Avaa päävalikko

Kirmo Lintinen

suomalainen säveltäjä, pianisti ja kapellimestari

Kirmo Mauri Sakari Lintinen (s. 16. toukokuuta 1967 Saarijärvi)[1] on suomalainen säveltäjä, pianisti ja kapellimestari.

Lintinen opiskeli pianonsoittoa jyväskyläläisen Dmitry Hintzen oppilaana v. 19761986. Samanaikaisesti hän opiskeli Saarijärven kansalaisopistossa Mika Sairasen johdolla mm. musiikin teoriaa, trumpetin ja mellofonin soittoa sekä jazzmusiikkia. Kirjoitettuaan ylioppilaaksi Saarijärven lukiosta 1986 hän pääsi opiskelemaan Sibelius-Akatemiaan, missä jatkoi piano-opintojaan Seppo Kantosen ja Jouko Laivuoren johdolla. Lintinen valmistui musiikin maisteriksi jazzmusiikin koulutusohjelmasta 1997 pääaineenaan sävellys ja sovitus, joissa hänen opettajinaan olivat Jukka Linkola (1990-93) ja Eero Hämeenniemi (1993-96). Viitasaaren Musiikin ajan sävellyskursseille (opettajina mm. Jukka Tiensuu, Helmut Lachenmann ja Peter Eötvös) Lintinen osallistui aktiivisesti vv. 1993-2003.

Lintinen on esiintynyt niin solistina, yhtyemuusikkona kuin kapellimestarina suomalaisissa jazz-, sinfoniaorkesteri- ja kamarimusiikkikokoonpanoissa. Hän on toiminut UMO:n vakituisena pianistina vuodesta 1989, vuodesta 1994 myös kapellimestarina sekä ohjelmistojen suunnittelijana. Lintinen on johtanut UMO:a lukuisilla kotimaan- ja ulkomaankiertueilla sekä 11 CD-taltioinnilla. UMO:n 41-vuotisen historian aikana Lintinen on orkesterin eniten käyttämä kapellimestari. Lintinen on työskennellyt kapellimestarina myös UMO:n ulkopuolella (mm. AVANTI!, Tapiola Sinfonietta, Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri, Lapin kamariorkesteri, Tampere Filharmonia, Radion sinfoniaorkesteri, Oulu Sinfonia, Kymi Sinfonietta, Pori Sinfonietta sekä Lahden, Vaasan, Mikkelin, Joensuun, Lappeenrannan ja Kuopion kaupunginorkesterit).1994-2013 hän teki yhteistyötä lauluyhtye How Many Sistersin kanssa pianistina, sovittajana ja kapellimestarina. Omien teostensa lisäksi hän on kantaesittänyt runsaasti ja jatkuvasti kollegojensa sävellyksiä sekä ollut useiden sävellys- ja sovitustilausten alkuunpanijana ja/tai tilaajana. Vannoutuneena cinefiilinä hän on myös usein esiintynyt mykkien elokuvien säestäjänä niin Kansallisessa audiovisuaalisessa arkistossa (ent. Elokuva-arkisto) kuin kotimaisilla musiikki- ja elokuvafestivaaleilla.

Vuosituhannen vaihteesta lähtien säveltäminen on ollut Lintisen päätyö. Hänen tuotantonsa ulottuu lastenlauluista oopperaan, pedagogisista pikkukappaleista elokuvamusiikkiin, tanssimusiikista dodekafoniaan ja jazzista barokkiallusioihin. Suurin osa edustaa länsimaisen vakavan musiikin perinnettä. Pääteoksiin kuuluvat 12 soitinkonserttoa - mm. tuubakonsertto (2014), harmonikkakonsertto (2015), klarinettikonsertto (2013), kitarakonsertto (2011), viulukonsertto Puustokokemuksia (2010), kaksi pianokonserttoa (2008 ja 2009) sekä sellokonsertto (ke Pekingissä 2010). Muista teoksista mainittakoon musiikkisatu Haapaneitty, Mettäntyttö (2007), kuoro- ja orkesteriteos Cantata proverbiorum (1999), Mobile festivo sinfoniaorkesterille (2003), 'konsertoiva madrigaali' David ja Batseba laulusolisteille ja barokkiorkesterille (2001) sekä kolme oopperaa: lapsiyleisölle suunnattu Voi vietävä! (2001; engl. version Nuts about Nosh ensiesitys Torontossa 2003; venäjänkielisen version Nu i nu ensiesitys Pietarissa 2008), kokoillan tragikomedia, barokkiooppera Fitness (2005–2007) sekä ‘teiniooppera’ Loputon lompsa (2011–2012). 2009 levy-yhtiö Alba julkaisi levyllisen Lintisen kamarimusiikkia. Kaikki big band -sävellyksensä (36) ja -sovituksensa (28) Lintinen on kirjoittanut UMO:lle.

Lintinen opetti Sibelius-Akatemian jazzosastolla 19892007 muun muassa sävellystä ja länsimaisen taidemusiikin historiaa. Lintinen oli perustamassa saarijärveläistä kulttuuritapahtumaa Kirmot ja toimi sen taiteellisena johtajana 2001–2005. Hän oli Sibelius-Akatemian SibaFest-konserttikokonaisuuden ja Avanti!:n Suvisoiton (Porvoo) taiteellisena johtajana 2008. Hän on myös kirjoittanut teosesittelyjä konserttiohjelmiin ja toiminut useissa luottamustehtävissä maamme apurahalautakunnissa (mm. LUSESin vakavan musiikin taiteellinen toimikunta 2003-2012, valtion säveltaidetoimikunnan hallitus 2004-2006 ja ESEKin työskentelytukijaos 2007-12, Konserttikeskus ry:n hallitus 2012-, Musiikin edistämissäätiön [MES] työskentelytukitoimikunta 2013-15).

Lintiselle myönnettiin Suomen Jazzliiton Yrjö-palkinto 2003[2] ja Valtion säveltaidetoimikunnan 5-vuotinen taiteilija-apuraha 2008-12 ja 2017-21.

LähteetMuokkaa

  1. Kuka kukin on 2007, Otava 2006
  2. Kotimaan toiminta: Valtakunnalliset Jazzpäivät ja Yrjö-palkinto Jazz Finland. Jazzliitto. Viitattu 30.7.2018.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä muusikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.