Reykjavík

Islannin pääkaupunki
Tämä artikkeli kertoo Islannin pääkaupungista. Myös Kanadassa on kylä nimeltä Reykjavik.

Reykjavík ([reikjɑviːk][2], isl. [ˈreiːcaˌviːk]) on Islannin pääkaupunki ja maan ylivoimaisesti suurin kaupunki, jossa asuu noin 129 000 asukasta ja koko suur-Reykjavíkin alueella 228 231[1] asukasta. Se on maailman pohjoisin itsenäisen valtion pääkaupunki. Kesällä kaupungissa on valoisaa ympäri vuorokauden, mutta talvipäivänseisauksena aurinko paistaa vain neljä tuntia päivässä.[3]

Reykjavík
Reykjavik Main Image.jpg
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna

Reykjavík

Koordinaatit: 64°08′07″N, 21°53′43″W

Valtio  Islanti
Hallinto
 – Pormestari Dagur Bergþóruson Eggertsson
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 274 km²
Väkiluku (2019) 128 793[1]
 – Väestötiheys 470,0 as./km²
 – Metropolialue 228 231[1]
Aikavyöhyke UTC+0









Maantiede ja ilmastoMuokkaa

 
Asuintaloja Reykjavíkissa.

Reykjavík sijaitsee Islannin lounaisosassa. Kaupungin läpi virtaa useita puroja ja jokia, joista suurin on Elliðaár. Jokilaakso on suosittua virkistysaluetta, ja joen vartta seurailevat kävely- ja pyörätiet.[4]

Kaupungin keskusta on Seltjarnarnesin niemellä, mutta sen lähiöt ulottuvat kauas itään ja etelään. Moderni keskusta koostuu paljolti betonirakennuksista, mutta omakotitalot on usein päällystetty maalatulla aaltopellillä. Monet taloista lämmitetään geotermisen lämmön avulla, samoin kaupungin suosittu ulkoilma-maauimala, jossa on useita eri lämpöisiä altaita, joiden vesi tulee kuumista lähteistä[5][6].[7]

Keskustan tärkein ostoskatu on nimeltään Laugavegur. Suurimmista ostoskeskuksista Kringlan sijaitsee itse kaupungissa, Smáralind hiukan kaupungin ulkopuolella.[8]

Koska Islanti on meren ympäröimä saari, Reykjavíkin lämpötila pysyy varsin tasaisena ympäri vuoden. Lämpimimpiä kuukausia ovat heinä- ja elokuu, jolloin päivän keskimääräinen ylin lämpötila on 13 °C. Tammikuu on kylmin kuukausi ja keskimääräinen alin lämpötila on silloin −3 °C. Pakkasia esiintyy tyypillisesti marraskuusta maaliskuuhun. Talvella sataa enemmän kuin kesällä.[9]

Reykjavíkin ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 1,9 2,8 3,2 5,7 9,4 11,7 13,3 13,0 10,1 6,8 3,4 2,2 ka. 7
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −3,0 −2,1 −2,0 0,4 3,6 6,7 8,3 7,9 5,0 2,2 −1,3 −2,8 ka. 1,9
Sademäärä (mm) 75,6 71,8 81,8 58,3 43,8 50,0 51,8 61,8 66,5 85,6 72,5 78,7 Σ 798,2
Sadepäivät (d) 13,3 12,5 14,4 12,2 9,8 10,7 10,0 11,7 12,4 14,5 12,5 13,9 Σ 147,9
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
1,9
−3,0
2,8
−2,1
3,2
−2,0
5,7
0,4
9,4
3,6
11,7
6,7
13,3
8,3
13,0
7,9
10,1
5,0
6,8
2,2
3,4
−1,3
2,2
−2,8
S
a
d
a
n
t
a
75,6
71,8
81,8
58,3
43,8
50,0
51,8
61,8
66,5
85,6
72,5
78,7


Lähde: Weather Information for Reykjavik World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 8.7.2009.

NähtävyyksiäMuokkaa

HistoriaMuokkaa

 
Kalastajan mökki Reykjavíkissa
(Auguste Mayer 1836).
 
Ilmakuvaa 1970-luvun Reykjavíkista

Nimi Reykjavík tarkoittaa savujen lahtea ja juontaa juurensa ensimmäisistä asukkaista, joiden väitettiin nähneen savua nousevan lahdesta. Todennäköisesti kyse on ollut vulkaanisesta aktiivisuudesta. Ensimmäisen pysyvän asutuksen Islantiin perusti Landnámabókin eli asutuskirjan mukaan Ingólfur Arnarson noin vuonna 870 Reykjavíkin tienoille.[10][11]

Reykjavíkin alueen merkitys oli vähäinen keskiajalla, mutta alkoi kasvaa 1700-luvulla, kuna Islannissa kasvatettiin lampaita ja seudulla käsiteltiin villaa. Tanskan kruunu myönsi vuonna 1786 Reykjavíkille viiden muun Islannin yhteisön ohella erityiset kauppaoikeudet. Reykjavíkin satama kasvoi nopeasti seuraavina vuosikymmeninä, ja kun maan parlamentti Alþingi alkoi jälleen kokoontua 1800-luvun puolivälissä, se siirtyi Reykjavikiin. Ensimmäisen maailmansodan aikana villakauppa toi vaurautta Reykjavíkiin ja koko Islantiin.[10]

10. toukokuuta 1940 Reykjavíkin satamaan rantautui neljä sotalaivaa, ja muutaman tunnin päästä liittoutuneet olivat miehittäneet kaupungin. Toisen maailmansodan loppuvuosina britit ja myöhemmin amerikkalaiset rakensivat tukikohtia kaupunkiin ja siellä olleiden ulkomaalaisten joukkojen määrä kasvoi suunnilleen kaupungin asukasluvun tasolle.

Reykjavík kasvoi sodan jälkeen voimakkaasti maan elinkeinorakenteen muuttuessa ja maaseudun asukkaiden muuttaessa kaupunkiin. Reykjavíkissa on järjestetty merkittäviä kansainvälisiä kokouksia, esimerkiksi vuoden 1986 Reykjavíkin kokous Ronald Reaganin ja Mihail Gorbatšovin kesken.[12]

AluejakoMuokkaa

 
Reykjavíkin kaupunginosat. Vaalealla värillä olevat alueet eivät ole taajamaa eikä niitä ole jaettu kaupunginosaksi

Reykjavikissa on kymmenen kaupunginosaa:


LiikenneMuokkaa

Sodan aikana britit rakensivat lähinnä kotimaan lentojen käytössä yhä olevan Reykjavíkin lentoaseman ja amerikkalaiset Keflavíkin lentoaseman 50 kilometrin päähän Reykjavíkista, josta on myöhemmin tullut Islannin kansainvälinen lentokenttä. Reykjavíkin sekä muun pääkaupunkiseudun sisäinen julkinen liikenne perustuu linja-autoliikenteeseen, jota ylläpitää alueen kuntien omistama Strætó bs.

Kaupungissa on kaksi satamaa: keskustan vanha satama on lähinnä risteilyalusten ja kalastusalusten käytössä, kun taas Sundahöfn kaupungin itäpuolella on maan tärkein rahtisatama.[13]

Pyöräilyinfrastruktuuria kehitetään tavoitteena saada kaupungista pyöräily-ystävällinen vuoteen 2025 mennessä.[14] Sähköpotkulaudat ovat nykyisin hyvin suosittuja.[15]

VäestöMuokkaa

 
Laugavegur on yksi Reykjavíkin ostoskaduista.
 
Tjörnin-niminen lampi kaupungin keskustassa.

Vuonna 2019 Reykjavíkin asukasluku oli 128 793.[1] Vuonna 2019 asukkaista miehiä oli 65 535 ja naisia 63 258.[16] Suur-Reykjavíkin alueen asukasmäärä vuonna 2019 oli 228 231.[1] Suur-Reykjavíkin alueeseen kuuluu Reykjavíkin lisäksi viisi kuntaa, jotka ovat:

Asukasmäärän kehitysMuokkaa

1801 – 600 1860 – 1 450 1901 – 6 321
1910 – 11 449 1920 – 17 450 1930 – 28 052
1940 – 38 308 1950 – 55 980 1960 – 72 407
1970 – 81 693 1980 – 83 766 1985 – 89 868
1990 – 97 569 1995 – 104 258 2000 – 110 852
2004 – 113 022 2005 – 114 800 2014 – 121 230

[1]


KulttuuriMuokkaa

Reykjavikin kulttuurikohteisiin kuuluvat Islannin kansallis- ja yliopistokirjasto, Islannin sinfoniaorkesteri sekä Islannin kansallsigalleria. Árni Magnússon -instituutti toimii yliopiston yhteydessä, ja sen perustana on Árni Magnússonin käsikirjoituskokoelma. Reykjavíkin taidemuseolla on tiloja kolmessa rakennuksessa.[6]

UrheiluMuokkaa

Laugardalsvöllurin jalkapallo- ja yleisurheilustadion on Islannin kansallisstadion ja pääsarjaseura Fram Reykjavíkin kotikenttä. Knattspyrnufélag Reykjavíkur on Framia vanhempi ja menestyneempi jalkapalloseura. Skautafélag Reykjavíkur hallitsee maan jääkiekkoliigaa. ÍR Reykjavík on urheilun yleisseura.

MuutaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f Iceland: Division citypopulation.de. Viitattu 14.1.2020. (englanniksi)
  2. Nurmi, Timo: Uusi suomen kielen sanakirja, s. 890. Gummerus, 1998. ISBN 951-20-5244-X.
  3. Reykjavik Area Sunrise–Sunset Nat.is. Nordic Adventure Travel. Arkistoitu 20.3.2016. Viitattu 29.1.2016. (englanniksi)
  4. Elliðaárdalur Visit Reykjavik. Viitattu 14.11.2022.
  5. How Reykjavik's Sheet-Metal Homes Beat the Icelandic Winter Bloomberg. Viitattu 14.11.2022.
  6. a b Reykjavik Encyclopedia Britannica. Viitattu 14.11.2022.
  7. Thermal Baths & Pools Spacity.is. SpaCity. Arkistoitu 28.1.2016. Viitattu 29.1.2016. (englanniksi)
  8. Shopping in Reykjavik Randburg.com. Randburg. Viitattu 29.1.2016. (englanniksi)
  9. Reykjavik, Iceland: Climate, Global Warming, and Daylight Charts and Data Climate-Charts.com. Arkistoitu 2.3.2016. Viitattu 29.1.2016. (englanniksi)
  10. a b Richard Chapman: A History of Reykjavik Guide to Iceland. Viitattu 26.12.2022.
  11. History of Reykjavík Visit Reykjavik. Viitattu 26.12.2022.
  12. The Reykjavik Summit The Reagan Vision. Arkistoitu 15.9.2014. Viitattu 29.1.2016. (englanniksi)
  13. The Company Faxaflóahafnir. Arkistoitu 14.7.2008. Viitattu 29.1.2016. (englanniksi)
  14. Cycling Reykjavik City. Viitattu 15.11.2022.
  15. Everything You Want to Know About Riding an Electric Scooter in Reykjavík What's On Iceland. 2021. Viitattu 15.11.2022.
  16. Reykjavik citypopulation.de. Viitattu 14.1.2020. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa