Kööpenhamina

Tanskan pääkaupunki

Kööpenhamina (tansk. København) on Tanskan pääkaupunki ja suurin kaupunki, joka sijaitsee Själlannin saarella, Juutinrauman salmen länsipuolella. Kaupungissa on noin 800 000 asukasta, metropolialueella noin kaksi miljoonaa.[1]

Kööpenhamina
(København)
Kuvakollaasi Kööpenhaminasta.
Kuvakollaasi Kööpenhaminasta.
vaakuna
vaakuna

Kööpenhamina

Koordinaatit: 55°40′0″N, 12°34′0″E

Valtio  Tanska
Alue Pääkaupunkialue
Kunta Kööpenhaminan kunta
Perustettu 1000-luku
Hallinto
 – Ylipormestari Sophie Hæstorp Andersen
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 90,10 km²
Väkiluku 799 033
 – Metropolialue 2 057 124
Motto: "Tårnenes by, Kongens København"
Tilastotietojen lähteenä Danmarks Statistik. Väkiluvun ajankohta 1.4.2020[1] ja pinta-alan vuosi 2020.[2]







Kööpenhamina on ollut Tanskan pääkaupunki vuodesta 1416. Kööpenhaminassa sijaitsevat kansankäräjät sekä korkein oikeus, korkein syyttäjäviranomainen, korkein poliisijohto sekä asevoimien ylin sotilasjohto. Nimeä Kööpenhamina on käytetty historian saatossa tarkoittamaan eri laajuutta eri yhteyksissä.[3]

Kööpenhamina on sijoittunut hyvin kaupunkien viihtyisyyttä vertailevissa tutkimuksissa. Kaupungissa on hyvä pyöräilyinfrastruktuuri, ja se panostaa hiilipäästöjen vähentämiseen. Monet Tanskan merkittävistä kulttuurilaitoksista ja urheiluseuroista toimivat Kööpenhaminassa.

Nimen alkuperä muokkaa

Kööpenhaminan nimi (tansk. København) tarkoittaa kauppiaiden satamaa. Varhaisin viittaus Kööpenhaminan nimeen on Hafn vuodelta 1186. Tämä nimi on pohjana latinalaiselle Hafnia-muodolle, jota käytettiin yleisesti keskiajalla. Nimi Havn tarkoittaa tanskaksi satamaa ja on todennäköisesti kaupungin alkuperäinen nimi.[3]

Saxo käytti kaupungista latinaksi nimeä mercatorum portus. Saxo on käyttänyt tanskasta käännettyä nimimuotoa, joka vastaa vuoden 1231 muotoa Kiopmanhafn ja 1253 muotoa Købmannæhafn. Jälkimmäinen muoto osoittaa varmuudella, että nimen ensimmäinen osa on substantiivi kauppias taivutettuna genetiivin monikkomuotoon kauppiaat.[3]

Maantiede ja ilmasto muokkaa

Pääosa Kööpenhaminasta sijaitsee Sjællandilla, pieni osa Amagerin saarella. Kaupunki on enimmäkseen varsin tasaista, mutta sen luoteisosassa on Søborgin ja Høje Gladsaxen 50 metriä korkeat mäet.

Kööpenhaminan lämpimimmät kuukaudet ovat heinä- ja elokuu, jolloin päivän keskimääräinen ylin lämpötila on noin 20 astetta. Kylmimpien kuukausien, tammi- ja helmikuun, keskimääräinen alin lämpötila on −2 astetta. Talvien kylmyys ja lumisuus vaihtelee vuosittain. Talven 2007–2008 keskilämpötilat olivat samankaltaisia kuin tavallisesti Etelä-Euroopassa, kun taas 2009–2010 satoi lunta sen verran kuin Suomessa keskimääräisenä talvena. Kesät ovat 1990- ja 2000-luvuilla tulleet huomattavasti lämpimämmiksi ja vähäsateisemmiksi. Sadetta esiintyy ympäri vuoden: eniten heinäkuussa (57 mm), vähiten helmikuussa (24 mm) Keskimäärin sadepäiviä on 11–17 joka kuukaudessa, mikä merkitsee, että keskimäärin joka toinen tai kolmas päivä sataa.[4]

Historia muokkaa

 
Kööpenhamina piirroksessa vuodelta 1587.

Kööpenhaminan sijainti Juutinrauman vieressä on vaikuttanut merkittävästi kaupungin asemaan Tanskan taloudellisena ja strategisena keskuksena. Kööpenhamina oli 1100-luvun puoliväliin saakka vähäinen kalastajakylä, kunnes piispa Absalon rakensi linnan sinne vuonna 1167 paikalle, jossa nykyisin on Christansborg. Absalon rakensi linnoituksen puolustaakseen aluetta merirosvoilta ja siitä lähtien se on toiminut maan vallan keskuksena. Vuonna 1186 paikkaa kutsuttiin nimellä Hafn.[5]

Linnoittaminen nosti kylän asukaslukua myös linnoituksen ulkopuolella. Edullisella paikalla sijaitseva satama edisti Kööpenhaminan nousua ja siitä tuli tärkeä kauppakeskus (kaupungin nimi tarkoittaa kauppasatamaa). Hansaliitto hyökkäsi sen kimppuun useasti havaittuaan sen potentiaaliseksi kilpailijakseen. Kaupungin perustamisasiakirja on vuodelta 1254 ja sen on allekirjoittanut arkkipiispa Jakob Erlandsen.[5] Kööpenhaminasta tuli Tanskan pääkaupunki vuonna 1416.[6]

Slotsholmenin linnat toimivat 1400-luvulta lähtien kuninkaallisena asuntona ja myöhemmin kansankäräjien ja hallituksen kotipaikkana. Vielä nykyäänkin kuninkaallinen palatsi sijaitsee Kööpenhaminassa. Kansainvälisesti kuuluisa rokokoo-kompleksi Amalienborg Frederiksstadenissa on ollut kuninkaallisen perheen koti vuodesta 1794 lähtien.[3]

Taisteluja ja piirityksiä muokkaa

 
G. L. Lahden maalaus Kööpenhaminan palosta 1795.

Vuosina 1658–1659 Kööpenhamina kesti Ruotsin kuninkaan Kaarle X Kustaan organisoiman piirityksen. Ruotsi pyrki sulkemaan kaupungin piiritykseensä pitkäksi ajaksi. Piirittäjien keskuksena oli luoteisosan Carlstad, ja saartajina oli 10 000 sotilasta. Piirityskeskus oli väkimäärältään jopa suurempi kuin itse kohde. Valtausyritys helmikuussa 1659 kuitenkin epäonnistui, kun osa ruotsalaisista putosi mereen yrittäessään etenemistä jäätä pitkin ja osa harhautui suunnitellulta reitiltä.[7]

Vuonna 1801 brittilaivasto taisteli tanskalaisia vastaan suuren Kööpenhaminan taistelun kaupungin edustalla. Kaupunki kärsi suuria vaurioita vuonna 1807 brittien pommitettua sitä estääkseen Tanskan laivastoa antautumasta Napoleonille.[8]

Kristian IV:n aikana Kööpenhamina muutettiin keskiaikaisesta kaupungista renessanssikaupungiksi. Tuolloin rakentui muun muassa Christanshavnin kaupungiosa täyttömaalle. Vaikka linnoitus toimi suunnitellusti ruotsalaisten piirityksen aikana 1658–1660, osoittautui se kuitenkin vanhentuneeksi Englannin pommittaessa kaupunkia vuonna 1807. Tämän jälkeen linnoituksesta purettiin portit ja vallit, joiden merkkejä on esillä esimerkiksi katujen sekä viheralueiden nimissä.[3]

Kööpenhaminan tiheä asutus johti tulipalo- ja epidemia-alttiutena. Kaksi suurta tulipaloa tuhosi kaupunkia 1700-luvulla. Viimeinen palo 1795 johti kaupungin nykyiseen katusuunnitelmaan, jossa on pääosin suoria katuja tyypillisiä katkaistuja katukulmia, joiden tarkoituksena oli tehdä tilaa paloportaille. Vuoden 1853 koleraepidemia paransi saniteettioloja, kun vallin ulkopuolelle rakennettiin uusia työläisasuntoja, rakennettiin kaupungin ensimmäinen vesilaitos sekä toteutettiin laaja viemäröinti.[3]

Kööpenhaminan rakentuminen muokkaa

 
Kongens Nytorv rakentui nykyiseen muotoonsa 1700- ja 1800-lukujen aikana.

Pääsy merelle oli ratkaisevan tärkeä kaupungin taloudellisen kehityksen kannalta. Kaupungin alue- ja väestökehitystä määritteli kuitenkin ennen muuta sotilaalliset lähtökohdat, kunnes sääntelyä poistettiin asteittain vuodesta 1852 lähtien. Tuolloin tuli mahdolliseksi rakentaa suuremmassa mittakaavassa linnoitusten viereen, kun aikaisemmin rakentamista oli säännelty tiukasti.[3]

1800-luvun puolivälistä lähtien Kööpenhaminan teollisuus kasvoi ja kaupunkia ympäröivät kylät Brønshøj, Husum, Bispebjerg, Vanløse ja Sundbyerne muotoutuivat enemmän esikaupunkimallisiks ja myöhemmin liitettiin kuntaan. Kortteleita laajenettin yrityksille ja siirtolaistyöntekijöille. Tärkeä menestyksen ehto oli parantunut infrastruktuuri. Maan ensimmäinen raideyhteys avattiin Kööpenhamina–Roskilde-osuudelle vuonna 1847. Toinen tärkeä käänne oli sataman laajennus vuonna, josta telakka B&W hyötyi ostaessa Refshaleøenin vuonna 1872. Satamalla oli erityisesti vapaasataman rakentamisen jälkeen 1890-luvulla suuri merkitys tuonti- ja vientisatamana. Nykypäivänä alueella on mm. A. P. Møller-Mærsk-varustamon pääkonttori.[3]

Kööpenhaminan musiikkielämä juontaa juurensa aina keskiajalle, jolloin perustettiin kuninkaallinen kappeli ja teatterielämä. Kuninkaallinen teatteri avattiin Kongens Nytorvilla vuonna 1748 ja sain nykyisen mutoona vuonna 1874. 1900-luvun alussa kaupunkiin syntyi runsaasti yksityisiä teattereita kuten Folketeateret ja Det Ny Teater. Samaan aikaan kaupunkiin tuli musiikillisia vaikutteita ulkomailta ja 1930-luvulta lähtien kaupungin Jazz-kulttuuri houkutteli suuria ja kansainvälisiä nimiä.[3]

Tanskan ensimmäinen taidemuseo Thorvaldsens Museum avattiin 1848 ja 1800-luvun lopulla avattiin Ny Carlsberg Glyptotek Carl Jacobsenin yksityiskokoelman pohjalta. 1800-luvulla perustettiin myös Tanskan kansallismuseo. Yksi maailman vanhimmista huvipuistoista, Tivoli, avattiin 1848. Toisen maailmansodan aikana Kööpenhamina oli saksalaisten miehittämänä viiden vuoden ajan, 9. huhtikuuta 1940 – 4. toukokuuta 1945. Kaupunki on kasvanut sodan jälkeen voimakkaasti. Vuonna 1911 asukkaita oli 460 000 ja vuonna 1994 pääkaupunkialueella 1,7 miljoonaa.[6][3]

Toisen maailmansodan jälkeen muokkaa

 
Dyssebroen yhdistää Christianian kaksi osaa.

Kööpenhamina oli selvästi teollisuuskaupunki 1960-luvulle saakka. B&W:n lisäksi merkittäviä yrityksiä ovat olleet myös panimot Tuborg ja Carlsberg sekä konetehdas Titan. Kööpenhaminan merkittävä teollisuuden osuus ja suuri työläisväestö on heijastunut myös kaupungin poliittiseen maisemaan. Vuodesta 1938 lähtien Kööpenhaminan pormestarin virka on ollut sosiaalidemokraattien hallussa ja kaupunginhallitus on ollut pääosin punainen.[3]

Vuonna 1970 Kööpenhamina teollisuudessa työskenteli peräti 96 000 ihmistä ja kaupungissa oli työvoimapula 1960-luvulla. Tämä on johtanut suureen määrään ulkomaalaisia työntekijöitä, joita tuli kaupunkiin mm. Jugoslaviasta, Turkista ja Pakistanista. Vierastyöläiset tekivät osaltaan monimuotoisemman sekä kulttuurisesti että uskonnollisesti.[3]

1970-luvulla kaupungin 20 vuoden kasvu kääntyi kuitenkin pysähtyneisyydeksi ja monet yritykset lopettivat toimintansa tai muuttivat pois kaupungista. Samoin monet kaupunkilaiset muuttivat ympäryskuntiin, jossa oli tilaa, valoa ja ilmaa sekä mahdollisuus asua omakotitalossa. Monet Kööpenhaminan asunnoista olivat pieniä ja huonokuntoisia. Vuosia leimasivat laajat peruskorjaukset, jotka johtivat erityisesti Nørrebrossa väkivaltaisiin levottomuuksiin. Kohtuuhintaisten asuntojen puute johti mm. vuonna 1971 Christiania nousuun juuri vapautuneessa sotilaslaitoksessa. Lain rajamailla syntyneestä turvasatamasta on sittemmin tullut vakiintunut osa kaupunkia ja on nykyisin Kööpenhaminan neljänneksi suurin turistikohde, jossa on runsaasti itse rakennettuja taloja, yhteisöllisiä työpajoja, pienyrityksiä ja eloisa kulttuuriympäristö.[3]

Kunnallisen asuntokannan parantaminen ja kasvattaminen käynnistettiin 1970-luvulla, mikä johti uusien yleishyödyllisten asuntojen rakentamiseen sekä vanhojen talojen peruskorjaukseen. Monet entisistä teollisuus- ja huoltorakennuksista sekä sotilaallisista tiloista ovat vähitellen saaneet uutta käyttöä koteina, toimistoina sekä kulttuuri- ja koulutuslaitoksina. Esimerkiksi Østre Gasverk muutettiin teatteriksi vuonna 1979 ja Valbyssa sijaitseva sokeritehdas muutettiin lukioksi. Viimeaikaisia muunnoksia ovat olleet mm. vanhojen Dansk Sojakagefabrikin siemensiilojen muuttaminen asunnoiksi Islands Bryggessä.[3]

Kehitys 1990-luvulta eteenpäin muokkaa

 
Pyöräilijöitä Holmenin kanaalilla syyskuussa 2014.

Kööpenhaminan talouden ja väestön laskun kääntämiseksi päätettiin 1990-luvun alussa käynnistää useita suuria infrastruktuurihankkeita. Suurimmat aloitteet olivat Juutinrauman yhteyden sekä Kööpenhaminan metron rakentaminen. Toimenpiteitä seurasi massiivinen kaupunkikehitys, josta esimerkkinä on Ørestadin asuinalue Amager Vestissä. Juutinrauman sillan tuloksena Kööpenhaminasta on tullut suuremman, kahteen valtioon levittäytyvän metropolialueen keskus.[3][9]

Kööpenhaminalla on ollut ratkaiseva asema suurimpana koulutuskaupunkina maan siirtymiseen teollisesta yhteiskunnasta tietoyhteiskunnaksi. Kööpenhaminassa on runsaasti nuorta ja korkeasti koulutettua väestöä. 30–34-vuotiaiden keskuudessa pitkän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on lähes kaksinkertainen valtakunnalliseena keskiarvoon. Merkittävä rooli kaupunkikehityksen kuvaan on ollut mm. Kööpenhaminan yliopiston Panum-instituutilla ja sen Mærsk-tornilla, Rigshospitaletilla, kuninkaallisella kirjastolla sekä DR Byenillä.[3]

 
Vuonna 2017 valmistunut Sandkaj oli uuden Nordhavnin ensimmäinen valmistunut osa.

Kööpenhamina on suosittu kaupunki monien eri alojen taiteilijoiden sekä underground-kulttuurin keskuudessa. Kaupungissa on runsaasti kokeellista kulttuuriympäritöä, tapahtumia ja festivaaleja. Nykyisin Kööpenhaminan kilpailukykyä edesauttaa sijainti Pohjois-Euroopan keskuksena sekä Juutinrauman yhteys sekä Kööpenhaminan lentoasema. Kööpenhamina on tullut tunnetuksi näkyvästi vihreyttä ajavana kaupunkina, jossa liikenteen pääpaino on pyöräilyssä. Kaupungissa on myös useita merenrantakylpylöitä. Luonnon määrä kaupungissa on vähäinen ja sidoksissa lähinnä puistoihin, mutta lähes kaikki olemassa olevat vihealueet ovat suojeltuja. Kaupungin pohjoispuoolella on myös Utterslev Mosen luontoalue.[3]

Kööpenhaminaan on syntynyt patoamalla uusia alueita, kuten Kalvebod Fælled, Amager Fælled sekä täyttömaat Nordhavnstippen ja Sydhavnstippen. 2000-luvulla kaupunki onnistui kääntämään trendin talouden elpymiseksi, mutta samalla kaupungin omistusasuntojen neliöhinnat ovat nousseet 70 % vuosien 2012–2018 aikana. Nykyisen kaupunkikehityksen haaste on mm. opiskelijoiden mahdollisuus löytää asuntoa. Kaupunkikehityksen tavoitteena on, että 25 % uusista asunnoista on julkisia ja että uusia nuorisoasuntoja rakennetaan 12 000 kappaletta. Vuoden 2022 tammikuussa alettiin rakentaa Lynetteholmenin tekosaarta laajentamaan Kööpenhaminaa merelle päin. Seuraavien 30 vuoden aikana kaupungin edustalle on määrä tehdä 280 hehtaarin kokoinen saari, jonne voi asuttaa 35 000 ihmistä. Kauaskantoisen suunnitelman mukaan vuonna 2070 myös Kööpenhaminan metro saattaisi kulkea saarelle. Projektin kokonaiskustannusarvio on 2,7 miljardia euroa. Parin ensimmäisen talven aikana merenpohjasta kaivetaan ylös pari miljoonaa kuutiometriä mutaa, jotta pohja tasoittuu ja saastunut muta saadaan pois. Sen jälkeen alkaa maantäyttö hiekalla ja kivillä.[10][3]

Kaupunkikuva ja nähtävyydet muokkaa

 
Satama-aluetta Kööpenhaminan edustalla noin vuonna 1900.
 
Christianshavnin kanaali.
 
Kööpenhaminan Tivoli on toiminut vuodesta 1843.
 
Kööpenhaminan satama on suosittu turistikohde.

Puistot muokkaa

Kööpenhaminan kaupunki on panostanut viheralueisiin. Vuonna 2018 tehdyn selvityksen mukaan 98,2 prosentilla asukkaista oli viheralue lähempänä kuin kilometrin päässä kotoaan.[11]

Rosenborgin linnan puutarha kaupungin keskustassa on perustettu 1600-luvulla. Nykyisin se on suosittu eväsretkikohde, jonka kukkien keskellä käy yli kolme miljoona ihmistä vuodessa. Kasvitieteellinen puutarha sijaitsee Nørreportin aseman lähellä. Frederiksbergin linnan puistossa on suihkulähteitä ja muita vesiaiheita. Myös hautausmailla käydään kävelyillä.[12]

Kirkkoja muokkaa

Museoita muokkaa

Muita nähtävyyksiä muokkaa

Hallinto ja aluejako muokkaa

Kunnallinen päätöksenteko muokkaa

Kaupungin korkein päätöksentekoelin on kaupunginvaltuusto, jonka 55 jäsentä valitaan neljän vuoden välein kunnallisvaaleissa. Ylipormestari toimii valtuuston puheenjohtajana. Seitsemän varapormestarien johtamaa lautakuntaa tekee päätöksiä omilla vastuualueillaan. Yli- ja varapormestarit ovat virkansa puolesta talouslautakunnan jäseniä. Muissa lautakunnissa on 11 jäsentä, talouslautakunnassa 13. Lautakuntien alueet ovat Talous, Kulttuuri ja vapaa-aika, Lapset ja nuoret, Terveys ja hoiva, Sosiaalipalvelut, Tekniikka ja ympäristö sekä Työllisyys ja integraatio.[13]

Tilastoalueet ja kaupunginosat muokkaa

 
Kööpenhaminan 10 tilastoaluetta itsenäien Fredriksbergin kunnan ympärillä..

Kööpenhamina jaetaan kymmeneen tilastoalueeseen:[14]

Kukin alue jaetaan edelleen 4-10 kaupunginosaan, joita ovat mm.

Talous muokkaa

Kööpenhaminan seutu tuottaa noin 40% Tanskan bruttokansantuotteesta.[15] Monilla pankki- ja rahoitusalan yrityksillä on pääkonttorinsa Kööpenhaminassa, esimerkiksi Danske Bank. Huolinta- ja kuljetusala, kuten suuri kuljetusalan yhtiö Maersk on myös merkittövöä työllistäjä ja veronmaksaja. Se oli 25 vuoden ajan maailman suurin kontteja kuljettava yritys.[16] Kööpenhaminan pörssi on perustettu vuonna 1808, nykyisin sen omistaa Nasdaq.[17]

Liikenne muokkaa

Kööpenhaminan lentoasema sijaitsee Kastrupissa, yhdeksän kilometriä kaupungin keskustasta. Se on Skandinavian vilkkain ja sieltä on lentoja yli sataan kohteeseen. Kaupungista on säännöllistä matkustajalaivaliikennettä Norjaan ja Puolaan. Saksan puolelle, esimerkiksi Hampuriin, on yhteys laiva-juna-yhdistelmällä. Kaikki pitkän matkan junat kulkevat päärautatieaseman kautta.[18]

Kööpenhamina on arvioitu erilaisissa tutkimuksissa yhdeksi maailman elinkelpoisimmista kaupungeista, ja sen infrastruktuuria sekä joukkoliikennettä pidetään tehokkaina.[19] Kaupunki tunnetaan erityisesti vahvasta pyöräilykulttuuristaan ja laadukkaasta pyöräilyinfrastruktuuristaan: pyöräilyn kulkutapaosuus on peräti 62 %, ja kaupunki on toistuvasti valittu maailman parhaaksi pyöräilykaupungiksi.[20] Kaupungissa toimii kolme metrolinjaa, joista vihreä ja keltainen on avattu vuonna 2002 ja punainen kehälinja vuonna 2019.[21] Kööpenhaminan metro liikennöi ilman kuljettajia. Sisäistä liikennettä hoitavat myös bussit ja paikallisjunat.[22]

Vuokrattavat sähköpotkulaudat ilmestyivät kaupungin kaduille vuonna 2018 ja kiellettiin 2020. Vuodesta 2021 niitä on saanut jälleen vuokrata muualla mutta ei kaupungin ydinkeskustassa.[23]

Väestö muokkaa

Kööpenhamina on Tanskan suurin kaupunki, ja toiseksi suurin Pohjoismaissa Tukholman jälkeen.

Kööpenhaminan kuntarajat ylittävällä taajama-alueella (Hovedstadsområdet) asuu yhteensä 1,3 miljoonaa ihmistä, ja Kööpenhaminassa siitä asuu noin 800 000 henkeä. Kööpenhaminan kunta (tansk. Københavns Kommune) on osa Pääkaupunkialueen hallintoaluetta. Kokonaan Kööpenhaminan rajojen sisäpuolella sijaitsee pinta-alaltaan pieni Frederiksbergin kunta. Kööpenhaminan metropolialueen asukasluku on noin 2 miljoonaa vuonna 2021.[1]

Maahanmuuttajat muokkaa

Maahanmuuttajia kaupungissa on 157 780, joka on 25,3% väestöstä. Suurin ryhmä ovat pakistanilaiset.

Alkuperämaa Asukasluku (2019)[24]
  Tanska 465 624
  Pakistan 9 016
  Turkki 7 594
  Irak 6 987
  Puola 6 118
  Saksa 6 078
  Somalia 5 360
  Marokko 5 320
  Ruotsi 5 097
  Libanon 5 018
  Iso-Britannia 4 779
  Norja 4 521
  Italia 4 105
  Iran 3 998
  Kiina 3 984
  Yhdysvallat 3 886
  Intia 3 834
Muu 72 085

Uskonto muokkaa

Kööpenhaminalaisista 56,4 % kuuluu Tanskan kansankirkkoon.[25] Islamia harjoittaa noin 10 % kaupungin väestöstä, mikä tekee siitä Kööpenhaminan toiseksi suurimman uskonnon. Suuren islamilaisen väestön takia Kööpenhaminaan on rakennettu useita moskeijoita, joista suurin on Kööpenhaminan suurmoskeija.[26]

Tanskassa on noin 7 000 juutalaista, joista suurin osa asuu Kööpenhaminassa.[27] Ensimmäinen Kööpenhaminan synagooga rakennettiin vuonna 1684.[28]

Palvelut muokkaa

Energia muokkaa

Kööpenhamina on julistanut tavoitteekseen olla maailman ensimmäinen hiilineutraali pääkaupunki jo vuonna 2025. Se on vähentänyt hiilipäästöjään jo puoleen vuodesta 1995. Keinoina ovat energiansäästö, energian puhdas tuotanto, vihreä liikenne ja hallinnolliset toimenpiteet. Asunnoista 98% lämpiää kaukolämmöllä, ja kaukojäähdytysjärjestelmä, joka käyttää sataman vettä, säästää myös energiaa.[29]

Koulutus muokkaa

Kööpenhaminan yliopistossa on yli 40 000 opiskelijaa[30] ja yli 9 000 työntekijää[31], mikä tekee siitä maan suurimman yliopiston. Yliopiston kampukset on sijoiteltu ympäri kaupunkia. Vanhin niistä sijaitsee kaupungin keskustassa.

Kaupungin pohjoispuolella Lyngby-Taarbækin kunnan alueella on myös Tanskan teknillisen korkeakoulun pääkampus.

Kulttuuri muokkaa

Kööpenhaminan keskustassa avattiin kävelykatu Strøget vuonna 1962.[32] Meren rannalla Churchill-puistossa sijaitseva, H.C. Andersenin satuhahmoon perustuva Pieni merenneito -patsas on yksi Kööpenhaminan symboleista.[33] Kaupungin tunnetuimpia kirkkoja on 1940-luvulla valmistunut Grundtvigin kirkko Bispebjergin kaupunginosassa.[34]

Tanskan yleisradioyhtiön Danmarks Radion pääkonttori on Kööpenhaminassa. Maan suurimpiin päivälehtiin kuuluvat päivälehdet Berlingske ja Politiken ilmestyvät myös siellä, samoin iltapäivälehti Ekstra Bladet. Suuren pohjoismaisen viikkolehtien kustantajan Allerin pääkonttori on Kööpenhaminassa.

Tanskan kuninkaallinen teatteri Kongens Nytorvin varrella valmistui vuonna 1748. Siellä esiintyvät Kuninkaallinen ooppera ja baletti. Sen orkesteri, perustettu vuonna 1448, sanoo olevansa maailman vanhin orkesteri.[35]

Kööpenhamina on myös vilkas jazz-kaupunki, mitä pidetään musiikkityylin virallisen tuen lisäksi seurauksena siitä, että monet amerikkalaiset huippuluokan jazz-muusikot, kuten esimerkiksi Dexter Gordon, Ben Webster, Kenny Drew ja Stan Getz muuttivat Pohjoismaihin ja erityisesti Kööpenhaminaan 1950- ja 1960-luvuilla.[36][37]

Kööpenhaminassa on järjestetty kolmet Eurovision laulukilpailut, vuosina 1964, 2001 ja 2014.[38][39][40]

Urheilu muokkaa

Kööpenhaminassa toimii lukuisia eri lajien urheiluseuroja. Tanskan kahden johtavan jalkapallojoukkueen, Brøndby IF:n ja FC Københavnin kotikaupunki on Kööpenhamina.[41] Kaupungissa on myös neljä jääkiekkojoukkuetta: Rødovre Mighty Bulls, Herlev Hornets, Amager Jets ja Nordsjælland Cobras. Kuten tanskalaiset yleensäkin, myös kööpenhaminalaiset ovat innokkaita käsipalloilijoita.

Tanskan jalkapallomaajoukkue pelaa kotiottelunsa Kööpenhaminan Telia Parkissa. Kaupungissa on useita luistinratoja, ja sen vesialueilla harrastetaan melontaa ja suppailua. Vuonna 2017 valmistuneen Amagerin jätteidenkäsittelylaitoksen katolla on hiihtokeskus CopenHill.[42]

 
Kööpenhaminan panoraamakuva huhtikuulta 2005

Lähteet muokkaa

  1. a b c Statistikbanken FOLK1A: Population at the first day of the quarter by region, sex, age and marital status Danmarks Statistik. Viitattu 26.5.2020. (englanniksi)
  2. Statistikbanken ARE207: Area 1. January by region Danmarks Statistik. Viitattu 26.5.2020. (englanniksi)
  3. a b c d e f g h i j k l m n o p q r Rikke Steenholt Olesen, Ronny Andersen, Jakob Ingemann Parby & Allan Gudio Nielsen: København TrapDanmark. 1.8.2020. Viitattu 2.5.2023. (tanskaksi)
  4. Climatological Information WMO
  5. a b Copenhagen history City Tourist. 2011. Wayback Archive. Arkistoitu 16.4.2012. Viitattu 14.11.2022. (englanniksi)
  6. a b Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 930. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  7. Lars Cramer Petersen: Tähtäimessä Kööpenhamina. Tieteen Kuvalehti Historia, 2009, nro 4, s. 48–51. Oslo: Bonnier. ISSN 0806-5209.
  8. Knut Mykland: Otavan suuri maailmanhistoria 13: Suuret vallankumoukset, s. 213, 242–244. Helsinki: Otava, 1985. ISBN 951-1-08772-X.
  9. Together for economic growth and development Greater Copenhagen. Arkistoitu 14.11.2022. Viitattu 14.11.2022.
  10. Suuri tekosaari nousee Kööpenhaminan edustalle – ympäristöjärjestöt pelkäävät vaikutusten näkyvän Suomessa asti Yle Uutiset. 29.3.2022. Viitattu 29.3.2022.
  11. Analyse af behov for store og mellemstore grønne områder i København Teknik og Miljøforvaltningen. 2019. Viitattu 15.11.2022. (tanskaksi)
  12. Green Copenhagen: The 12 best parks and gardens Visit Copenhagen. Viitattu 15.11.2022.
  13. Government of the City of Copenhagen Copenhagen Citizen Service. Viitattu 18.11.2022.
  14. City Districts and Quarters Citypopulation. Viitattu 14.11.2022.
  15. Copenhagen Green Economy Leader Report London Scholl of economics. Viitattu 14.11.2022.
  16. Maersk is no longer the world’s largest shipping line Quaerz. 2022. Viitattu 14.11.2022.
  17. About Us Nasdaq Nordic. Viitattu 14.11.2022.
  18. Copenhagen: Getting There Lonely Planet
  19. Copenhagen tops Monocle's ’most liveable cities’ list for the fifth time Wolnedful Copenhagen. 2022. Viitattu 14.11.2022.
  20. Kippo, Johanna: Helsinki palasi maailman pyöräilyparatiisien joukkoon Yle Uutiset. 15.6.2017. Viitattu 3.10.2019.
  21. Præsentation af Cityringen Metroselskabet. Viitattu 21.12.2015. (tanskaksi)
  22. Getting Around Lonely Planet
  23. E-scooters return to Copenhagen but with significant restrictions TheMayor.EU. 2021. Viitattu 14.11.2022.
  24. FOLK1C: Population at the first day of the quarter by region, sex, age (5 years age groups), ancestry and country of origin Statistics Denmark. Viitattu 14.11.2022.
  25. Folkekirkens medlemstal Kirkeministeriet. 2020. Arkistoitu 15.8.2018. Viitattu 14.11.2022.
  26. Denmark’s first mosque opens amid controversy Al Jazeera. 2014. Viitattu 14.11.2022.
  27. http://www.religion.dk/artikel/248461:Joededom--Joededom-i-Danmark (Arkistoitu – Internet Archive)
  28. https://dbs.bh.org.il/place/copenhagen (Arkistoitu – Internet Archive)
  29. City of Copenhagen State of Green. Viitattu 14.11.2022.
  30. Studerende Tal.ku.dk. Arkistoitu 11.11.2014. Viitattu 16.1.2015.
  31. Personale Tal.ku.dk. Arkistoitu 26.7.2017. Viitattu 16.1.2015.
  32. Stroget (Arkistoitu – Internet Archive) Visit Copenhagen
  33. The Little Memaid Visit Copenhagen
  34. Om Kirken (Arkistoitu – Internet Archive) Grundtvigs Kirke (tanskaksi)
  35. The Royal Danish Orchestr Kungliga Teatern. Viitattu 14.11.2022.
  36. Pohjoismainen jazz "ravistelee sisuskaluja!" UNRIC. Arkistoitu 9.3.2014. Viitattu 5.3.2014. (suomeksi)
  37. Jazz on vallannut Kööpenhaminan Mondo/Annukka Oksanen. Arkistoitu 5.3.2014. Viitattu 5.3.2014. (suomeksi)
  38. Muistathan: Eurovision laulukilpailu 1964 viisukuppila.fi. Viitattu 10.3.2017.
  39. Muistathan: Eurovision laulukilpailu 2001 viisukuppila.fi. Viitattu 10.3.2017.
  40. Eurovision Song Contest 2014 Grand Final eurovision.tv. Viitattu 10.3.2017.
  41. The Copenhagen Derby The Complete Travel Guide to Danish Football 2020/2021. Viitattu 14.11.2022.
  42. Sport and Activities Visit Copenhagen. Viitattu 14.11.2022.

Aiheesta muualla muokkaa