Suositeltu artikkeli

Flag of Livonia.svg

Liiviläiset (liiviksi līvlizt) ovat nykyisen Latvian alueella historiallisesti asunut itämerensuomalainen kansa. Liiviläiset muodostivat aikoinaan merkittävän osan Baltian väestöstä, mutta nykyisin he ovat enää pieni kansansirpale. Liiviläisten määrän hupenemiseen vaikuttivat muun muassa latvialaistuminen, Baltiassa riehuneet taudit ja alueella käydyt sodat. 1900-luvulle tultaessa liiviläisiä oli enää eristäytyneellä Kuurinmaan pohjoisrannikolla, jota kutsuttiin myös nimellä Liivinranta. Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan Latviassa asui yhteensä 250 liiviläistä. Liiviläisten oma kieli on latvian kielen syrjäyttämä ja äärimmäisen uhanalainen: viimeinen liiviä äidinkielenään puhunut henkilö, Grizelda Kristiņa, kuoli vuonna 2013, mutta kielen myöhemmin opetelleita on jonkin verran. Liiviläinen kulttuuri ja kieli ovat latvialaisten niitä kohtaan kokeman mielenkiinnon takia hiljattain kokeneet uuden nousukauden.

Liiviläisiä tai heidän jälkeläisiään asuu myös Latvian ulkopuolella. Joidenkin lähteiden mukaan liiviläisten perinteiset asuinalueet olisivat ulottuneet Etelä-Viroon saakka. Maailmansotien aikana monet liiviläiset muuttivat pakolaisiksi Ruotsiin, josta osa jatkoi etenkin Kanadaan ja Yhdysvaltoihin.

Uutisissa

Aalto-2 Flight model.jpg Aalto-2-satelliitti
Wikiuutiset – Lisää uutisia

Suomi 100 vuotta

Sodankylä 1944.jpg Sodankylän tuhottua kirkonkylää.

Lapin sota käytiin toisen maailmansodan aikana Suomen ja Saksan välillä pääasiassa Suomen Lapissa 15. syyskuuta 194427. huhtikuuta 1945. Jatkosodan 4. syyskuuta 1944 sovittuihin aselepoehtoihin kuului saksalaisten joukkojen karkottaminen Suomesta 15. syyskuuta 1944 mennessä. Saksan ja Suomen välillä puhkesi Lapin sota. Saksalaiset katsoivat tärkeimmiksi tavoitteikseen Petsamon nikkelikaivosten tuotannon turvaamisen itselleen ja Pohjois-Norjassa olevien joukkojensa paluureitin varmistamisen. Saksalaisjoukot ryhmittyivät uudelleen ja ryhtyivät vetäytymiseen ennalta valmistellun operaatio Birken mukaisesti. Armeija vetäytyi taistellen suomalaisjoukkojen tieltä pohjoiseen turvautuen samalla poltetun maan taktiikkaan. Talvella sota muuttui asemasodaksi Käsivarressa, kunnes viimeisetkin saksalaisjoukot huhtikuun lopussa 1945 vetäytyivät Norjan puolelle.

Varsinaista sodanjulistusta ei antanut kumpikaan osapuoli. Suomessa Paasikiven hallitus totesi maaliskuussa 1945 sotatilan vallinneen 15. syyskuuta 1944 lähtien ja vasta vuonna 1954 Tuomiojan hallitus totesi, että sotatila oli päättynyt.

Tällä paikalla esitetään vuoden aikana 100 Suomeen liittyvää artikkelia. Katso projektisivu.

30. huhtikuuta

King Carl XVI Gustaf at National Day 2009 Cropped.png Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa

Lue toisella kielellä