Kirmo Lintinen

Kirmo Mauri Sakari Lintinen (s. 16. toukokuuta 1967 Saarijärvi) on suomalainen säveltäjä, pianisti ja kapellimestari.

Lintinen opiskeli pianonsoittoa jyväskyläläisen Dmitry Hintzen oppilaana vuosina 1976–1986. Samanaikaisesti hän opiskeli Saarijärven kansalaisopistossa Mika Sairasen johdolla muun muassa musiikin teoriaa, trumpetin ja mellofonin soittoa sekä jazzmusiikkia. Kirjoitettuaan ylioppilaaksi Saarijärven lukiosta 1986 hän pääsi opiskelemaan Sibelius-Akatemiaan, missä jatkoi piano-opintojaan Seppo Kantosen ja Jouko Laivuoren johdolla. Lintinen valmistui musiikin maisteriksi jazzmusiikin koulutusohjelmasta 1997 pääaineenaan sävellys ja sovitus, joissa hänen opettajinaan olivat Jukka Linkola (1990–1993) ja Eero Hämeenniemi (1993–1996). Viitasaaren Musiikin ajan sävellyskursseille (opettajina muun muassa Jukka Tiensuu, Helmut Lachenmann ja Peter Eötvös) Lintinen osallistui aktiivisesti 1993–2003.

Lintinen on esiintynyt niin solistina, yhtyemuusikkona kuin kapellimestarina suomalaisissa jazz-, sinfoniaorkesteri- ja kamarimusiikkikokoonpanoissa. Hän on toiminut UMO:n vakituisena pianistina vuodesta 1989, vuosina 1994-2019 myös kapellimestarina sekä ohjelmistojen suunnittelijana. Lintinen on johtanut UMO:a lukuisilla kotimaan- ja ulkomaankiertueilla sekä 11 CD-taltioinnilla. UMO:n 49-vuotisen historian aikana Lintinen on orkesterin eniten käyttämä kapellimestari. Lintinen on työskennellyt kapellimestarina myös UMO:n ulkopuolella (muun muassa Avanti!, Tapiola Sinfonietta, Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri, Lapin kamariorkesteri, Tampere Filharmonia, Oulu Sinfonia, Kymi Sinfonietta, Pori Sinfonietta sekä Lahden, Vaasan, Mikkelin, Joensuun, Lappeenrannan ja Kuopion kaupunginorkesterit).1994-2013 hän teki yhteistyötä lauluyhtye How Many Sistersin kanssa pianistina, sovittajana ja kapellimestarina. Omien teostensa lisäksi hän on kantaesittänyt runsaasti kollegojensa sävellyksiä sekä ollut useiden sävellys- ja sovitustilausten alkuunpanijana ja/tai tilaajana. Vannoutuneena cinefiilinä hän on myös usein esiintynyt mykkien elokuvien säestäjänä niin Kansallisessa audiovisuaalisessa arkistossa (ent. Elokuva-arkisto) kuin kotimaisilla musiikki- ja elokuvafestivaaleilla.

Lintisen päätyö on vuosituhannen vaihteesta lähtien ollut säveltäminen. Hänen tuotantonsa ulottuu lastenlauluista oopperaan, pedagogisista pikkukappaleista elokuvamusiikkiin, tanssimusiikista dodekafoniaan ja jazzista barokkiallusioihin. Suurin osa edustaa länsimaisen vakavan musiikin perinnettä. Pääteoksiin kuuluu 12 soitinkonserttoa, muun muassa tuubakonsertto (2014), harmonikkakonsertto (2015), klarinettikonsertto (2013), kitarakonsertto (2011), viulukonsertto Puustokokemuksia (2010), kaksi pianokonserttoa (2008 ja 2009) sekä sellokonsertto (kantaesitys Pekingissä 2010). Muista teoksista mainittakoon musiikkisatu Haapaneitty, Mettäntyttö (2007), kuoro- ja orkesteriteos Cantata proverbiorum (1999), Mobile festivo sinfoniaorkesterille (2003), 'konsertoiva madrigaali' David ja Batseba laulusolisteille ja barokkiorkesterille (2001) sekä kolme oopperaa: lapsiyleisölle suunnattu Voi vietävä! (2001; engl. version Nuts about Nosh ensiesitys Torontossa 2003; venäjänkielisen version Nu i nu ensiesitys Pietarissa 2008), kokoillan tragikomedia, barokkiooppera Fitness (2005–2007) sekä ‘teiniooppera’ Loputon lompsa (2011–2012). 2009 levy-yhtiö Alba julkaisi levyllisen Lintisen kamarimusiikkia.

Lintinen opetti Sibelius-Akatemian jazzosastolla 1989–2007 muun muassa sävellystä ja länsimaisen taidemusiikin historiaa. Hän oli perustamassa saarijärveläistä kulttuuritapahtumaa Kirmot ja toimi sen taiteellisena johtajana 2001–2005. Hän oli Sibelius-Akatemian SibaFest-konserttikokonaisuuden ja Avanti!:n Suvisoiton (Porvoo) taiteellisena johtajana 2008. Hän on myös kirjoittanut teosesittelyjä konserttiohjelmiin ja toiminut useissa luottamustehtävissä apurahalautakunnissa (muun muassa Lusesin vakavan musiikin taiteellinen toimikunta 2003–2012, valtion säveltaidetoimikunnan hallitus 2004–2006 ja ESEKin työskentelytukijaos 2007–2012, Konserttikeskus ry:n hallitus 2012–2019, Musiikin edistämissäätiön [MES] työskentelytukitoimikunta 2013–2015, Suomen Säveltäjäin Sibelius-rahaston hallitus 2021-23).

Lintiselle myönnettiin Suomen Jazzliiton Yrjö-palkinto 2003 ja Valtion säveltaidetoimikunnan 5-vuotinen taiteilija-apuraha 2008–2012 ja 2017–2021.

Teoksia

Oopperat

• Voi vietävä! (Päivi Loponen & Karla Loppi, 2000), lastenooppera
• Fitness (Veli-Pekka Hänninen, 2005-7), 'kaksinäytöksinen kevytooppera'
• Loputon lompsa (Veli-Pekka Hänninen, 2012), 'teiniooppera'

Orkesteriteokset

• Zerkalo (1999-2000), sinfoniaorkesterille ja big bandille
• Concerto da camera (2000), huilulle, klarinetille ja jousiorkesterille
• Esplanade (2000), sinfoniaorkesterille
• YTY (2000), puhallinorkesterille
• Tango Lumpero (1991/2002), huilulle, klarinetille, pianolle ja jousiorkesterille
• Mobile festivo (2003), sinfoniaorkesterille
• Lampi (2004), 11:lle baritonitorvelle
• Musica per amici (1992/2005), sinfoniaorkesterille
• Tuhansien järvien valssi (1998/2005), sinfoniaorkesterille
• Tyrni (2006), jousiorkesterille
• Miyazaki (2013), kahdelle nelikätiselle pianolle, lyömäsoittimille ja klarinettiorkesterille
• Toccata urbana (2014), 14:lle saksofonille
• La pista (2014), 14:lle saksofonille
• Concerto per orchestra (2017), sinfoniaorkesterille
• Scena del balcone (2017), jousiorkesterille
• La permanenza della memoria (2023) jousikvartetille ja sinfoniaorkesterille

Teoksia soolosoittimille ja orkesterille

• Saksofonikonsertto (2000)
• Duo concertante (2002), klarinetille, kontrabassolle ja orkesterille
• Concertino (2006-7), piccolotrumpetille ja vaskiorkesterille
• Concertino (2008), käyrätorvelle ja puhallinorkesterille
• Pianokonsertto 1 (2008)
• Pianokonsertto 2 (2009)
• Sellokonsertto (2009-10)
• Puustokokemuksia (2010), viulukonsertto
• Kitarakonsertto (2011)
• Klarinettikonsertto (2012-13)
• Tuubakonsertto (2014)
• Harmonikkakonsertto (2014-15, rev. 2023)

Kamarimusiikkia

• Family Meeting (1993), vaskikvintetille ja rummuille
• Roosan laulu (1994/2009), puhallinkvintetille
• Faabeli (1996), huilulle, bassoklarinetille, kitaralle ja lyömäsoittimille
• Col 2 (1997), sellolle ja pianolle
• Oikku (1997), bassoklarinetille ja pianolle
• Septetto (1993-98), kuudelle fagotille ja kontrafagotille
• Sonata classica (1992-99), huilulle ja kitaralle
• Divertimento (1999), torviseitsikolle
• Trio (2001), saksofonille, sellolle ja pianolle
• Kimppu (2001-2), fagotille, viola da gamballe, cembalolle ja lyömäsoittimille
• Vesi (2002), kahdelle kanteleelle
• Abrakadabra (2002), huilulle, bassoklarinetille, kitaralle ja lyömäsoittimille
• Quattro capricci (2002-2004), saksofonikvartetille
• Lammesta (2004), fagotille ja pianolle
• Marcheairrag (2004-5), huilulle, klarinetille, viululle, sellolle ja pianolle
• Foolproof Fanfare (2006), vaskikvintetille
• Canonische Begegnungen (2006), oboelle, klarinetille ja pianolle
• Rondo burlesque (2007-8), fagotille ja pianolle
• Trio concertante (2002/2009), klarinetille, kontrabassolle ja pianolle
• Rieha (2009), klarinetille ja pianolle
• C.I.D. (2009), puhallinkvintetille
• Lamento (2000/2009), kahdelle trumpetille ja pianolle
• Myrsky vesilasissa (2014), huilulle, fagotille ja pianolle
• Ballata concertante (2015-16), klarinetille, fagotille, käyrätorvelle ja jousikvintetille
• Barkaroli (2015-16), huilulle ja kitaralle
• Sitten - Tema con quattro variazioni (2020), kahdelle tenorinokkahuilulle
• Hintze Tänze (2022), kahdelle pianolle
• La loure de la vie (2024), viola da gamballe ja cembalolle

Sooloteoksia

• Kolme pianokappaletta (1994-95), pianolle
• Tuhansien järvien valssi (1998), pianolle
• Hihasta (1999), pianolle
• Palindromi (2000), pianolle
• Puuska (2004), harmonikalle
• Anime di pietra (2023), cembalolle

Näyttämömusiikkia

• Gabriel, tule takaisin! (Mika Waltari, 1992)
• Kesäyön unelma (William Shakespeare, 1993)
• Matti ja Jumalatar (Harri Tapper, 1997)
• Haapaneitty, Mettäntyttö (Arja Puikkonen, 2007), musiikkisatu lukijalle, huilulle, oboelle ja jousikvintetille

Vokaalimusiikkia

• Sydän liekeissä (Arto Melleri, 1993), naiskuorolle ja soitinyhtyeelle
• Entten tentten (suom. lastenloru, 1998), sekakuorolle
• Cantata proverbiorum (Biblia Sacra Vulgata, 1999), kantaatti sekakuorolle ja soitinyhtyeelle
• Et angelum quem vidi (Biblia Sacra Vulgata, 2000), sopraanolle ja uruille
• Hala hippan (trad., 2000), sekakuorolle
• David ja Batseba (Veli-Pekka Hänninen, 2001), ‘konsertoiva madrigaali’ sopraanolle, tenorille ja barokkiyhtyeelle
• Maan kajoa (Harri Tapper, 2002), sopraanolle/baritonille ja pianolle
• Hulivililuonto passaa (trad., 2002), mezzosopraanolle, tenorille, baritonille ja pianolle
• Fiuu! (foneettinen teksti, 2003), sekakuorolle, pianolle ja harmonikalle
• Canzone (foneettinen teksti, 1984/2005), kolmelle naisäänelle ja sinfoniaorkesterille
• RytMyra (Mayvor Lintinen, 2002-2006), 28 lastenlaulua eläimistä ja aakkosista, laululle ja pianolle
• Kolme uutta virttä (Kaisa Raittila, 2006), laulu ja urut
• Kolme kynttilälaulua (Hannele Huovi, 2009), mezzosopraanolle ja big bandille
• Tango Veneto (Veli-Pekka Hänninen, 2009), mezzosopraanolle ja tango nuevo -kokoonpanolle
• Tuulten matkaan (Veli-Pekka Hänninen, 2011), mezzosopraanolle ja tango nuevo -kokoonpanolle
• Opettajia on sata erilaista (Kevätpörriäinen, 2016), ‘minikantaatti’ lapsikuorolle ja sinfoniaorkesterille
• Koodi ilolle (Minna Lindgren, 2016), 'oratorio buffo' sopraanolle, mezzosopraanolle, tenorille, baritonille, lapsikuorolle, sekakuorolle ja sinfoniaorkesterille
• Suomimummo (Veli-Pekka Hänninen, 2017), juhlakantaatti lapsikuorolle ja oppilasorkesterille
• Krookus-laulut (Harry Salmenniemi, 2019), naiskuorolle

Musiikkia elokuviin ja televisioon

• Klassikko (1999), musiikki lyhytelokuvaan, ohj. Taru Mäkelä (1999)
• Vänrikki Stoolin tarinat (2005), musiikki elokuvaan Fänrik Ståls sägner, ohj. John W. Brunius (1926)
• Viihdekonkarit (2007), musiikki tv-dokumenttisarjaan, ohj. Kari Kyrönseppä (2007-08)
• Mielikuvia (2011), musiikki kaitafilmikoosteeseen 1970-luvun Turusta

Aiheesta muualla

• Lintinen Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen tietokannassa (englanniksi)
• Kirmo Lintisen haastattelu Nordic Highlights -lehdessä (englanniksi)