Kansankäräjät

Tanskan parlamentti

Kansankäräjät (tansk. Folketinget) on Tanskan yksikamarinen parlamentti. Parlamenttirakennus sijaitsee Christiansborgin linnassa Kööpenhaminassa.

Kansankäräjät
Folketinget
Logo
Logo
Kansankäräjien istuntosali Christiansborgin linnassa
Kansankäräjien istuntosali Christiansborgin linnassa
Tyyppi yksikamarinen
Puhemies Søren Gade (V)
12. marraskuuta 2022 alkaen
Edustajia 179
Ryhmät

Hallitus: (49)

Hallituksen tukipuolueet: (45)

Oppositio: (66)

Viimeisimmät vaalit 1. marraskuuta 2022
Kokoontumis­paikka Christiansborg, Kööpenhamina
Kotisivut

Kansankäräjien puhemieheksi valittiin Søren Gade 12. marraskuuta 2022.[1]

Edustajat muokkaa

Kansankäräjillä on 179 edustajaa, joista 175 valitaan Tanskasta ja kaksi edustajaa sekä Färsaarilta että Grönlannista. Tanskalle kuuluvien Färsaarten ja Grönlannin edustajien valinnasta on säädetty erikseen. Perustuslain mukaan kansankäräjät tulee valita käyttäen suhteellista vaalitapaa, ja vaalipiirin paikkoja määriteltäessä tulee ottaa huomioon kyseisen alueen asukasluku, äänioikeutettujen lukumäärä sekä väestöntiheys.

Edustajista 135 valitaan vaalipiireistä D'Hondtin menetelmällä ja 40 tasauspaikoilla, koska vaalitapa on suhteellinen. Niinpä hallitukset ovat perinteisesti olleet koalitiohallituksia. Toisen maailmansodan jälkeen useimmat hallitukset ovat olleet vähemmistöhallituksia, joilla on ollut parlamentissa hallituksen ulkopuolisia tukipuolueita.[2] Uuden kamarin avausistuntoon osallistuu yleensä kuningatar Margareeta II.[3]

Edustakaksi valittavan tulee olla äänioikeutettu (vähintään 18-vuotias Tanskan kansalainen, joka asuu maassa), jota ei ole erikseen julistettu vaalikelvottomaksi.[4]

Tanskassa on käytössä listavaali, johon on kuitenkin lisätty mahdollisuus äänestää yksittäistä ehdokasta listalta.[5] Myös sitoutumattomat ehdokkaat voivat osallistua, mutta heidän pitää kerätä vaalipiiristä riippuen 150–200 allekirjoitusta ehdokkuuden vahvistamiseksi. Toistaiseksi modernin historian aikana (1953–) vain yksi itsenäinen ehdokas on tullut valituksi: Jacob Haugaard vuoden 1994 vaaleissa.[6]

Viimeisimmät vaalit muokkaa

Viimeisimmät vaalit pidettiin vuonna 2022. Sosiaalidemokraatit säilyttivät paikkansa suurimpana puolueena. Venstrestä irtuatuneet moderaatit nousivat ensimmäisissä vaaleissaan heti kolmanneksi puolueeksi.[7]

Hallituksen muodostivat sosiaalidemokraatit, venstre ja moderaatit. Pääministerinä jatkoi Mette Frederiksen. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun hallitus muodostetaan yli perinteisten oikeisto-vasemmisto -rajojen.[8][9]

Lähteet muokkaa

  1. Gade ny talman i folketinget Vasabladet. 12.11.2022. Viitattu 19.6.2023. (ruotsiksi)
  2. Radikale ved historisk skillevej Berlingske Tidende. 17.6.2007.
  3. The Danish Parliament opens on 6 October 21.9.2015. Folketinget (Tanskan parlamentti). Arkistoitu 28.4.2016.
  4. Folketingsvalg Indenrigs- og Sundhedsministeriet. 2023. Viitattu 19.6.2023. (tanskaksi)
  5. The Parliamentary Electoral System in Denmark (PDF) 2011. Kansankäräjät. Arkistoitu 21.1.2022. Viitattu 12.9.2019. (englanniksi)
  6. Hvordan man stiller op 2019. Folketinget. Viitattu 28.12.2019. (tanskaksi)
  7. Denmark election result keeps Social Democrats at the helm The Guardian. 2.11.2022. Viitattu 19.6.2023. (englanniksi)
  8. Tanska saa uuden hallituksen kuusi viikkoa parlamenttivaalien jälkeen MTV Uutiset. 13.12.2022. Viitattu 19.6.2023.
  9. Denmark’s new government bridges left-right divide POLITICO. 14.12.2022. Viitattu 19.6.2023. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa