Saarijärvi

kaupunki Keski-Suomen maakunnassa
Tämä artikkeli kertoo kaupungista. Muita merkityksiä käsittelee Saarijärvi (täsmennyssivu).

Saarijärvi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Saarijärven-Viitasaaren seutukunnassa, Keski-Suomen maakunnassa. Kaupungissa asuu 9 098 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 1 422,72 km2, josta 171,00 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 7,27 asukasta/km2 ja se sijaitsee noin 60 kilometriä Jyväskylästä pohjoiseen.

Saarijärvi
Saarijärvi.vaakuna.svg Saarijärvi sijainti Suomi.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°42′20″N, 025°15′25″E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Saarijärven–Viitasaaren seutukunta
Kuntanumero 729
Hallinnollinen keskus Saarijärven keskustaajama
Perustettu 1639
– kaupungiksi 1986
Kuntaliitokset Pylkönmäki (2009)
Kokonaispinta-ala 1 422,72 km²
80:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 1 251,72 km²
– sisävesi 171,00 km²
Väkiluku 9 098
111:nneksi suurin 30.4.2022 [2]
väestötiheys 7,27 as./km² (30.4.2022)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 13,8 %
– 15–64-v. 53,2 %
– yli 64-v. 33,0 %
Äidinkieli 2020 [4]
suomenkielisiä 98,7 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,2 %
Kunnallisvero 22,00 %
19:nneksi suurin 2022 [5]
Kaupunginjohtaja Satu Autiosalo[6]
Kaupunginvaltuusto 31 paikkaa
  2021–2025[7]
 • Kesk.
 • SDP
 • PS
 • Kok.
 • KD
 • Vas.
 • Vihr.

12
6
6
3
2
1
1
www.saarijarvi.fi
Pyhä-Häkin kansallispuiston pitkospuita suolla.

Saarijärven naapurikunnat ovat Kannonkoski, Karstula, Multia, Soini, Uurainen, Ähtäri ja Äänekoski.

Pylkönmäen kunta (915 asukasta) liitettiin Saarijärveen vuoden 2009 alussa.

Saarijärvellä sijaitsevat muun muassa Mahlun Maapallopatsas, Puuhapuisto Veijari, Ahvenlammen leirintäalue, Pyhä-Häkin kansallispuisto ja Kivikauden kylä.

Saarijärven arvokasta kulttuuriympäristöä ovat muun muassa Kolkanlahden tila, jonka päärakennuksessa on Säätyläismuseo, ja Kolkanniemen pappila.[8]

24. tammikuuta 2022 Saarijärven kaupunginjohtajaksi valittiin Satu Autiosalo.[9] Vuosina 2014–2021 kaupunginjohtajana toimi Timo Rusanen.[10] Rusasen edeltäjä oli Janne Kinnunen, joka siirtyi Viitasaaren kaupunginjohtajaksi syksyllä 2013.[11] Kinnunen valittiin kaupunginjohtajaksi 2008.[12]

HistoriaMuokkaa

Saarijärven seudulla on jo yli 8 000 vuotta sitten ollut asututusta, josta muistoina ovat Summassaaren alueelta löytyneet arkeologiset löydöt ja Kivikauden kylä. Kirjalliset merkinnät asutuksesta alkavat 1550-luvulla, jolloin kuningas Kustaa Vaasa johti voimaperäistä asutustoimintaa. Niinpä vuonna 1628 alueelle perustettiin Rautalammin pitäjän kappeliseurakunta, joka pian vuonna 1639 muuttui itsenäiseksi seurakunnaksi. Tuolloin Saarijärvi tunnettiin vielä nimellä Palvasalmi, ja siihen kuuluivat myöhemmät Karstulan, Pylkönmäen ja Kyyjärven kunnat kokonaan sekä osia Uuraisista, Konginkankaasta ja Äänekoskesta. Vuonna 1749 Vanhan Saarijärven asukasmäärä oli 1 380 henkeä. Asukasmäärä lisääntyi vuoteen 1860 mennessä 7 440 henkilöön.[13][14] Saarijärvestä tuli kaupunki vuonna 1986.[15]

LuontoMuokkaa

Saarijärven keskustaajama sijaitsee usean järven rajaamilla niemimailla ja kannaksilla. Etelässä on Summasjärvi, lännessä Saarijärvi, idässä Pieni-Lumperoinen, Iso-Lumperoinen ja Pyhäjärvi.[16]

Saarijärvellä sijaitsevassa Pyhä-Häkin kansallispuistossa on yli 20 kilometriä merkittyjä polkuja.[17] Saarijärvellä on kaikkiaan 241 järveä, joista syvin ja suurin on Pyhäjärvi.[18]

LiikenneMuokkaa

Paikkakunnan kautta kulkee Kokkolan ja Lappeenrannan välinen valtatie 13 sekä Jyväskylä–Haapajärvi-rata, jonka kunnostamisesta on tehty periaatepäätös. Rata avattiin läpikulkevalle liikenteelle vuonna 1960. Valtionrautatiet lopetti matkustajajunat pohjoiseen (Haapajärvelle ja Ylivieskaan) vuonna 1968 ja etelään (Äänekoskelle ja Jyväskylään) vuonna 1978.

Syksyllä 2011 rataosa Äänekoskelta Saarijärvelle peruskorjattiin ensimmäisen kerran sitten avaamisensa (v. 1954): kevyet kiskot vaihdettiin raskaisiin kierrätyskiskoihin, sora sepeliin ja osa tasoristeyksistä poistettiin. Peruskorjaus mahdollistaa tavaraliikenteen nopeuden kaksinkertaistamisen Äänekosken suuntaan.

Linja-autojen suorilla pikavuoroilla Saarijärveltä pääsee Jyväskylän lisäksi Kokkolaan ja Lapuan kautta Vaasaan. Saarijärven lähin matkustajaliikenteen rautatieasema on Ähtärin Myllymäen seisake noin 58 kilometrin päässä, ja Jyväskylän matkakeskukselle on etäisyyttä noin 64 kilometriä. Jyväskylän lentoasemalle Tikkakoskelle on Saarijärveltä matkaa noin 47 kilometriä.

VäestönkehitysMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Saarijärven väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
11 871
1985
  
11 930
1990
  
12 026
1995
  
11 980
2000
  
11 624
2005
  
11 048
2010
  
10 580
2015
  
9 915
2020
  
9 300
Lähde: Tilastokeskus.[19]

SeurakunnatMuokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Saarijärvellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[20]

 
Saarijärven kirkko

Seurakunta toimii myös Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven ja Kyyjärven kuntien alueilla.

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Saarijärvellä toimii Saarijärven helluntaiseurakunta.[21]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Saarijärven alueella toimii Jyväskylän ortodoksinen seurakunta.[22]

Entiset seurakunnatMuokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Saarijärven kaupungin nykyisellä alueella.[20]

Elinkeinot/KoulutusMuokkaa

Saarijärvellä toimii muutama valtakunnallisesti tunnettu yritys: sairaalatarvikkeisiin erikoistunut Serres Oy, kiinteistöjen lämmitysjärjestelmiä valmistava Ariterm Oy, selluvillaa rakennusten eristämiseen tuottava Termex-eriste Oy, terässäiliöitä ja savupiippuja valmistava Saarijärven Säiliövalmiste Oy ja hirsitaloja ja -mökkejä valmistava Syöte-Huvilat Oy. Myös globaalilla Logstor-konsernilla on kaukolämpöputkia ja -komponentteja valmistava tuotantolaitos Saarijärvellä.

Tunnettuja, mutta sittemmin Saarijärvellä toimintansa lopettaneita yrityksiä ovat olleet muun muassa elektroniikkatuotteitta valmistava Efore Oyj, Saarijärven Offset Oy, Soklex Oy, sekä uretaanieristykseen perustuvia talopaketteja 1980-luvulla valmistanut Makrotalo.

Maa- ja metsätalous on aina ollut tärkeä elinkeino. Saarijärvelle valmistui 2018 vuoden lopussa HRV-Farm Oy:n 600 lypsylehmän navetta, joka on yksi Suomen suurimmista. Toinen merkittävä maatalouden yritys on Tikalan Oy, jossa yli 40 000 kanan kanalan lisäksi valmistetaan puutarhojen kasvualustoja ja lannoitteita.

Saarijärven Häkkilässä sijaitsee Fin Forelian taimitarha, joka kasvattaa ja pakkaa metsäpuiden taimia. Taimitarha on Pohjoismaiden suurimpia. Samalla tontilla sijaitsee Siemen Forelian karistamo. Suomen vuosittaisesta siementarpeesta noin puolet tulee Häkkilän karistamosta.[23]

Perusopetukseen ja lukiokoulutukseen on valmistumassa Saarijärvelle uudet ja nykyaikaiset opetustilat.

Biotalouskampuksella Tarvaalassa sijaitsevat Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston luonnonvara-alan koulutusyksikkö, jossa valmistutaan pääasiassa maa- ja metsätalousalalle, mutta myös rakennus- sekä sosiaali- ja terveysalalle. Samalla kampuksella on Jyväskylän ammattikorkeakoulun (Jamk) Biotalousinstituutin koulutusyksikkö, jossa valmistutaan agrologeiksi. Biotalouskampuksella on viime vuosina rakennettu uusia opetus- ja tutkimustiloja, viimeisinpänä 2017 valmistunut ForesTori.

Ranta-Hännilässä, muutaman kilometrin päässä Saarijärven keskustasta, luonnon keskellä, sijaitsee Suomen Joogaopisto.

KulttuuriMuokkaa

 
Saarijärven tori heinäkuussa 2018.

TapahtumiaMuokkaa

Kesäisin Saarijärven keskustassa sijaitsevalla urheilukentällä järjestetään Juhannuskisat, jossa on vieraillut kansainvälisiä huippu-urheilijoita. Pylkönmäen kylällä puolestaan pidetään Pentin Olympialaiset, joka on lapsille ja perheille suunnattu heinäkuinen yleisurheilutapahtuma. Kirmot ovat noin viikon kestävä musiikkifestivaali, jossa on musiikkitapahtumia monipuolisesti aina hengellisistä kirkkokonserteista tämän päivän pop-musiikkiin. Ahvenlammin leirintäalueella järjestetään suosittuja ”rompetori” -päiviä, joista suosituimmat keräävät myyjiä, kauppiaita ja asiakkaitakin ympäri Suomea.

Kukonhiekan huvikeskus aukeaa toukokuussa ja järjestää tansseja ja konsertteja viikonloppuisin aina lokakuulle asti. Esiintyjät ovat Suomen eturivin viihdetaiteilijoita.

Herättäjäjuhlat on järjestetty Saarijärvellä kahdesti vuosina 1970 ja 2005.[24]

RuokakulttuuriMuokkaa

Saarijärven pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla muikuista tehty suutarinpaisti ja perunasose eli perupuuro, lanttupuuro ja vespuolukat sekä hiilloskala.[25]

KyliäMuokkaa

Saarijärven kunta on jaettu 22 kylään: Häkkilä, Hännilä, Kalmari, Kekkilä, Kolkanlahti, Konttimäki, Kukko, Kuoppala, Lannevesi, Hoikankylä, Lehtola, Leuhu, Linna, Mahlu, Mulikka, Paajala, Pajupuro, Palomäki, Pyhähäkki, Pylkönmäki, Rahkola, Ranta-Hännilä ja Tarvaala. Näistä Ranta-Hännilä, Leuhu, Rahkola ja Pylkönmäki muodostavat Saarijärven keskustan.[26]

Saarijärven vanhat maarekisterikylät ovat: Hännilä, Kalmari, Kiimasjärvi, Kuoppala, Lannevesi, Mahlu, Pyhäjärvi, Saarijärvi ja Summasjärvi sekä Pylkönmäestä liitetyt maarekisterikylät Kukko, Kuoppala, Mahlu, Paajala ja Pääjärvi.[27][28]

Saarijärven kaupungin keskustan välittömässä läheisyydessä olevia asuinalueita, sekä kaupunginosia ovat mm. Aittokallio, Autionlahti, Heramäki, Hietalahti, Hietarinne, Husuaho, Hämeenniemi, Härkälähde, Karhilanpelto, Koiralampi, Mannila, Mansikkaniemi, Mustikkakorpi, Mäntylä, Pentinniemi, Pyyhkälä, ja Sara-Aho.lähde?

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2017 lopussa Saarijärvellä oli 9 589 asukasta, joista 5 514 asui taajamissa, 3 962 haja-asutusalueilla ja 113:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Saarijärven taajama-aste on 58,2 %.[29] Saarijärven taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[30]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Saarijärven keskustaajama 4 992
2 Pylkönmäen kirkonkylä 300
3 Linna 222

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Tunnettuja saarijärveläisiäMuokkaa

Fiktiivisiä saarijärveläisiäMuokkaa

YstävyyskunnatMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2021M01*-2022M04* 30.4.2022. Tilastokeskus. Viitattu 19.6.2022.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
  6. Saarijärvi sai historiansa ensimmäisen naiskaupunginjohtajan. Saarijärvi.fi 25.1.2022.
  7. Kuntavaalit 2021, Saarijärvi Oikeusministeriö. Viitattu 17.10.2021.
  8. Saarijärven kulttuuriympäristö
  9. Pöytäkangas, Atte: Saarijärven uudeksi kaupunginjohtajaksi on valittu Satu Autiosalo Yle Uutiset. 25.1.2022. Viitattu 6.4.2022.
  10. Vaaherkumpu, Maarit: Hän on Saarijärven uusi kaupunginjohtaja Keskisuomalainen. 30.12.2013. Viitattu 6.4.2022.
  11. Vaaherkumpu, Maarit: Janne Kinnunen vaihtaa Saarijärven Viitasaareen lokakuussa Keskisuomalainen. 8.8.2013. Viitattu 6.4.2022.
  12. Hietamäki, Piia: Monilahjakas Kinnunen Saarijärven johtoon (Arkistoitu versio) Keskisuomalainen. 7.5.2008.
  13. Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 444. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  14. Reino Kallio: Vanhan Saarijärven historia. Jyväskylä 1972, s. 76-78, 96, 218-224, 320.
  15. Saarijärvi lyhyesti. Saarijarvi-opas.
  16. Saarijärvi
  17. Satu Mäntynen: Vaella Saarijärvi. 15.6.2018. Viitattu 4.12.2020.
  18. Saarijärvi (kunta) Järviwiki. Viitattu 4.12.2020.
  19. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 12.1.2018.
  20. a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  21. Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Viitattu 6.9.2021.
  22. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/jyvaskylan-ortodoksinen-seurakunta
  23. Karistamo riisuu kävyt Yle Uutiset. Viitattu 13.4.2020.
  24. Vuodet -1893 Herättäjäjuhlat. Viitattu 27.3.2022.
  25. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 93. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  26. Väestö kylittäin iän mukaan 31.12.2012 (pdf) Saarijärven kunta. Viitattu 21.11.2016.
  27. Saarijärvi Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 21.11.2016.
  28. Pylkönmäki Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 21.11.2016.
  29. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 6.12.2018.
  30. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 6.12.2018.
  31. Lasse Kangas: Parhaiten johdettu maakunta Keskisuomalainen. 31.1.2011. Viitattu 31.1.2011.
  32. Saarijärven kaupungin ystävyyskunnat saarijarvi.fi. Viitattu 5.8.2014.

Aiheesta muuallaMuokkaa