Reykjavík
Reykjavík ([reikjɑviːk][1], isl. [ˈreiːcaˌviːk]) on Islannin pääkaupunki ja maan ylivoimaisesti suurin kaupunki, jossa asuu noin 140 000 asukasta ja koko suur-Reykjavíkin alueella noin 240 000[2][3] asukasta. Se on maailman pohjoisin itsenäisen valtion pääkaupunki. Kesällä kaupungissa on valoisaa ympäri vuorokauden, mutta talvipäivänseisauksena aurinko paistaa vain neljä tuntia päivässä.[4]
Reykjavík | |
---|---|
lippu |
vaakuna |
Reykjavík |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Islanti |
Hallinto | |
– Pormestari | Dagur Bergþóruson Eggertsson |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 274 km² |
Väkiluku (2023) | 140 000 |
– Väestötiheys | 470,0 as./km² |
– Metropolialue | 240 000 |
Aikavyöhyke | UTC+0 |
Maantiede ja ilmasto
muokkaaReykjavík sijaitsee Islannin lounaisosassa. Kaupungin läpi virtaa useita puroja ja jokia, joista suurin on Elliðaár. Jokilaakso on suosittua virkistysaluetta, ja joen vartta seurailevat kävely- ja pyörätiet.[5]
Kaupungin keskusta on Seltjarnarnesin niemellä, mutta sen lähiöt ulottuvat kauas itään ja etelään. Moderni keskusta koostuu paljolti betonirakennuksista, mutta omakotitalot on usein päällystetty maalatulla aaltopellillä. Monet taloista lämmitetään geotermisen lämmön avulla, samoin kaupungin suosittu ulkoilma-maauimala, jossa on useita eri lämpöisiä altaita, joiden vesi tulee kuumista lähteistä[6][7].[8]
Keskustan tärkein ostoskatu on nimeltään Laugavegur. Suurimmista ostoskeskuksista Kringlan sijaitsee itse kaupungissa, Smáralind hiukan kaupungin ulkopuolella.[9]
Koska Islanti on meren ympäröimä saari, Reykjavíkin lämpötila pysyy varsin tasaisena ympäri vuoden. Lämpimimpiä kuukausia ovat heinä- ja elokuu, jolloin päivän keskimääräinen ylin lämpötila on 13 °C. Tammikuu on kylmin kuukausi ja keskimääräinen alin lämpötila on silloin −3 °C. Pakkasia esiintyy tyypillisesti marraskuusta maaliskuuhun. Talvella sataa enemmän kuin kesällä.[10]
Reykjavíkin ilmastotilastoa
Lähde: Weather Information for Reykjavik World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 8.7.2009.
|
Nähtävyyksiä
muokkaa- Hallgrímskirkja – Islannin suurin kirkko
- Árbæjarsafn – ulkoilmamuseo
- Reykjavík 871 – viikinkiaikainen kaivauspaikka
- Islannin kansallismuseo
- Reykjavíkin taidemuseo
Historia
muokkaaNimi Reykjavík tarkoittaa savujen lahtea ja juontaa juurensa ensimmäisistä asukkaista, joiden väitettiin nähneen savua nousevan lahdesta. Todennäköisesti kyse on ollut vulkaanisesta aktiivisuudesta. Ensimmäisen pysyvän asutuksen Islantiin perusti Landnámabókin eli asutuskirjan mukaan Ingólfur Arnarson noin vuonna 870 Reykjavíkin tienoille.[11][12]
Reykjavíkin alueen merkitys oli vähäinen keskiajalla, mutta alkoi kasvaa 1700-luvulla, kun Islannissa kasvatettiin lampaita ja seudulla käsiteltiin villaa. Tanskan kruunu myönsi vuonna 1786 Reykjavíkille viiden muun Islannin yhteisön ohella erityiset kauppaoikeudet. Reykjavíkin satama kasvoi nopeasti seuraavina vuosikymmeninä, ja kun maan parlamentti Alþingi alkoi jälleen kokoontua 1800-luvun puolivälissä, se siirtyi Reykjavikiin. Ensimmäisen maailmansodan aikana villakauppa toi vaurautta Reykjavíkiin ja koko Islantiin.[11]
10. toukokuuta 1940 Reykjavíkin satamaan rantautui neljä sotalaivaa, ja muutaman tunnin päästä liittoutuneet olivat miehittäneet kaupungin. Toisen maailmansodan loppuvuosina britit ja myöhemmin amerikkalaiset rakensivat tukikohtia kaupunkiin ja siellä olleiden ulkomaalaisten joukkojen määrä kasvoi suunnilleen kaupungin asukasluvun tasolle.
Reykjavík kasvoi sodan jälkeen voimakkaasti maan elinkeinorakenteen muuttuessa ja maaseudun asukkaiden muuttaessa kaupunkiin. Reykjavíkissa on järjestetty merkittäviä kansainvälisiä kokouksia, esimerkiksi vuoden 1986 Reykjavíkin kokous Ronald Reaganin ja Mihail Gorbatšovin kesken.[13]
Aluejako
muokkaaReykjavikissa on kymmenen kaupunginosaa:
- Vesturbær (Kartalla 1)
- Miðborg (2)
- Hlíðar (3)
- Laugardalur (4)
- Háaleiti og Bústaðir (5)
- Breiðholt (6)
- Árbær (7)
- Grafarvogur (8)
- Kjalarnes (9) (pohjoisessa)
- Grafarholt og Úlfarsárdalur (10)
Liikenne
muokkaaSodan aikana britit rakensivat lähinnä kotimaan lentojen käytössä yhä olevan Reykjavíkin lentoaseman ja amerikkalaiset Keflavíkin lentoaseman 50 kilometrin päähän Reykjavíkista, josta on myöhemmin tullut Islannin kansainvälinen lentokenttä. Reykjavíkin sekä muun pääkaupunkiseudun sisäinen julkinen liikenne perustuu linja-autoliikenteeseen, jota ylläpitää alueen kuntien omistama Strætó bs.
Kaupungissa on kaksi satamaa: keskustan vanha satama on lähinnä risteilyalusten ja kalastusalusten käytössä, kun taas Sundahöfn kaupungin itäpuolella on maan tärkein rahtisatama.[14]
Pyöräilyinfrastruktuuria kehitetään tavoitteena saada kaupungista pyöräily-ystävällinen vuoteen 2025 mennessä.[15] Sähköpotkulaudat ovat nykyisin hyvin suosittuja.[16]
Väestö
muokkaaVuonna 2019 Reykjavíkin asukasluku oli 128 793.[2] Vuonna 2019 asukkaista miehiä oli 65 535 ja naisia 63 258.[17] Suur-Reykjavíkin alueen asukasmäärä vuonna 2019 oli 228 231.[2] Suur-Reykjavíkin alueeseen kuuluu Reykjavíkin lisäksi viisi kuntaa, jotka ovat:
- Garðabær: 16 299
- Hafnarfjörður: 29 799
- Kópavogur: 36 975
- Mosfellsbær: 11 463
- Seltjarnarnes: 4 664
Asukasmäärän kehitys
muokkaa1801 – 600 | 1860 – 1 450 | 1901 – 6 321 |
1910 – 11 449 | 1920 – 17 450 | 1930 – 28 052 |
1940 – 38 308 | 1950 – 55 980 | 1960 – 72 407 |
1970 – 81 693 | 1980 – 83 766 | 1985 – 89 868 |
1990 – 97 569 | 1995 – 104 258 | 2000 – 110 852 |
2004 – 113 022 | 2005 – 114 800 | 2014 – 121 230 |
Kulttuuri
muokkaaReykjavikin kulttuurikohteisiin kuuluvat Islannin kansallis- ja yliopistokirjasto, Islannin sinfoniaorkesteri sekä Islannin kansallsigalleria. Árni Magnússon -instituutti toimii yliopiston yhteydessä, ja sen perustana on Árni Magnússonin käsikirjoituskokoelma. Reykjavíkin taidemuseolla on tiloja kolmessa rakennuksessa.[7]
Urheilu
muokkaaLaugardalsvöllurin jalkapallo- ja yleisurheilustadion on Islannin kansallisstadion ja pääsarjaseura Fram Reykjavíkin kotikenttä. Knattspyrnufélag Reykjavíkur on Framia vanhempi ja menestyneempi jalkapalloseura. Skautafélag Reykjavíkur hallitsee maan jääkiekkoliigaa. ÍR Reykjavík on urheilun yleisseura.
Muuta
muokkaa- Vuonna 1972 Reykjavíkissa järjestettiin shakin maailmanmestaruusottelu, jossa kohtasivat Bobby Fischer ja Boris Spasski.
- Vuonna 1986 Reykjavíkissa kohtasivat Yhdysvaltojen presidentti Ronald Reagan ja Neuvostoliiton päämies Mihail Gorbatšov neuvotteluiden merkeissä.
- Islannin yliopisto sijaitsee Reykjavíkissa.
Lähteet
muokkaa- ↑ Nurmi, Timo: Uusi suomen kielen sanakirja, s. 890. Gummerus, 1998. ISBN 951-20-5244-X.
- ↑ a b c d Viittausvirhe: Virheellinen
<ref>
-elementti; viitettäcityp
ei löytynyt - ↑ Mannfjöldi eftir sveitarfélögum, kyni, ríkisfangi og ársfjórðungum 2010-2023 PxWeb. Viitattu 16.3.2024. (islanti)
- ↑ Reykjavik Area Sunrise–Sunset Nat.is. Nordic Adventure Travel. Arkistoitu 20.3.2016. Viitattu 29.1.2016. (englanniksi)
- ↑ Elliðaárdalur Visit Reykjavik. Viitattu 14.11.2022.
- ↑ How Reykjavik's Sheet-Metal Homes Beat the Icelandic Winter Bloomberg. Viitattu 14.11.2022.
- ↑ a b Reykjavik Encyclopedia Britannica. Viitattu 14.11.2022.
- ↑ Thermal Baths & Pools Spacity.is. SpaCity. Arkistoitu 28.1.2016. Viitattu 29.1.2016. (englanniksi)
- ↑ Shopping in Reykjavik Randburg.com. Randburg. Viitattu 29.1.2016. (englanniksi)
- ↑ Reykjavik, Iceland: Climate, Global Warming, and Daylight Charts and Data Climate-Charts.com. Arkistoitu 2.3.2016. Viitattu 29.1.2016. (englanniksi)
- ↑ a b Richard Chapman: A History of Reykjavik Guide to Iceland. Viitattu 26.12.2022.
- ↑ History of Reykjavík Visit Reykjavik. Viitattu 26.12.2022.
- ↑ The Reykjavik Summit The Reagan Vision. Arkistoitu 15.9.2014. Viitattu 29.1.2016. (englanniksi)
- ↑ The Company Faxaflóahafnir. Arkistoitu 14.7.2008. Viitattu 29.1.2016. (englanniksi)
- ↑ Cycling Reykjavik City. Viitattu 15.11.2022.
- ↑ Everything You Want to Know About Riding an Electric Scooter in Reykjavík What's On Iceland. 2021. Viitattu 15.11.2022.
- ↑ Reykjavik citypopulation.de. Viitattu 14.1.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Reykjavík Wikimedia Commonsissa
- Matkaopas aiheesta Reykjavik Wikimatkoissa
- Kaupungin verkkosivusto (englanniksi)
1980-luku |
|
---|---|
1990-luku |
|
2000-luku | |
2010-luku | |
2020-luku |