Kööpenhamina

Tanskan pääkaupunki

Kööpenhamina (tansk. København) on Tanskan pääkaupunki ja suurin kaupunki, joka sijaitsee Själlannin saarella, Juutinrauman salmen länsipuolella. Kaupungissa on noin 800 000 asukasta, metropolialueella noin kaksi miljoonaa.[1]

Kööpenhamina
(København)
Kuvakollaasi Kööpenhaminasta.
Kuvakollaasi Kööpenhaminasta.
vaakuna
vaakuna

Kööpenhamina

Koordinaatit: 55°40′0″N, 12°34′0″E

Valtio  Tanska
Alue Pääkaupunkialue
Kunta Kööpenhaminan kunta
Perustettu 1000-luku
Hallinto
 – Ylipormestari Lars Weiss
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 90,10 km²
Väkiluku 799 033
 – Metropolialue 2 057 124
Motto: "Tårnenes by, Kongens København"
Tilastotietojen lähteenä Danmarks Statistik. Väkiluvun ajankohta 1.4.2020[1] ja pinta-alan vuosi 2020.[2]







Kööpenhamina on ollut Tanskan pääkaupunki vuodesta 1416. Se on sijoittunut hyvin kaupunkien viihtyisyyttä vertailevissa tutkimuksissa. Kaupungissa on hyvä pyöräilyinfrastruktuuri, ja se panostaa hiilipäästöjen vähentämiseen. Monet Tanskan merkittävistä kulttuurilaitoksista ja urheiluseuroista toimivat Kööpenhaminassa.

Maantiede ja ilmastoMuokkaa

Pääosa Kööpenhaminasta sijaitsee Sjællandilla, pieni osa Amagerin saarella. Kaupunki on enimmäkseen varsin tasaista, mutta sen luoteisosassa on Søborgin ja Høje Gladsaxen 50 metriä korkeat mäet.

Kööpenhaminan lämpimimmät kuukaudet ovat heinä- ja elokuu, jolloin päivän keskimääräinen ylin lämpötila on noin 20 astetta. Kylmimpien kuukausien, tammi- ja helmikuun, keskimääräinen alin lämpötila on −2 astetta. Talvien kylmyys ja lumisuus vaihtelee vuosittain. Talven 2007–2008 keskilämpötilat olivat samankaltaisia kuin tavallisesti Etelä-Euroopassa, kun taas 2009–2010 satoi lunta sen verran kuin Suomessa keskimääräisenä talvena. Kesät ovat 1990- ja 2000-luvuilla tulleet huomattavasti lämpimämmiksi ja vähäsateisemmiksi. Sadetta esiintyy ympäri vuoden: eniten heinäkuussa (57 mm), vähiten helmikuussa (24 mm) Keskimäärin sadepäiviä on 11–17 joka kuukaudessa, mikä merkitsee, että keskimäärin joka toinen tai kolmas päivä sataa.[3]

Kaupunkikuva ja nähtävyydetMuokkaa

PuistotMuokkaa

Kööpenhaminan kaupunki on panostanut viheralueisiin. Vuonna 2018 tehdyn selvityksen mukaan 98,2 prosentilla asukkaista oli viheralue lähempänä kuin kilometrin päässä kotoaan.[4]

Rosenborgin linnan puutarha kaupungin keskustassa on perustettu 1600-luvulla. Nykyisin se on suosittu eväsretkikohde, jonka kukkien keskellä käy yli kolme miljoona ihmistä vuodessa. Kasvitieteellinen puutarha sijaitsee Nørreportin aseman lähellä. Frederiksbergin linnan puistossa on suihkulähteitä ja muita vesiaiheita. Myös hautausmailla käydään kävelyillä.[5]

KirkkojaMuokkaa

MuseoitaMuokkaa

Muita nähtävyyksiäMuokkaa

HistoriaMuokkaa

Kööpenhamina oli 1100-luvun puoliväliin asti vähäinen kalastajakylä, kunnes piispa Absalon linnoitutti sen vuonna 1167. Tämä lisäsi kylän asukaslukua myös linnoituksen ulkopuolella. Edullisella paikalla sijaitseva satama edisti Kööpenhaminan nousua ja siitä tuli tärkeä kauppakeskus (kaupungin nimi tarkoittaa kauppasatamaa). Hansaliitto hyökkäsi sen kimppuun useasti havaittuaan sen potentiaaliseksi kilpailijakseen. Kaupungin perustamisasiakirja on vuodelta 1254 ja sen on allekirjoittanut arkkipiispa Jakob Erlandsen.[6]

Kööpenhaminasta tuli Tanskan pääkaupunki vuonna 1416.[7]

Taisteluja ja piirityksiäMuokkaa

Vuosina 1658–1659 Kööpenhamina kesti Ruotsin kuninkaan Kaarle X Kustaan organisoiman piirityksen. Ruotsi pyrki sulkemaan kaupungin piiritykseensä pitkäksi ajaksi. Piirittäjien keskuksena oli luoteisosan Carlstad, ja saartajina oli 10 000 sotilasta. Piirityskeskus oli väkimäärältään jopa suurempi kuin itse kohde. Valtausyritys helmikuussa 1659 kuitenkin epäonnistui, kun osa ruotsalaisista putosi mereen yrittäessään etenemistä jäätä pitkin ja osa harhautui suunnitellulta reitiltä.[8] Vuonna 1801 brittilaivasto taisteli tanskalaisia vastaan suuren Kööpenhaminan taistelun kaupungin edustalla. Kaupunki kärsi suuria vaurioita vuonna 1807 brittien pommitettua sitä estääkseen Tanskan laivastoa antautumasta Napoleonille.[9]

Toisen maailmansodan aikana Kööpenhamina oli saksalaisten miehittämänä viiden vuoden ajan, 9. huhtikuuta 1940 – 4. toukokuuta 1945. Kaupunki on kasvanut sodan jälkeen voimakkaasti. Vuonna 1911 asukkaita oli 460 000 ja vuonna 1994 pääkaupunkialueella 1,7 miljoonaa[7].

Sotien jälkeinen kehitysMuokkaa

Vuonna 1971 Kööpenhaminan sisälle perustettiin Christianian vapaakaupunki, jossa väestö määrää lähes täysin omasta toiminnastaan. Christianiassa oli avoimia coffee shoppeja, jotka myivät kannabista. Poliisi sulki suurimman osa näistä vuosina 2005 ja 2006.

Kesästä 2000 Kööpenhaminan ja Malmön kaupunkeja on yhdistänyt Juutinrauman silta, jossa on sekä rautatie- että maantieväylä. Tämän tuloksena Kööpenhaminasta on tullut suuremman, kahteen valtioon levittäytyvän metropolialueen keskus.[10]

Junamatkustajia on suuri ja kasvava määrä. Yhteisen valuutan puute on tosin estänyt kaupunkien integraatiota, vaikkakin kasvava joukko liikkeitä kuten kauppoja ja ravintoloita ottaa vastaan myös naapurimaan valuuttaa.

Kaupungissa on järjestetty useita maailmanpolitiikan konferensseja kuten Kööpenhaminan ilmastokokous 2009. Kalliista hintatasosta huolimatta asuminen on suhteellisen edullista maan ja kaupungin edistyksellisen asuntopolitiikan ja kaupunkisuunnittelun ansiosta.

Vuoden 2022 tammikuussa alettiin rakentaa Lynetteholmin tekosaarta laajentamaan Kööpenhaminaa merelle päin. Seuraavien 30 vuoden aikana kaupungin edustalle on määrä tehdä 280 hehtaarin kokoinen saari, jonne voi asuttaa 35 000 ihmistä. Kauaskantoisen suunnitelman mukaan vuonna 2070 myös Kööpenhaminan metro saattaisi kulkea saarelle. Projektin kokonaiskustannusarvio on 2,7 miljardia euroa. Parin ensimmäisen talven aikana merenpohjasta kaivetaan ylös pari miljoonaa kuutiometriä mutaa, jotta pohja tasoittuu ja saastunut muta saadaan pois. Sen jälkeen alkaa maantäyttö hiekalla ja kivillä.[11]

Hallinto ja aluejakoMuokkaa

Kunnallinen päätöksentekoMuokkaa

Kaupungin korkein päätöksentekoelin on kaupunginvaltuusto, jonka 55 jäsentä valitaan neljän vuoden välein kunnallisvaaleissa. Ylipormestari toimii valtuuston puheenjohtajana. Seitsemän varapormestarien johtamaa lautakuntaa tekee päätöksiä omilla vastuualueillaan. Yli- ja varapormestarit ovat virkansa puolesta talouslautakunnan jäseniä. Muissa lautakunnissa on 11 jäsentä, talouslautakunnassa 13. Lautakuntien alueet ovat Talous, Kulttuuri ja vapaa-aika, Lapset ja nuoret, Terveys ja hoiva, Sosiaalipalvelut, Tekniikka ja ympäristö sekä Työllisyys ja integraatio.[12]

Tilastoalueet ja kaupunginosatMuokkaa

 
Kööpenhaminan 10 tilastoaluetta itsenäien Fredriksbergin kunnan ympärillä..

Kööpenhamina jaetaan kymmeneen tilastoalueeseen:[13]

Kukin alue jaetaan edelleen 4-10 kaupunginosaan, joita ovat mm.

TalousMuokkaa

Kööpenhaminan seutu tuottaa noin 40% Tanskan bruttokansantuotteesta.[14] Monilla pankki- ja rahoitusalan yrityksillä on pääkonttorinsa Kööpenhaminassa, esimerkiksi Danske Bank. Huolinta- ja kuljetusala, kuten suuri kuljetusalan yhtiö Maersk on myös merkittövöä työllistäjä ja veronmaksaja. Se oli 25 vuoden ajan maailman suurin kontteja kuljettava yritys.[15] Kööpenhaminan pörssi on perustettu vuonna 1808, nykyisin sen omistaa Nasdaq.[16]

LiikenneMuokkaa

Kööpenhaminan lentoasema sijaitsee Kastrupissa, yhdeksän kilometriä kaupungin keskustasta. Se on Skandinavian vilkkain ja sieltä on lentoja yli sataan kohteeseen. Kaupungista on säännöllistä matkustajalaivaliikennettä Norjaan ja Puolaan. Saksan puolelle, esimerkiksi Hampuriin, on yhteys laiva-juna-yhdistelmällä. Kaikki pitkän matkan junat kulkevat päärautatieaseman kautta.[17]

Kööpenhamina on arvioitu erilaisissa tutkimuksissa yhdeksi maailman elinkelpoisimmista kaupungeista, ja sen infrastruktuuria sekä joukkoliikennettä pidetään tehokkaina.[18] Kaupunki tunnetaan erityisesti vahvasta pyöräilykulttuuristaan ja laadukkaasta pyöräilyinfrastruktuuristaan: pyöräilyn kulkutapaosuus on peräti 62 %, ja kaupunki on toistuvasti valittu maailman parhaaksi pyöräilykaupungiksi.[19] Kaupungissa toimii kolme metrolinjaa, joista vihreä ja keltainen on avattu vuonna 2002 ja punainen kehälinja vuonna 2019.[20] Kööpenhaminan metro liikennöi ilman kuljettajia. Sisäistä liikennettä hoitavat myös bussit ja paikallisjunat.[21]

Vuokrattavat sähköpotkulaudat ilmestyivät kaupungin kaduille vuonna 2018 ja kiellettiin 2020. Vuodesta 2021 niitä on saanut jälleen vuokrata muualla mutta ei kaupungin ydinkeskustassa.[22]

VäestöMuokkaa

Kööpenhamina on Tanskan suurin kaupunki, ja toiseksi suurin Pohjoismaissa Tukholman jälkeen.

Kööpenhaminan kuntarajat ylittävällä taajama-alueella (Hovedstadsområdet) asuu yhteensä 1,3 miljoonaa ihmistä, ja Kööpenhaminassa siitä asuu noin 800 000 henkeä. Kööpenhaminan kunta (tansk. Københavns Kommune) on osa Pääkaupunkialueen hallintoaluetta. Kokonaan Kööpenhaminan rajojen sisäpuolella sijaitsee pinta-alaltaan pieni Frederiksbergin kunta. Kööpenhaminan metropolialueen asukasluku on noin 2 miljoonaa vuonna 2021.[1]

MaahanmuuttajatMuokkaa

Maahanmuuttajia kaupungissa on 157 780, joka on 25,3% väestöstä. Suurin ryhmä ovat pakistanilaiset.

Alkuperämaa Asukasluku (2019)[23]
  Tanska 465 624
  Pakistan 9 016
  Turkki 7 594
  Irak 6 987
  Puola 6 118
  Saksa 6 078
  Somalia 5 360
  Marokko 5 320
  Ruotsi 5 097
  Libanon 5 018
  Iso-Britannia 4 779
  Norja 4 521
  Italia 4 105
  Iran 3 998
  Kiina 3 984
  Yhdysvallat 3 886
  Intia 3 834
Muu 72 085

UskontoMuokkaa

Kööpenhaminalaisista 56,4 % kuuluu Tanskan kansankirkkoon.[24] Islamia harjoittaa noin 10 % kaupungin väestöstä, mikä tekee siitä Kööpenhaminan toiseksi suurimman uskonnon. Suuren islamilaisen väestön takia Kööpenhaminaan on rakennettu useita moskeijoita, joista suurin on Kööpenhaminan suurmoskeija.[25]

Tanskassa on noin 7 000 juutalaista, joista suurin osa asuu Kööpenhaminassa.[26] Ensimmäinen Kööpenhaminan synagooga rakennettiin vuonna 1684.[27]

PalvelutMuokkaa

EnergiaMuokkaa

Kööpenhamina on julistanut tavoitteekseen olla maailman ensimmäinen hiilineutraali pääkaupunki jo vuonna 2025. Se on vähentänyt hiilipäästöjään jo puoleen vuodesta 1995. Keinoina ovat energiansäästö, energian puhdas tuotanto, vihreä liikenne ja hallinnolliset toimenpiteet. Asunnoista 98% lämpiää kaukolämmöllä, ja kaukojäähdytysjärjestelmä, joka käyttää sataman vettä, säästää myös energiaa.[28]

KoulutusMuokkaa

Kööpenhaminan yliopistossa on yli 40 000 opiskelijaa[29] ja yli 9 000 työntekijää[30], mikä tekee siitä maan suurimman yliopiston. Yliopiston kampukset on sijoiteltu ympäri kaupunkia. Vanhin niistä sijaitsee kaupungin keskustassa.

Kaupungin pohjoispuolella Lyngby-Taarbækin kunnan alueella on myös Tanskan teknillisen korkeakoulun pääkampus.

KulttuuriMuokkaa

Kööpenhaminan keskustassa avattiin kävelykatu Strøget vuonna 1962.[31] Meren rannalla Churchill-puistossa sijaitseva, H.C. Andersenin satuhahmoon perustuva Pieni merenneito -patsas on yksi Kööpenhaminan symboleista.[32] Kaupungin tunnetuimpia kirkkoja on 1940-luvulla valmistunut Grundtvigin kirkko Bispebjergin kaupunginosassa.[33]

Tanskan yleisradioyhtiön Danmarks Radion pääkonttori on Kööpenhaminassa. Maan suurimpiin päivälehtiin kuuluvat päivälehdet Berlingske ja Politiken ilmestyvät myös siellä, samoin iltapäivälehti Ekstra Bladet. Suuren pohjoismaisen viikkolehtien kustantajan Allerin pääkonttori on Kööpenhaminassa.

Tanskan kuninkaallinen teatteri Kongens Nytorvin varrella valmistui vuonna 1748. Siellä esiintyvät Kuninkaallinen ooppera ja baletti. Sen orkesteri, perustettu vuonna 1448, sanoo olevansa maailman vanhin orkesteri.[34]

Kööpenhamina on myös vilkas jazz-kaupunki, mitä pidetään musiikkityylin virallisen tuen lisäksi seurauksena siitä, että monet amerikkalaiset huippuluokan jazz-muusikot, kuten esimerkiksi Dexter Gordon, Ben Webster, Kenny Drew ja Stan Getz muuttivat Pohjoismaihin ja erityisesti Kööpenhaminaan 1950- ja 1960-luvuilla.[35][36]

Kööpenhaminassa on järjestetty kolmet Eurovision laulukilpailut, vuosina 1964, 2001 ja 2014.[37][38][39]

UrheiluMuokkaa

Kööpenhaminassa toimii lukuisia eri lajien urheiluseuroja. Tanskan kahden johtavan jalkapallojoukkueen, Brøndby IF:n ja FC Københavnin kotikaupunki on Kööpenhamina.[40] Kaupungissa on myös neljä jääkiekkojoukkuetta: Rødovre Mighty Bulls, Herlev Hornets, Amager Jets ja Nordsjælland Cobras. Kuten tanskalaiset yleensäkin, myös kööpenhaminalaiset ovat innokkaita käsipalloilijoita.

Tanskan jalkapallomaajoukkue pelaa kotiottelunsa Kööpenhaminan Telia Parkissa. Kaupungissa on useita luistinratoja, ja sen vesialueilla harrastetaan melontaa ja suppailua. Vuonna 2017 valmistuneen Amagerin jätteidenkäsittelylaitoksen katolla on hiihtokeskus CopenHill.[41]

 
Kööpenhaminan panoraamakuva huhtikuulta 2005

LähteetMuokkaa

  1. a b c Statistikbanken FOLK1A: Population at the first day of the quarter by region, sex, age and marital status Danmarks Statistik. Viitattu 26.5.2020. (englanniksi)
  2. Statistikbanken ARE207: Area 1. January by region Danmarks Statistik. Viitattu 26.5.2020. (englanniksi)
  3. Climatological Information WMO
  4. Analyse af behov for store og mellemstore grønne områder i København Teknik og Miljøforvaltningen. 2019. Viitattu 15.11.2022. (tanskaksi)
  5. Green Copenhagen: The 12 best parks and gardens Visit Copenhagen. Viitattu 15.11.2022.
  6. Copenhagen history City Tourist. 2011. Wayback Archive. Arkistoitu 16.4.2012. Viitattu 14.11.2022. (englanniksi)
  7. a b Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 930. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  8. Lars Cramer Petersen: Tähtäimessä Kööpenhamina. Tieteen Kuvalehti Historia, 2009, nro 4, s. 48–51. Oslo: Bonnier. ISSN 0806-5209.
  9. Knut Mykland: Otavan suuri maailmanhistoria 13: Suuret vallankumoukset, s. 213, 242–244. Helsinki: Otava, 1985. ISBN 951-1-08772-X.
  10. Together for economic growth and development Greater Copenhagen. Viitattu 14.11.2022.
  11. Suuri tekosaari nousee Kööpenhaminan edustalle – ympäristöjärjestöt pelkäävät vaikutusten näkyvän Suomessa asti Yle Uutiset. 29.3.2022. Viitattu 29.3.2022.
  12. Government of the City of Copenhagen Copenhagen Citizen Service. Viitattu 18.11.2022.
  13. City Districts and Quarters Citypopulation. Viitattu 14.11.2022.
  14. Copenhagen Green Economy Leader Report London Scholl of economics. Viitattu 14.11.2022.
  15. Maersk is no longer the world’s largest shipping line Quaerz. 2022. Viitattu 14.11.2022.
  16. About Us Nasdaq Nordic. Viitattu 14.11.2022.
  17. Copenhagen: Getting There Lonely Planet
  18. Copenhagen tops Monocle's ’most liveable cities’ list for the fifth time Wolnedful Copenhagen. 2022. Viitattu 14.11.2022.
  19. Kippo, Johanna: Helsinki palasi maailman pyöräilyparatiisien joukkoon Yle Uutiset. 15.6.2017. Viitattu 3.10.2019.
  20. Præsentation af Cityringen Metroselskabet. Viitattu 21.12.2015. (tanskaksi)
  21. Getting Around Lonely Planet
  22. E-scooters return to Copenhagen but with significant restrictions TheMayor.EU. 2021. Viitattu 14.11.2022.
  23. FOLK1C: Population at the first day of the quarter by region, sex, age (5 years age groups), ancestry and country of origin Statistics Denmark. Viitattu 14.11.2022.
  24. Folkekirkens medlemstal Kirkeministeriet. 2020. Arkistoitu 15.8.2018. Viitattu 14.11.2022.
  25. Denmark’s first mosque opens amid controversy Al Jazeera. 2014. Viitattu 14.11.2022.
  26. http://www.religion.dk/artikel/248461:Joededom--Joededom-i-Danmark (Arkistoitu – Internet Archive)
  27. https://dbs.bh.org.il/place/copenhagen
  28. City of Copenhagen State of Green. Viitattu 14.11.2022.
  29. Studerende Tal.ku.dk. Arkistoitu 11.11.2014. Viitattu 16.1.2015.
  30. Personale Tal.ku.dk. Arkistoitu 26.7.2017. Viitattu 16.1.2015.
  31. Stroget (Arkistoitu – Internet Archive) Visit Copenhagen
  32. The Little Memaid Visit Copenhagen
  33. Om Kirken (Arkistoitu – Internet Archive) Grundtvigs Kirke (tanskaksi)
  34. The Royal Danish Orchestr Kungliga Teatern. Viitattu 14.11.2022.
  35. Pohjoismainen jazz "ravistelee sisuskaluja!" UNRIC. Arkistoitu 9.3.2014. Viitattu 5.3.2014. (suomeksi)
  36. Jazz on vallannut Kööpenhaminan Mondo/Annukka Oksanen. Arkistoitu 5.3.2014. Viitattu 5.3.2014. (suomeksi)
  37. Muistathan: Eurovision laulukilpailu 1964 viisukuppila.fi. Viitattu 10.3.2017.
  38. Muistathan: Eurovision laulukilpailu 2001 viisukuppila.fi. Viitattu 10.3.2017.
  39. Eurovision Song Contest 2014 Grand Final eurovision.tv. Viitattu 10.3.2017.
  40. The Copenhagen Derby The Complete Travel Guide to Danish Football 2020/2021. Viitattu 14.11.2022.
  41. Sport and Activities Visit Copenhagen. Viitattu 14.11.2022.

Aiheesta muuallaMuokkaa