviöllä, jossa kolme hopeista kalaa järjestettynä 2 + 1.

Gustaf von Numers

11. syyskuuta 1951
  Hyvinkään maalaiskunta (1953–1968)

Sinisessä kentässä hopeinen uusikuu, jonka yläpuolella kultainen kruunu.

Olof Eriksson

29. kesäkuuta 1953
  Hämeenkoski (1952–2015) (vahvistettu Kosken Hl. kunnalle)

Punaisessa kilvessä kaksi hopeapalkkia, joissa kummassakin kaksi mustaa kaateista polviortta; palkkien välissä kolme hopeista palkeittaista apilanlehteä.

Antti Salmenlinna

1. huhtikuuta 1952
  Ii (1966–2006)

Kulta-sinikatkoinen kilpi; yläkentässä sininen orsivaaka, alakentässä reunoihin ulottuva kultaverkko.

Kaj Kajander

9. helmikuuta 1966
  Iisalmen maalaiskunta (1954–1969)

Mustassa kentässä vieretysten kolme hopeakynttilää, joiden liekit kultaa.

Olof Eriksson

20. syyskuuta 1954
  Ikaalisten epäitsenäinen kauppala (1961–1971)

Sinisessä kentässä hopeinen aaltokoroinen paalu, josta versoo kummallekin puolen kolme kultaista lehmuksen lehteä.

Pentti Papunen

16. lokakuuta 1961
  Ikaalisten maalaiskunta (1956–1971)

Kultaisesa kentässä sininen paalu, jossa kolme hopeista airoa vieretysten.

Pentti Papunen

17. huhtikuuta 1956
  Iniö (1956–2008)

Punaisessa kentässä reunoihin ulottuva verkko, jonka päällikkeenä paalu; molemmat kultaa.

Gustaf von Numers

26. lokakuuta 1956
  Jaala (1968–2008)

Sinisessä kentässä pystyssä kultatynnyri, josta nousee kolme hopeista lohenpyrstöä.

Ahti Hammar

19. maaliskuuta 1968
  Jalasjärvi (1951–2015)

Sinisessä kentässä kaksi hopeista, punanorkkoista koivua.

Ahti Hammar

30. marraskuuta 1951
  Jepua (1965–1974)

Punaisessa kentässä kultaiset länget.

Gustaf von Numers

28. joulukuuta 1965
  Joutseno (1951–2008)

Punaisessa kentässä hopeinen kultavaruksinen joutsen siivet koholla uimassa hopeisella, aaltokoroisella tyviöllä, jossa musta aaltokoroinen hirsi.

Gustaf von Numers

2. tammikuuta 1951
  Juankoski (1957–2016)

Mustassa kentässä alainen, yläpuoleltaan sakarakoroinen ja alapuoleltaan aaltokoroinen hopeahirsi; sakaroista, joita on näkyvissä kolme, nousee hopea-punainen tulenlieska.

Arvi Rannanheimo

10. joulukuuta 1957
  Jurva (1955–2008)

Sinisessä kentässä hopeinen siivitetty höylä, saatteena kilven kummassakin kulmassa ja alaosassa kulta-apilat.

Olof Eriksson

15. helmikuuta 1955
  Jyväskylän maalaiskunta (1954–2008)

Punaisessa kentässä hammaspyörän puolikas, yläpuolella kolme tähkää, kaikki kultaa.

Tapio Vallioja

10. heinäkuuta 1954
  Jämsä (1953–2008)

Punaisessa kentässä nauhalla sidottu nuolikimppu, nuolet hopeaa, kärjet, sulat ja nauha kultaa; nuolikimppua ympäröi reunuksittainen hopeinen ketju.

Gustaf von Numers

29. joulukuuta 1953
  Jämsänkoski (1954–2008)

Punaisessa kentässä siilinrauta, jota ympäröi reunuksittain ketju, molemmat hopeaa.

Gustaf von Numers

3. huhtikuuta 1954
  Jäppilä (1958–2003)

Mustassa kentässä pystyssä kultahaahlat.

Erkki Karttunen

7. kesäkuuta 1958
  Kaarina (1955–2008)

Punaisessa kentässä hopeinen, yläreunaltaan rikottu teilausratas; päällikkeenä Pyhä Katariina, oikeassa kädessään miekka ja kohotetussa vasemmassa kädessään avonainen kirja; kaikki kultaa.

Ahti Hammar

13. kesäkuuta 1955
  Kaarlela (1963–1976)

Sinisessä kentässä hopeinen, kultavaruksinen näätä pystyasennossa ja sen yläpuolella kolme kultakruunua vieretysten.

Gustaf von Numers

12. helmikuuta 1963
  Kajaanin maalaiskunta (1966–1976)

Sinisessä kentässä yläreunaltaan sakarakoroinen ja alareunaltaan kuusikoroinen hopeahirsi.

Kaj Kajander

21. syyskuuta 1966
  Kakskerta (1957–1967)

Kultakentässä kaksi mustaa, peräsimellä varustettua venettä hirsittäin alatusten, kummassakin veneessä punainen porraspäädyn muotoinen tiilipino.

Ahti Hammar

5. kesäkuuta 1957
  Kalajoki (1953–2009)

Sinisessä kentässä reunoihin ulottuva kultainen verkko, jonka päällä uiva, hopeinen lohi.

Olof Eriksson

20. huhtikuuta 1953
  Kalanti (1951–1992)

Punaisessa kilvessä aaltokoroinen hopeahirsi. Yläkentässä kultainen, mustalla raudoituksella varustettu matkavakka. Alakentässä kultainen koukkuaura, jonka kärki on musta.

A. W. Rancken

21. huhtikuuta 1951
  Kalvola (1952–2008)

Punaisessa kentässä alainen hirsi ja sen yläpuolella kaksi piilukirvestä ristikkäin, kaikki hopeaa.

Olof Eriksson

12. joulukuuta 1952
  Kangaslampi (1965–2004)

Mustassa kentässä kultainen vesilehti.

Kaj Kajander

4. marraskuuta 1965
  Karhula (1955–1976)

Hopeakentässä selätysten kaksi mustaa, punavaruksista karhua, kummallakin etukäpälässä musta vasara.

Ahti Hammar

10. marraskuuta 1955
  Karinainen (1969–2004)

Punaisessa kentässä kultainen irtoristi, jonka yläsakara on kolmihaaraisen havunoksan muotoinen.

Gustaf von Numers

12. maaliskuuta 1969
  Karjaa (1943–2008)

Sinisessä kilvessä kultainen kolmitorninen linna hopeavuorella, joka ulottuu kilven alareunaan saakka. Vuoressa on poikittain juokseva virta, sen alla sinisessä ympyrässä kuusipuolainen kultaratas.

Hilding Ekelund

23. heinäkuuta 1943
  Karjaan maalaiskunta (1950–1968)

Aaltokorokatkoisen kilven punaisessa yläkentässä kolme kultaista sakaroitua muuria asetettuina 1 + 2, sen hopeisessa alakentässä musta, aaltokoroinen tyvikenttä, jossa kultainen raudan merkki.

Gunnar Forsström

6. helmikuuta 1950
  Karjala (1964–1976)

Punaisessa kentässä kultainen leili.

Kaj Kajander

5. lokakuuta 1964
  Karjalohja (1965–2012)

Sinisessä kentässä kolmilehtinen, haaruristin muotoinen koivunoksa, jonka yläpuolella kuusisakarainen tähti, kaikki kultaa.

Toivo Vuorela

4. helmikuuta 1965
  Karkku (1963–1972)

Sinisessä kentässä kultainen, ulkoreunaltaan ristikoroinen vihkiristi.

Lauri Ahlgrén

12. helmikuuta 1963
  Karttula (1965–2010)

Sinisessä kentässä kanto, josta kasvaa kummallekin puolelle koivunverso; kaikki hopeisia.

Aake Kaarnama

4. helmikuuta 1965
  Karuna (1959–1968)

Punaisessa kentässä esiin työntyvä, hopeinen käsivarsi pidellen kultaisessa jalassa palavaa hopeakynttilää, liekki kultaa.

Gustaf von Numers

20. toukokuuta 1959
  Karunki (1956–1972)

Vihreässä kentässä aaltokoroinen hopeapieli ja kolme hopeista, punavaruksista, uivaa siikaa alatusten.

Ahti Hammar

28. tammikuuta 1956
  Kauhava (1952–2008)

Sinisessä kentässä kultainen, hopeahelainen tuppipuukko kärki alaspäin, saatteena sen kummallakin puolella kaksi kultaista tulusrautaa.

Ahti Hammar

17. lokakuuta 1952
  Kauvatsa (1951–1968)

Kulta-sinikatkoisen kilven yläkentässä musta, punavaruksinen silkkiuikun pää, alakentässä kolme kultanaurista lehtineen ryhmitettyinä 2 + 1.

Gustaf von Numers

21. huhtikuuta 1951
  Keikyä (1956–1980)

Sinisessä kentässä reunasta reunaan ulottuva yksikaarinen, yläreunaltaan sakarakoroinen silta, jonka alapuolella hammasratas; kaikki hopeaa.

Heikki Paaer

26. lokakuuta 1956
  Kemijärven maalaiskunta (1954–1972) (vahvistettu koko Kemijärven kunnalle ennen kauppalan erottamista)

Mustassa kentässä kanto, jonka yläpää teroitettu kolmikärkiseksi ja sen molemmin puolin saatteena kuusisakarainen tähti; kaikki hopeaa.

Olof Eriksson

3. huhtikuuta 1954
  Kemijärvi (1960–1972)

Punaisessa kentässä kaksi siivekästä hopeista uittohaan terää ristikkäin.

Ahti Hammar

25. marraskuuta 1960
  Kemiö (1963–2008)

Kilpi lehmuskoroisesti puna-kultakatkoinen.

Gustaf von Numers

24. syyskuuta 1963
  Kerimäki (1951–2012)

Aaltokorokatkoisen kilven mustassa yläkentässä kultainen kirkonkello, sen kultaisessa alakentässä musta, reunoihin ulottuva verkko.

Gustaf von Numers

17. huhtikuuta 1951
  Kestilä (1967–2008)

Punaisessa kentässä ristikkäin kaksi hopeista puulusikkaa.

Kaj Kajander

21. heinäkuuta 1967
  Kesälahti (1956–2012)

Mustassa kentässä hopeinen aaltokoroinen kärki, jossa kolme viisilehtistä punaista kukkaa asetettuina 1 + 2.

Heikki Paaer

3. helmikuuta 1956
  Kiihtelysvaara (1962–2004)

Mustassa kentässä neljä hopeista oravannahkaa vieretysten.

Ahti Hammar

10. huhtikuuta 1962
  Kiikala (1960–2008)

Punaisessa kentässä kultainen nauris.

Ahti Hammar

4. tammikuuta 1960
  Kiikka (1961–1980)

Sinisessä kentässä kultainen rukki.

T. Takala ja Gustaf von Numers

26. kesäkuuta 1961
  Kiikoinen (1954–2012)

Kultakentässä nouseva, musta, punakielinen pukki, jonka kaulassa hihnastaan riippuva, hopeinen tuohikontti.

Gustaf von Numers

3. toukokuuta 1954
  Kiiminki (1968–2012)

Vihreässä kentässä kolme hopeateräistä ja kultakahvaista vuolinrautaa asetettuina 2 + 1.

Olof Eriksson ja professori Oskari Jauhiainen

1. lokakuuta 1968
  Kisko (1952–2008)

Vihreässä kentässä kaksi vuorihakkua ristikkäin, niiden alapuolella apilakoroinen tyviö; kaikki hopeaa.

Ahti Hammar

5. elokuuta 1952
  Kiukainen (1950–2008)

Alaisen nyhäisen harjakoron jakaman kilven sinisessä yläkentässä kaksi paaluittaista kultatähkää, kultaisessa alakentässä sininen, aaltokoroinen hirsi.

Gustaf von Numers

26. syyskuuta 1950
  Kodisjoki (1964–2006)

Punaisessa kentässä kolme kultaista härän iestä alatusten.

Gustaf von Numers

1. huhtikuuta 1964
  Koivulahti (1955–1972)

Sinisessä kentässä lilja, saatteena lakioittain kaksi kuusisakaraista tähteä; kaikki kultaa.

Gustaf von Numers

8. maaliskuuta 1955
  Konginkangas (1960–1992)

Hopeakentässä vihreä hirsi, jossa kultainen vene.

Olof Eriksson

25. marraskuuta 1960
  Korpilahti (1958–2008)

Kultaisessa kilvessä musta, aaltokoroinen vastapalkki, jossa alatusten kolme lentävää hopeista, punavaruksista joutsenta.

Helmer Selin

10. syyskuuta 1958
  Korppoo (1956–2008)

Kultakentässä musta kruunupää korppi siivet koholla; kruunu ja kieli punaiset.

Gustaf von Numers

27. joulukuuta 1956
  Kortesjärvi (1958–2008)

Hopeakentässä tyviö, jonka yläpuolella Mantovan risti (jääkäriristi); molemmat vihreitä.

Ahti Hammar

12. toukokuuta 1958
  Koskenpää (1962–1968)

Puna-hopeakatkoisessa kilvessä reunuksittain vuorovärinen ketju ja yläkentässä hopeinen vesipyörän yläpuolisko.

Gustaf von Numers

16. toukokuuta 1962
  Kouvola (1952–2008)

Mustassa kentässä hopeinen vinoristi, jossa kaksi punalehtistä avainta ristissä.

Gustaf von Numers

1. helmikuuta 1952
  Kruunupyy (1955–1974)

Kultakentässä punainen hirsi, jossa kultakruunu.

Gustaf von Numers

15. helmikuuta 1955
  Kuhmalahti (1961–2010)

Punaisessa kentässä hopeinen kumokärki, jossa on punainen liekki.

Gustaf von Numers

26. kesäkuuta 1961
  Kuivaniemi (1967–2006)

Hopeakentässä aaltokoroinen vasen pieli ja hylje, molemmat sinisiä.

Kaj Kajander

4. syyskuuta 1967
  Kullaa (1950–2004)

Hopeisessä kentässä punainen, peittämätön pystyyn ladottu sysimiilu, sen yläpuolella painanteisen pilvikoron rajoittama musta yliskenttä (lakio), jossa raudanmerkki ja sen kummallakin puolella kuusisakarainen tähti; kaikki hopeaa.

Gustaf von Numers

26. syyskuuta 1950
  Kuopion maalaiskunta (1953–1968)

Mustassa kentässä kolme kultaista jännittämätöntä käsijousta alakkain.

Olof Eriksson

10. syyskuuta 1953
  Kuorevesi (1952–2000)

Punaisessa kentässä kruunattu kirkonkello, saatteena sen molemmin puolin kolme rahaa paaluittain järjestettyinä; kaikki kultaa.

Olof Eriksson

23. helmikuuta 1952
  Kurikka (1951–2008)

Hopea-sinikatkoisen kilven yläkentässä sininen hirvenpää, jonka kieli ja hampaat punaiset; alakentässä kaksi hopeista piikkinuijaa ristikkäin.

Ahti Hammar

14. syyskuuta 1951
  Kuru (1956–2008)

Sinisessä kentässä hopeinen kumokärki.

Kimmo Kara

8. kesäkuuta 1956
  Kuusankoski (1952–2008)

Punaisessa kentässä on hopeinen kuusi, jossa kolme kultakäpyä asetettuina 1 + 2.

Olof Eriksson

11. helmikuuta 1952
  Kuusjoki (1964–2008)

Kultaisessa kentässä vihreä palkki, jonka yläreuna havu- ja alareuna aaltokoroinen.

Ahti Hammar

20. marraskuuta 1964
  Kylmäkoski (1965–2010)

Aaltokoroisesti katkoinen hopea-punainen kilpi; punaisessa alakentässä hopeinen lumikide.

Kaj Kajander ja Heikki Lauhkonen

5. lokakuuta 1965
  Kymi (1952–1976)

Mustassa kentässä pystyssä hyppäävä hopeinen lohi, sen yläpuolella kultakruunu.

Ahti Hammar

30. toukokuuta 1952
  Kälviä (1962–2008)

Sinisessä kentässä kolme hopeista, nousevaa osmankäämiä, emitähkät kultaa.

Gustaf von Numers

16. toukokuuta 1962
  Köyliö (1950–2015)

Sinisessä kentässä punainen, kultapäärmeinen piispanhiippa, alapuolella aaltokoroinen kultatyviö, jossa sininen kirves.

Into Linturi ja Yrjö Rintala

26. syyskuuta 1950
  Lammi (1958–2008)

Punaisessa kentässä hopeisen kolmiovuoren yläpuolella viisilehtinen, hopeinen, kultaemiöinen pellavankukka.

Taimi Nyberg

19. helmikuuta 1958
  Lappee (1953–1966)

Puna-mustahalkoisessa kilvessä oikealle katsova P. Laurentius pitäen oikeassa kädessään kohotettuna halstaria ja vasemmassa kultarahoja; kaikki muu hopeaa.

Olof Eriksson

4. helmikuuta 1953
  Lappi (1951–2008)

Sinisessä kentässä ristissä kaksi hopeista, kultavartista piilua, joiden alakulmassa saatteena hopeinen, kaateinen kuokanterä, näiden yläpuolella kultainen lakio, jossa kolme sinistä, kultaemiöistä pellavankukkaa.

Gustaf von Numers

3. maaliskuuta 1951
  Lapväärtti (1960–1972)

Punaisessa kentässä kultainen lyhde ja hopeinen, aaltokoroinen tyviö, jossa punainen, aaltokoroinen hirsi.

Gustaf von Numers

25. marraskuuta 1960
  Lauritsala (1952–1966)

Hopeakilvessä punainen varppivene.

J. Hänninen

5. elokuuta 1952
  Lavia (1955–2014)

Sini-hopeakatkoinen kilpi.

Ahti Hammar

15. maaliskuuta 1955
  Lehtimäki (1959–2008)

Sinisessä kentässä kolmoisvuori, josta nousee viisilehtinen oksa, kaikki kultaa.

Antti Salmenlinna

18. helmikuuta 1959
  Leivonmäki (1956–2007)

Punaisessa kentässä hopeinen kaarityviö, jolla seisoo kultainen leivonen siivet ja oikea jalka koholla.

Olof Eriksson

1. lokakuuta 1956
  Lemu (1966–2008)

Punaisessa kentässä alainen nelipuolainen pyörä, josta nousee apilaristi; kaikki hopeaa.

Kaj Kajander

11. lokakuuta 1966
  Liljendal (1954–2009)

Kilpi sini-hopeakatkoinen, yläkentässä kaksi hopeista siipeä, alakentässä kolme sinistä liljaa asetettuina 2 + 1.

Gustaf L. Backman

14. syyskuuta 1954
  Lohja (1951–1996)

Sinisessä kentässä kolme hopeista, hopeapunailiekkistä masuunia vieretysten, tyvessä hopeinen punavaruksinen lohi.

Ahti Hammar

12. joulukuuta 1951
  Lohjan kunta (1951–1996) (vahvistettu Lohjan maalaiskunnalle)

Sinisessä kentässä hopeinen halstari paaluttain; sen varren kummallakin puolella saatteena kultainen pähkinäterttu.

Olof Eriksson

31. joulukuuta 1951
  Lohtaja (1951–2008)

Sinisessä kentässä aaltokoroinen hopeakärki, jossa punainen, puna-kultaliekkinen masuuni.

Gustaf von Numers

17. toukokuuta 1951
  Loimaa (1952–2004)

Sinisessä kilvessä palkeittain puupuntari; saatteena sen molemmin puolin paaluittainen tähkä; kaikki kultaa.

Eino Vuori

8. elokuuta 1952
  Loimaan kunta (1952–2004) (vahvistettu Loimaan maalaiskunnalle)

Sinisessä kentässä paaluittan vehnäntähkä, jossa kaksi lehteä, saatteena neljä apilaristiä asetettuina 2 + 2; kaikki kultaa.

Aake Kaarnama

12. toukokuuta 1952
  Lokalahti (1963–1980)

Puna-hopeakatkoinen kilpi; yläkentässä hopeinen, mustajalkainen, lentävä lokki; alakentässä reunoihin ulottuva punainen verkko.

Ahti Hammar

12. helmikuuta 1963
  Luopioinen (1960–2006)

Sinisessä kentässä hopeinen, kultaemiöinen lumpeenkukka.

Gustaf von Numers

2. marraskuuta 1960
  Luvia (1954–2016)

Sinisessä kentässä kultainen, kolmimastoinen kuunarilaiva.

Heikki Hermonen

15. helmikuuta 1954
  Längelmäki (1952–2006)

Punaisessa kentässä vesiratas ja sen yläpuolella lakio; molemmat hopeaa; lakiossa kolme sinistä, viisilehtistä kukkaa.

Ahti Hammar

1. helmikuuta 1952
  Maalahti (1965–1982)

Sinisessä kentässä kaksi vastapielestä ulkonevaa saranarautaa; kaikki hopeaa.

Gustaf von Numers

4. helmikuuta 1965
  Maaninka (1952–2014)

Mustassa kentässä kultapalkki, jossa kolme mustaa, punavaruksista, seisovaa sorsaa hirsittäin.

Gustaf von Numers

12. joulukuuta 1952
  Maaria (1956–1966)

Punaisessa kentässä rukoukseen polvistunut Neitsyt Maria, saatteena kummallakin puolellaan Marian monogrammi; kaikki kultaa.

Ahti Hammar

1. lokakuuta 1956
  Maksamaa (1954–2006), Vöyri-Maksamaa (2007–2010)

Sinisessä kentässä vedenhaltia pitäen oikeassa kädessään kalaa ja vasemmassa apilanlehteä; kaikki hopeaa.

Gustaf von Numers

19. kesäkuuta 1954
  Masku (1964–2008)

Punaisessa kentässä viisi kultaista haavanlehteä, asetettuina 1 + 3 + 1.

Ahti Hammar

23. joulukuuta 1964
  Mellilä (1969–2008)

Vihreässä kentässä neljä kultatähkää, jotka yhtyvät varsistaan ristiksi.

Kaj Kajander

11. heinäkuuta 1969
  Merimasku (1962–2008)

Hopeakentässä tyvestä nouseva punainen pohjoisviitta (reimari).

Olof Eriksson

16. toukokuuta 1962
  Metsämaa (1964–1975)

Punaisessa kentässä yläreunaltaan kuusikoroinen hopeahirsi.

Kaj Kajander

3. huhtikuuta 1964
  Mietoinen (1961–2006)

Punaisessa kentässä kolme kultaista sulkakynää paaluittain.

Gustaf von Numers

16. lokakuuta 1961
  Mikkelin maalaiskunta (1950–2000)

Kilpi aaltokoroinen, musta-kulta-katkoinen. Yläkentässä jännitetty käsijousi nuolineen; kaikki kultaa, paitsi jousen jänne sekä nuolen kärki ja sulitettu pyrstö hopeaa. Alakentässä musta orsivaaka.

Tauno Häkli

24. heinäkuuta 1950
  Mouhijärvi (1957–2008)

Sinisessä kentässä alainen hammaskoroinen kaksikärkinen hirsi, jonka yläpuolella saatteena naulakantainen apilaristi, molemmat kultaa.

Gustaf von Numers

5. kesäkuuta 1957
  Munsala (1965–1974)

Sinisessä kentässä kultainen alainen hirsi ja sen yläpuolella kaksi lentävää hopeajoutsenta.

Gustaf von Numers

4. marraskuuta 1965
  Mustasaari (1960–1975)

Punaisessa kentässä risti, jonka kolme ylintä sakaraa kapenevat keskustaa kohti ja ovat suippokärkisiä alimmaisen muodostaessa alaspäin levenevän, kolmoisvuorella seisovan paalun; ristin sakaroiden päälikkeenä rengas; kaikki hopeaa paitsi kolmoisvuori kultaa.

Gustaf von Numers

2. marraskuuta 1960
  Muurla (1960–2008)

Punaisessa kentässä vesirattaan puolikas, josta kasvaa lilja, kaikki kultaa.

Olof Eriksson

1. kesäkuuta 1960
  Muuruvesi (1963–1970)

Vihreässä kentässä kaksi vasemmalta esiintyöntyvää kultaista uittohaan terää.

Kaj Kajander

18. huhtikuuta 1963
  Mynämäki (1960–2006)

Hopeakentässä punainen kärki, jossa kultainen nouseva apilaristi.

Olof Eriksson

24. maaliskuuta 1960
  Mänttä (1950–2008)

Punaisessa hopeisilla lipukkeilla sirotellussa kentässä hopeinen sinivaruksinen ilves pystyssä, ilveksen korvatöyhdöt mustat.

Olof Eriksson

25. lokakuuta 1950
  Naantalin maalaiskunta (1958–1963)

Mustassa kentässä kultainen, ulkoreunaltaan liekkikoroinen vihkiristi.

Ahti Hammar

24. marraskuuta 1958
  Nastola (1954–2015)

Punaisessa kilvessä hopeinen, naulakantainen ankkuriristi.

Kimmo Kara

23. huhtikuuta 1954
  Nauvo (1958–2008)

Punaisessa kentässä hopeinen, kultakruunuinen ankkuri.

Gustaf von Numers

29. syyskuuta 1958
  Nilsiä (1953–2012)

Mustassa kentässä kultainen havuristi.

Olof Eriksson

29. joulukuuta 1953
  Noormarkku (1956–2009)

Kultakentässä mustalla alasimella istuva punainen orava.

Ahti Hammar

2. marraskuuta 1956
  Nuijamaa (1960–1988)

Hopeakentässä esiin työntyvä, kultakyntinen, musta karhun kämmen, joka pitää punaista nuijaa.

Gustaf von Numers

24. maaliskuuta 1960
  Nummi (1956–1980), Nummi-Pusula (1981–2012)

Sinisessä kentässä hopeinen putkilukko.

Gustaf von Numers

1. lokakuuta 1956
  Nurmeksen maalaiskunta (1953–1972)

Puna-mustahalkoisessa kilvessä hopeamänty, jossa kaksi kultakäpyä.

Olof Eriksson

20. huhtikuuta 1953
  Nurmo (1955–2008)

Vihreässä kentässä alasin, saatteena sen ympärillä neljä kulkusta, asetettuina 1 + 2 + 1; kaikki hopeaa.

Ahti Hammar

15. helmikuuta 1955
  Oravainen (1954–2010)

Sinisessä kentässä palkeittain asetettu hopeinen väkivasara, saateena sen kummallakin puolella hopeinen kultaliekkinen kranaatti.

Gustaf von Numers

14. syyskuuta 1954
  Oulujoki (1952–1964)

Sinisessä kentässä reunoihin ulottuva verkko, jonka päällikkeenä aaltokoroinen hirsi; kaikki hopeaa.

Olof Eriksson

5. elokuuta 1952
  Oulunsalo (1968–2012)

Sinisessä kentässä hopeinen, kultavaruksinen, seisova kuovi, siivet koholla.

Gustaf von Numers

1. lokakuuta 1968
  Paattinen (1958–1972)

Kultakentässä esiintyöntyvä, musta veneenkeula, jonka kokkapuulla seisoo siivet koholla musta, punavaruksinen varis.

Ahti Hammar

10. syyskuuta 1958
  Paavola (1967–1972)

Sinisessä kentässä kaksi hopeista, yläreunaltaan sahakoroista ja alareunaltaan aaltokoroista hirttä.

Olof Eriksson

4. syyskuuta 1967
  Parainen (1961–2008)

Punaisessa kentässä paaluittainen, siivekäs vuorimoukari, jonka varren alaosa muodostaa ankkurinperän ja sen kourat, kaikki kultaa.

Gustaf von Numers

26. kesäkuuta 1961
  Paraisten maalaiskunta (1952–1966)

Punaisessa kentässä nouseva, reunoihin ulottuva, porttiholvilla varustettu muuri, jonka yläpuolella kolme simpukkaa; kaikki kultaa.

Gustaf von Numers

12. joulukuuta 1952
  Parikkala (1956–2004)

Mustassa kentässä uiva punavaruksinen hopeasiika, saatteena kolme hopeista pykäläristiä, kaksi siian ylä- ja yksi alapuolella.

Aarno Karimo ja Ahti Hammar

14. marraskuuta 1956
  Pattijoki (1968–2002)

Hopeakentässä sininen palkki, jossa kultainen kauran röyhy.

Gustaf von Numers

15. helmikuuta 1968
  Perniö (1957–2008)

Punaisessa kentässä kaateinen auranterä, josta kasvaa viisi lehmuksen lehteä; kaikki kultaa.

Ahti Hammar

22. lokakuuta 1957
  Pertteli (1957–2008)

Mustassa kentässä hopeinen P. Pärttyli, oikeassa kädessään punavartinen kultaveitsi, vasemmassa kultakirja, jonka kannessa punainen risti; sädekehä kultaa.

Gustaf von Numers

12. syyskuuta 1957
  Peräseinäjoki (1959–2004)

Hopeakentässä painanteisen pilvikoron rajoittama sininen lakio ja neljä nousevaa punaista liekkiä.

Ahti Hammar

23. marraskuuta 1959
  Petolahti (1968–1972)

Sinisessä kentässä alapuolelta sahakoroinen hirsi; saatteena ylä- ja alapuolella perunankukka; kaikki hopeaa, kukkien emiöt kultaa.

Gustaf von Numers

3. tammikuuta 1968
  Pieksämäki (1951–2006)

Mustassa kentässä kultainen vinoristin ja apilaristin yhdistelmä.

Ahti Hammar

24. lokakuuta 1951
  Pieksämäen maalaiskunta (1951–2003), Pieksänmaa (2004–2006)

Mustassa kentässä kolme hirsittäistä, hopeasulkaista kultavasamaa alatusten.

Ahti Hammar

11. syyskuuta 1951
  Pielisjärvi (1953–1972)

Kultaisessa kentässä musta palokärki, jonka päälaki ja kynnet punaiset, kentän oikea pieli musta.

Tapio Vallioja

4. toukokuuta 1953
  Pietarsaaren maalaiskunta (1958–1984)

Punaisessa kentässä kuularisti, jonka ympärillä reunuksittain asetettu köysi, molemmat kultaa.

Gustaf von Numers

19. helmikuuta 1958
  Pernaja (1952–2009)

Hopeakentässä lakio ja vinoristi, molemmat punaiset, lakiossa kaksi aurankärkeä ja niiden välissä kuusisakarainen tähti; kaikki hopeaa.

Gustaf von Numers

8. elokuuta 1952
  Pihlajavesi (1960–1968)

Hopeakentässä vihreä pihlaja, marjat punaiset.

Olof Eriksson

10. lokakuuta 1960
  Piikkiö (1955–2008)

Punaisessa kentässä kolme nousevaa kultaista, apilakärkistä sudenhammasta.

Ahti Hammar

25. helmikuuta 1955
  Piippola (1966–2008)

Sinisessä kentässä sudenhammaskoroinen lakio - kolme ylöspäin suuntautuvaa sudenhammasta näkyvissä - sekä kolme kaateista kuokanterää vieretysten; kaikki hopeaa.

Aake Kaarnama

21. syyskuuta 1966
  Pirttikylä (1963–1972)

Sini-hopeakatkoisessa kentässä kaksi tasakylkistä viisikulmiota, joista kumpikin yhdellä sivullaan koskettaa pitkin toista erottavaa koroa; kuviossa lipuke; kaikki vuorovärisiä.

Gustaf von Numers

26. marraskuuta 1963
  Pohja (1953–2008)

Hopeakentässä sininen kärki, jossa hopealilja: saatteena kärjen kummallakin puolella sininen raudanmerkki.

A. W. Rancken

10. kesäkuuta 1953
  Pohjaslahti (1961–1972)

Sinisessä kentässä vastapalkki, jonka kummastakin sivusta kasvaa kolme havunoksaa; kaikki hopeaa.

Olof Eriksson

20. huhtikuuta 1961
  Porin maalaiskunta (1952–1966)

Kultaisessa kentässä nouseva, musta, punakielinen karhu pidellen oikeassa kämmenessään kaateista sinistä ankkuria.

Ahti Hammar

1. maaliskuuta 1952
  Porvoon maalaiskunta (1953–1996)

Punaisessa kentässä kolme kultavaruksista hopealohta asetettuina hirsittäin alatusten.

Gustaf von Numers

19. syyskuuta 1953
  Pulkkila (1964–2008)

Hopeakentässä kaateinen, punainen haaruristi, jonka saatteena kolme mustaa kuulaa asetettuina 2 + 1.

Toivo Vuorela

21. elokuuta 1964
  Punkaharju (1954–2012)

Sinisessä kentässä yläreunaltaan kuusikoroinen ja alareunaltaan aaltokoroinen hirsi, jonka yläpuolella kruunu; kaikki kultaa.

Olof Eriksson

9. elokuuta 1954
  Purmo (1954–1976)

Sinisessä kentässä kolmoisvuori, jolla seisoo taakseen katsova ilves; kaikki kultaa paitsi ilveksen varukset punaiset ja korvatöyhdöt mustat.

Torsten von Numers

19. kesäkuuta 1954
  Pusula (1963–1980)

Vihreässä kentässä oksakoroinen oikea pieli ja vesuri; molemmat hopeaa.

Gustaf von Numers

19. syyskuuta 1963
  Pyhäjärvi Ul (1956–1968)

Sinisessä kentässä vene, josta nousee apilaristi; molemmat kultaa.

Gustaf von Numers

15. lokakuuta 1956
  Pyhämaa (1969–1973)

Punaisessa kentässä kultaristi, jossa sininen mansikanlehti.

Gustaf von Numers

12. maaliskuuta 1969
  Pyhäselkä (1955–2008)

Punaisessa kentässä viisi hopeista vesilehvää asetettuina 1 + 3 + 1.

Heikki Paaer

19. lokakuuta 1955
  Pylkönmäki (1962–2008)

Hopea-sinisessä kuusikorokatkoisessa kilvessä kaarellinen kultatyviö, saatteena hopeisessa yläkentässä sininen kreikkalainen risti.

Kaj Kajander

19. tammikuuta 1962
  Pälkäne (1956–2006)

Punaisessa kentässä alaisesta kärjestä nouseva kirkonkukko pidellen kynsissään keppiä; kaikki hopeaa.

Gustaf von Numers

3. toukokuuta 1956
  Raippaluoto (1957–1972)

Punaisessa kentässä kultainen kotkanpää.

Gustaf von Numers

26. marraskuuta 1957
  Rantsila (1964–2008)

Mustassa kentässä alainen aaltokoroinen hopeinen vastapalkki, saatteena vasemmassa yläkulmassa kuusisakarainen kultatähti.

Olof Eriksson

21. elokuuta 1964
  Rauman maalaiskunta (1954–1992)

Sinisessä kentässä kultatyviö, jonka yläpuolella kolme hopeista, lentävää lokkia alatusten; lokkien varukset kultaa.

Ahti Hammar

18. kesäkuuta 1954
  Rautio (1953–1972)

Sinisessä kentässä hopeinen alasin.

Osmo Tokkola ja Gustaf von Numers

7. marraskuuta 1953
  Renko (1953–2008)

Kultakentässä kävelevä punainen härkä, kantaen oikealla etujalallaan punaista lippua, jossa hopeasimpukka; härän sarvet, sorkat ja nenärengas sekä lipputangon nuppi hopeaa.

Olof Eriksson

1. heinäkuuta 1953
  Revonlahti (1968–1972)

Sinisessä kentässä aaltokoroinen tyviö, josta kasvaa kolme kuusta, saatteena lakioittain kolme kuusisakraista tähteä, kaikki hopeaa.

Markus Niinimaa ja Kaj Kajander

3. tammikuuta 1968
  Riistavesi (1964–1972)

Mustassa kentässä aaltokoroisesta hopeatyviöstä nouseva kolmipiikkinen kulta-atrain.

Kaj Kajander

17. huhtikuuta 1964
  Ristiina (1951–2012)

Kilpi musta-kultakatkoinen, siinä pystyssä vuorovärinen jalkajousi, jonka jänne ja nuolen kärki ovat hopeaa; saatteena alakentässä jousen varren kummallakin puolella musta siipi.

Carolus Lindberg

21. syyskuuta 1951
  Rovaniemen maalaiskunta (1956–2005)

Vihreässä kentässä hopeinen haaruristi, jonka ylähaarat salamakoroiset; saatteena yläkulmassa kultainen liekki.

Toivo Vuorela

26. lokakuuta 1956
  Rovaniemi (1930–2005)

Kilpi, jossa sinisellä pohjalla hopeinen tunturi, sen yläpuolella hopeinen goottilainen kirjain R ja ylimpänä revontulien säteistä muodostettu kruunu, sekin hopeinen.

Väinö Tiger

14. huhtikuuta 1930
  Ruotsinpyhtää (1961–2009)

Sinisessä kentässä alainen aaltokoroinen hirsi, jonka yläpuolella vino vasararisti; molemmat kultaa.

Ahti Hammar

21. huhtikuuta 1961
  Rusko (1964–2008)

Punaisessa kentässä nouseva piispansauva, jossa koristeena aurinko; kaikki kultaa.

Ahti Hammar

10. kesäkuuta 1964
  Ruukki (1973–2006)

Sinisessä kentässä kaksi yläreunaltaan sahakoroista ja alareunaltaan aaltokoroista hirttä, joiden välissä saatteena kolme kuusisakaraista tähteä, kaikki hopeaa.

Olof Eriksson

15. huhtikuuta 1973
  Rymättylä (1953–2008)

Sinisessä kentässä kaksi hopeista silakkaa hirsittäin, alatusten, joiden saatteena yhdeksän viisisakaraista kultatähteä ryhmitettynä 3:3:3.

Gustaf von Numers

14. joulukuuta 1953
  Saari (1959–2004)

Sinisessä kentässä hopeinen varreton puulapio kärki alaspäin. Saatteena lakioittain kolme hopeista apilanlehteä.

Erkki Paakkinen

20. toukokuuta 1959
  Sahalahti (1962–2004)

Kilpi sudenhammaskoron vastalohkoisesti jakama punaiseen ja hopeaan.

Olof Eriksson

10. huhtikuuta 1962
  Salo (1949–2008)

Sinisessä kilvessä kultaisella aaltoviivalla uiva hopeinen joutsen ja sen yläpuolella hopeinen lilja: oikeassa kolkassa vasemmalta esiin työntyvä haarniskoitu pistoolia pitelevä käsivarsi. Kilven päällä herttuankruunu.

Jac. Ahrenbergin ehdotuksen mukaisesti vuodelta 1902

24. syyskuuta 1949
  Saloinen (1967–1972)

Sinisessä kentässä rengas, jonka ulkoreunasta versoaa säteittäisesti kahdeksan apilanlehteä; kaikki hopeaa.

Gustaf von Numers

10. helmikuuta 1967
  Sammatti (1964–2008)

Sinisessä kentässä kultainen vaahteranlehti.

Olof Eriksson

20. marraskuuta 1964
  Savonranta (1962–2008)

Mustassa kentässä aaltokoroinen vasen pieli ja jännitetty käsijousi; kaikki kultaa.

Olof Eriksson

18. joulukuuta 1962
  Seinäjoen maalaiskunta (1954–1958)

Sinisessä kentässä kolme hirsittäistä hopea-avainta alatusten.

Ahti Hammar

16. lokakuuta 1954
  Siikajoki (1954–2006)

Sinisessä kentässä kolme uivaa hopeasiikaa alakkain.

Olof Eriksson

15. marraskuuta 1954
  Siipyy (1969–1972)

Kilpi havukoroisesti hopea-vihreähalkoinen.

Gustaf von Numers

14. marraskuuta 1969
  Simpele (1955–1972)

Punaisessa kentässä yläreunaltaan sakarakoroinen kaarihirsi, saatteena kolme apilanlehteä, kaksi hirren yläpuolella, yksi alapuolella; kaikki hopeaa.

Ahti Hammar

25. toukokuuta 1955
  Sippola (1957–1974), Anjalankoski (1975–2008)

Mustassa kentässä kaksi hopeasippua ristikkäin, niiden alakulmassa hopea-sininen lähde.

Jaska Hänninen

12. maaliskuuta 1957
  Snappertuna (1951–1976)

Sinisessä kentässä alhaalta aaltokoron rajoittama, reunoihin ulottuva muuri, jonka keskiosa on sakarainen ja tornimainen; saateena kummallakin puolella pystyssä tammenlehti; kaikki kultaa, keskikäytävä ja ikkunaluukut punaiset.

A. W. Rancken

14. joulukuuta 1951
  Somerniemi (1954–1976)

Sinisessä kentässä hopeinen haaruristi, jossa kolme punaista ruusua asetettuina 2 + 1.

Olof Eriksson

6. helmikuuta 1954
  Sulva (1968–1972)

Punaisessa kentässä kultaiset tuulimyllyn siivet.

Gustaf von Numers

15. marraskuuta 1968
  Sumiainen (1965–2006)

Sinisessä kentässä sirotteisesti neljätoista hopeapisaraa asetettuna 4 + 3 + 4 + 3.

Kaj Kajander

1. heinäkuuta 1965
  Suodenniemi (1955–2006)

Sahakoroisesti sini-hopeahalkoisessa kilvessä kaksi paaluittaista uittohaan terää selätysten vuorovärisinä.

Olof Eriksson

24. lokakuuta 1955
  Suolahti (1952–2006)

Sinisessä kentässä kolme lentävää hopeakurkea, keskenään järjestettyinä oikealle suunnatun kärjen tapaan.

Olof Eriksson

12. helmikuuta 1952
  Suomenniemi (1961–2012)

Hopeakentässä oikealle suunnatussa sinisessä kärjessä kultainen käki.

Ahti Hammar

21. huhtikuuta 1961
  Suomusjärvi (1957–2008)

Nyhäkoron kolmesti hopeaan ja punaiseen katkaisema kilpi.

Heikki Paaer

5. kesäkuuta 1957
  Suoniemi (1955–1972)

Sinisessä kentässä kaksi hopeista, alaista aaltokoroista hirttä, joiden yläpuolella kultainen liekki.

Gustaf von Numers

13. kesäkuuta 1955
  Säkylä (1953–2015)

Hopeinen tuulimylly sinisessä kentässä.

Olof Eriksson

18. helmikuuta 1953
  Särkisalo (1956–2008)

Vihreässä kentässä kultainen ankkuri, jonka molemmin puolin saatteena hopeinen simpukka.

Olof Eriksson

17. heinäkuuta 1956
  Säyneinen (1964–1970)

Kilpi apilakoron vastalohkoisesti jakama punaiseen ja hopeaan; kaksi apilanlehteä näkyvissä.

Kaj Kajander

3. huhtikuuta 1964
  Säynätsalo (1958–1992)

Punaisessa kentässä ulkoreunaltaan sakaroinen rengas, josta kasvaa sisäpuolelle kuusenoksa; kaikki hopeaa.

Ahti Hammar

19. helmikuuta 1958
  Sääksmäki (1954–1972)

Punaisessa kentässä hopeinen, kultavaruksinen kalasääski edestäpäin, laskeutumassa kohotetuin siivin tyvestä nousevaan hopeapesäänsä.

Kalle Carlstedt ja Gustaf von Numers

23. huhtikuuta 1954
  Sääminki (1950–1972)

Sakarakorokatkoisen kilven kultaisessa yläkentässä musta oinaanpää edestäpäin, mustassa alakentässä aaltokoroinen kultahirsi, jossa punainen, yhdeksänhankainen kirkkovene.

Gustaf von Numers ja Viktor Räsänen

4. heinäkuuta 1950
  Tammisaaren maalaiskunta (1953–1976)

Hopeakentässä pystyssä vihreä tammenoksa, jossa lehtiä ja alaosassa kaksi punaista terhoa; alapuolella sininen aaltokoroinen tyviö, jossa hopeinen, punavaruksinen kala.

A. W. Rancken

3. maaliskuuta 1953
  Tammisaari (1952–2008)

Hopeakentässä vihreä tammi, jonka terhot punaiset.

Sven Sköld (piirtänyt uudelleen)

14. toukokuuta 1952
  Tarvasjoki (1951–2014)

Punaisessa kentässä alainen, aaltokoroinen hopeahirsi, josta nousee kultainen kauris.

Ahti Hammar

30. marraskuuta 1951
  Teerijärvi (1956–1968)

Punaisessa kentässä aaltokoroinen hopeatyviö, jonka yläpuolella kultainen apilaristi.

Gustaf von Numers

17. heinäkuuta 1956
  Teisko (1958–1971)

Vihreässä kentässä hopeinen Antoniuksen ristin muotoinen muurin siderauta.

Olof Eriksson

1. lokakuuta 1958
  Temmes (1965–2000)

Vihreässä kentässä alaisen aaltokoroisen hirren yläpuolella yksikorvainen maitokiulu; kumpikin kultaa.

Kaj Kajander

4. helmikuuta 1965
  Tenhola (1953–1992)

Vihreässä kentässä hopeinen, polvistunut enkeli pitäen molemmilla käsillään kultaista lippua, jossa musta, paaluittainen piilu.

Gustaf von Numers

29. joulukuuta 1953
  Tiukka (1969–1972)

Punaisessa kentässä kultahirsi, jossa kaksi punaista punosruutua.

Gustaf von Numers

10. syyskuuta 1969
  Tohmajärvi (1953–2004)

Musta-punahalkoisessa kilvessä hopeinen koivunoksa paaluittain.

Olof Eriksson

20. huhtikuuta 1953
  Toijala (1952–2006)

Punaisessa kentässä lakiopaalu, saatteena kaksi keihäänkärkeä; kaikki hopeaa.

Olof Eriksson

3. toukokuuta 1952
  Tottijärvi (1958–1975)

Sinisessä kentässä aaltokoroisesta hopeatyviöstä nouseva kultainen koira, jonka varukset ja kaulahihna punaiset.

Ahti Hammar

26. maaliskuuta 1958
  Tuulos (1956–2008)

Mustassa kentässä kaksi kultaista, kultapunaliekkistä tuulastuskouraa ristikkäin.

Ahti Hammar

3. maaliskuuta 1956
  Tuupovaara (1957–2004)

Mustassa kentässä tuohitorvea puhaltava, nouseva, hopeinen paimenpoika; tuohitorvi, kontti ja puukko kultaiset, kädet ja kasvot luonnonvärisiä.

Kalevi Karlsson

17. huhtikuuta 1957
  Tyrväntö (1960–1970)

Punaisessa kentässä kaksi kultavaruksista hopeakuhaa pystyssä, selätysten, niiden välissä lakioittain hopearuusu.

Gustaf von Numers

29. maaliskuuta 1960
  Tyrvää (1950–1972)

Punaisessa kentässä sinikielinen kultapukki pystyssä, sen kaulassa mustasta hihnasta riippuva kilpi, jonka mustassa kentässä paaluittainen kultapiilu.

Gustaf von Numers

26. syyskuuta 1950
  Töysä (1959–2012)

Sinisessä kentässä nyhäkoroinen kärki, josta nousee kaarisakarainen risti; molemmat hopeaa.

Gustaf von Numers

18. helmikuuta 1959
  Ullava (1966–2008)

Sinisessä kentässä kaksi hopeista suosuksea ristikkäin.

Aake Kaarnama ja Martta Vähälä

15. huhtikuuta 1966
  Uskela (1952–1966)

Punaisessa kentässä kaksi hopeista, paaluittaista häränsarvea, joiden välissä kultalilja.

Gustaf von Numers

23. elokuuta 1952
  Uudenkaarlepyyn maalaiskunta (1965–1974)

Punaisessa kentässä kaksi vastakkain kääntynyttä ja lomittaista puolikuuta, joiden päällä kruunu; kaikki kultaa.

Carol Hedberg

9. kesäkuuta 1965
  Uukuniemi (1969–2004)

Punaisessa kentässä hopeinen vasensäde.

Pirkko Hyvärinen

20. tammikuuta 1969
  Vahto (1963–2008)

Punaisessa kentässä kolme kruunattua viikatteen terää alakkain; kaikki kultaa.

Olof Eriksson

7. kesäkuuta 1963
  Valkeala (1952–2008)

Mustassa kentässä tyvestä nouseva hopeinen kolmikielekkeinen liekki.

Olof Eriksson

30. toukokuuta 1952
  Vammala (1950–2008)

Sinisessä kentässä kultainen kaateinen polviorsi, sen lappeiden välissä hirsittäinen, kaksikaarinen hopeasilta.

Gustaf von Numers

25. toukokuuta 1950
  Vampula (1955–2008)

Sinisessä kentässä alaisesta, koverasta kärjestä nouseva apilaristi, saatteena neljä naulaa 2 + 2, kärjet vastakkain; kaikki kultaa.

Ahti Hammar

19. lokakuuta 1955
  Vanaja (1957–1966)

Punaisessa kentässä hopeinen, sinivaruksinen ilveksen pää; korvatöyhdöt mustat.

Gustaf von Numers

26. marraskuuta 1957
  Varpaisjärvi (1961–2010)

Kilpi halkoinen ja havukorokatkoinen, kulta-musta.

Gustaf von Numers

26. kesäkuuta 1961
  Vehkalahti (1951–2002), Hamina (2003–2012)

Sinisessä kentässä kultainen suovehka, jonka hedelmäterttu punainen ja tämän suojus hopeinen.

Carolus Lindberg

21. huhtikuuta 1951
  Vehmersalmi (1964–2004)

Mustassa kentässä kolme airoa vieretysten, vastapalkeittain ja niiden päällikkeenä kolme airoa vieretysten, palkeittain; kaikki kultaa.

Gustaf von Numers

10. kesäkuuta 1964
  Velkua (1968–2008)

Punaisessa kentässä kultainen veneen peräsin varsineen.

Gustaf von Numers

19. maaliskuuta 1968
  Vihanti (1951–2012)

Vihreässä kentässä viikatteen terä, saatteena sen kummallakin puolella kolme vesilehvää, kaikki hopeaa.

Olof Eriksson

20. joulukuuta 1951
  Viiala (1955–2006)

Hopeakentässä punainen, kaateinen, nirhakoroinen polviorsi.

Ahti Hammar

5. syyskuuta 1955
  Viljakkala (1950–2006)

Kultakentässä palkeittain asetettu puna-sinikatkoinen, loivasti kaksikaarteinen sarvi, jonka keski- ja päätehelat sekä vitjat ovat hopeaa; sarven alapuolella punainen kupari-kultamerkki.

Gustaf von Numers

3. huhtikuuta 1950
  Vilppula (1957–2008)

Punaisessa kentässä alareunastaan kaareva hirsi, josta kasvaa kolme havunoksaa; kokonaan hopeaa.

Olof Eriksson

7. kesäkuuta 1957
  Virtasalmi (1955–2003)

Kultakentässä musta, reunoihin ulottuva, yläpuolelta sakarakoron rajoittama, kaksikaarinen silta.

Tapio Tikkanen

15. huhtikuuta 1955
  Vuolijoki (1966–2006)

Sinisessä kentässä alainen, kaateinen polviorsi, jonka yläpuolella raudan merkki; molemmat hopeaa.

Kaj Kajander

7. heinäkuuta 1966
  Vähäkyrö (1954–2012)

Sinisessä kentässä kaksikorvainen hopeamalja, jossa kolme kultaista tähkää.

Ahti Hammar

11. helmikuuta 1954
  Värtsilä (1958–2004)

Hopeakentässä musta alasin, josta nousee punainen lieska.

Olof Eriksson

1. lokakuuta 1958
  Västanfjärd (1962–2008) (vahvistettu Vestanfjärdin kunnalle)

Punaisessa kentässä kaateinen polviorsi ja yläpuolella saatteena laivakello; molemmat kultaa.

Gustaf von Numers

18. joulukuuta 1962
  Vöyri (1955–2006)

Kultakentässä palkeittainen, musta karhunkäpälä, jonka kynnetkin mustat, saatteena molemmin puolin vihreä apilaristi.

Gustaf von Numers

28. joulukuuta 1955
  Ylihärmä (1963–2008)

Hopeakentässä lakio ja äessäleikkö; molemmat siniset.

Gustaf von Numers

19. syyskuuta 1963
  Yli-Ii (1967–2012)

Sinisessä kentässä pystyasennossa kaksi kahtaalle suuntautuvaa yksipolvekkeista kultasalamaa, joiden kärjet muodostavat apilanlehden.

Kaj Kajander

21. heinäkuuta 1967
  Ylikiiminki (1957–2008)

Sinisessä kentässä kolme kultaista pajurekeä alakkain.

Oskari Jauhiainen ja Olof Eriksson

3. toukokuuta 1957
  Ylimarkku (1968–1972)

Sinisessä kentässä aaltokoroinen palkki; saatteena kaksi paaluittaista lyhdettä; kaikki hopeaa.

G. Lindström

8. kesäkuuta 1968
  Ylistaro (1961–2008)

Vihreässä kentässä kaksihaarainen kultalyhde.

Ahti Hammar

17. lokakuuta 1961
  Ylämaa (1964–2009)

Vihreässä kentässä havukoroinen hopealakio.

Olof Eriksson

21. elokuuta 1964
  Yläne (1957–2008)

Kilpi katkoinen, yläkenttä punainen ja alakenttä kultaa, josta kasvaa kolme kultaista kuusta; alakentässä punainen hirsi.

Gustaf von Numers

22. lokakuuta 1957
  Äetsä (1981–2008)

Sinisessä kentässä nahkatyömeisti, sen varren molemmilla puolilla saatteena kolmiapila; kaikki kultaa.

Kaj Kajander

1. tammikuuta 1981
  Ähtävä (1962–1976)

Kultakentässä aaltokoroinen, yläinen hirsi ja sen alapuolella neljä kissankelloa, joiden varret yhtyvät ristiksi; kaikki sinisiä.

Gustaf von Numers

10. huhtikuuta 1962
  Äänekosken maalaiskunta (1958–1968)

Hopeakentässä reunoihin ulottuva punainen jousikaarisilta.

Ahti Hammar

30. kesäkuuta 1958
  Äänekoski (1954–2006)

Mustassa kentässä aaltokoroinen hopeapalkki, jossa kolme hirsittäistä, punaista torvea hihnoineen.

Gustaf von Numers

14. lokakuuta 1954
  Öja (1959–1968)

Kultakentässä nouseva musta majakka, jonka lyhdyn ruudut hopeaa.

Gustaf von Numers

18. syyskuuta 1959

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. ”Den moderne finlandske kommunalheraldik – verdens bedste!”, Heraldica Fennica. Suomen Heraldinen Seura, 1978. ISBN 951-35-1695-4.
  2. Tekijänoikeusneuvoston lausunto 1997:11 Tekijänoikeusneuvosto.
  3. Lakkautettavien kuntien vaakunat säilytettävä kotiseutuvaakunoina Suomen Kotiseutuliitto.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta: