Tanskan kieli

germaaninen kieli

Tanskan kieli (omakielinen nimi: dansk[2]) on indoeurooppalaiseen kielikunnan pohjoisgermaaniseen haaraan kuuluva kieli. Se on läheistä sukua ruotsin ja norjan kielille.[3]

Tanskan kieli
  Alueet, joissa tanska on virallinen kieli   Alueet, joissa tanska on vähemmistökieli
  Alueet, joissa tanska on virallinen kieli
  Alueet, joissa tanska on vähemmistökieli
Oma nimi det danske sprog
Muu nimi dansk
Tiedot
Alue Tanska, Färsaaret, Grönlanti, Pohjois-Saksa (Schleswig-Holstein)
Virallinen kieli  Tanska
 Färsaaret
Euroopan unioni Euroopan unioni
Tunnustettu vähemmistökieli:
 Grönlanti
 Saksa
Puhujia 6 miljoonaa
Sija ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalainen
Kielenhuolto Dansk Sprognævn[1]
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta indoeurooppalaiset kielet
Kieliryhmä germaaniset kielet
pohjoisgermaaniset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 da
ISO 639-2 dan
ISO 639-3 dan

Tanskan kieli on virallinen kieli Tanskassa ja toinen Färsaarten virallisista kielistä. Saksan Schleswig-Holsteinissa puhutaan myös tanskaa ja se on siellä virallisesti suojeltu vähemmistökieli.[4][5]

ErityispiirteitäMuokkaa

Piirteitä, jotka erottavat tanskan muista skandinaavisista kielistä:

  • Vanhat spirantit ovat osittain säilyneet vokaalien jälkeen.
  • Vanhat klusiilit /k/ ja /ɡ/ ovat säilyneet sanan alussa.
  • ”stød” (suomen glottaaliklusiilia vastaava ”tauko”) vastaa ruotsin ja norjan musikaalista aksenttia
  • kaikki konsonantit lausutaan lyhyinä

Tanskan aakkosetMuokkaa

Tanskassa käytetään latinalaisia aakkosia[6] ja kolmea muuta kirjainta: Æ/æ, Ø/ø ja Å/å. Ennen vuoden 1948 reformeja aa:ta käytettiin å:n sijasta. Vanhoissa nimissä aa saattaa yhä esiintyä, jolloin se on aakkosjärjestyksessä samanarvoinen å:n kanssa.

HistoriaaMuokkaa

Tanska ja ruotsi alkoivat erottautua muista skandinaavisista kielistä vuoden 1000 paikkeilla. Noihin aikoihin tapahtui seuraavia muutoksia:

Ruotsi ja tanska eriytyivät toisistaan 1500-luvullalähde?, kun Raamattua alettiin kääntää kansankielille. Ruotsalainen Kustaa Vaasan Raamattu julkaistiin 1541, ja sen kääntäjät halusivat tarkoituksella kirjoittaa mahdollisimman puhtaalla ruotsin kielellä, jossa ei olisi tanskalaisia vaikutteita. Tanskan kirjakielen perusta oli Kristian III:n käännös, joka valmistui vuonna 1550.

Aikaisemmin tanskassa aloitettiin saksan tavoin jokainen substantiivi isolla alkukirjaimella[7].

Kieli oli toinen Grönlannin virallisista kielistä kunnes grönlannista tuli ainut virallinen kieli kansanäänestyksellä vuonna 2009.[8]

FonologiaMuokkaa

VokaalitMuokkaa

 
Tanskan vokaalikaavio.[9]

Useimmissa tanskan muodoissa analysoidaan nykyään olevan 12 pitkää ja 13 lyhyttä vokaalia sekä kaksi švaa-vokaalia, jotka esiintyvät vain painottomissa tavuissa. Näin ollen tanskassa on yhteensä 27 vokaalifoneemia, joka on maailman mittapuulla poikkeuksellisen suuri määrä.[10] Lisäksi diftongeja on ainakin 19, joista kaikkien alkusegmentti on lyhyt vokaali ja loppusegmentti [j], [w] tai [ɐ̯].

Vokaalit[9]
etu keski taka
lavea pyöreä lavea lavea pyöreä
suppea i y u
lähes suppea e̝ː
puolisuppea e øøː o
väli ə
puoliväljä ɛɛː œœː ʌ ɔɔː
lähes välja æ œ̞œ̞ː ɐ
väljä ɶ ɑɑː ɒɒː

KonsonantitMuokkaa

Labiaalit Alveolaarit Palataalit Velaarit Uvulaarit/
Faryngaalit
Glottaalit
Nasaalit m n ŋ
Klusiilit pb td kg
Frikatiivit f s (ɕ h
Approksimantit v l j ʁ

Useimmilla konsonanttifoneemeista on huomattavan erilaisia allofoneja riippuen siitä, sijaitseeko se tavun alussa vai koodassa. Foneettisesti klusiilien välillä ei ole eroa soinnillisuudessa, vaan konsonanttien /p t k/ ja /b d g/ välinen ero ilmenee enemmänkin aspiraatiossa sekä fortis–leenis-erona.[10] Tavun alussa soinnilliset konsonantit ääntyvät aspiroituneina [pʰ tsʰ kʰ] tavun alussa. Tavun lopussa /b d/ ääntyvät [w ð̠˕ˠ], kun taas /g/ voi ääntyä [j] tai [w]; esimerkiksi bage, bagværk ja bagt ääntyvät [ˈb̥æːj ˈb̥æwˌʋœɐ̯g̊ ˈb̥ɑg̊d̥].[11]

Tavunloppuinen /v/ ääntyy [w].

Äänne [ɕ] esiintyy muun muassa sanoissa /sjovˀ/ [ɕɒwˀ] sekä /tjalˀ/ [tɕælˀ]. Se analysoidaan joskus omaksi foneemikseen, mutta yleensä sitä pidetään /j/:n allofonina konsonanttien /s t/ jäljessä.[12]

Tavunalkuinen /r/ ääntyy [ʁ], mutta tavun lopussa se ääntyy vokaalina [ɐ̯] tai yhdistyy edeltävään vokaaliin.

ProsodiaMuokkaa

 
Pinkeillä alueilla stød esiintyy kuten standarditanskassa. Vihreiden alueiden murteissa stød ilmenee tonaalisena kuten riikinruotsissa ja norjassa. Sinisillä alueilla ei ole stødiä eikä tooniaksenttia.

Foneemisen sanapainon lisäksi tanskassa esiintyy suprasegmentaalinen stød, jota merkitään yleensä yläindeksissä olevalla glottaaliklusiilin merkillä /ˀ/. Stød ilmenee yleensä laryngalisaationa, mutta se voi ilmetä myös glottaaliklusiilina.[13] Stødillä on foneeminen merkitys: esimerkiksi sanat ven ’ystävä’ ja vend ’käänny’ (imperatiivi) äännetään /ˈvɛn/ ja /ˈvɛnˀ/.

NumerotMuokkaa

Tanskassa lukusanat eroaa muun muassa suomen ja ruotsin lukusanojen muodostamisesta. Ensinnäkin 20:n jälkeen ykkösluvut luetaan ennen kymmenlukuja, eli esimerkiksi 21 on en-og-tyve (yksi-ja-kaksikymmentä).[14] Toisekseen 49:ään asti kantalukuna toimii kymmenen, kun taas 50:stä 99:ään 20. Tanskalaiselle siis 50 ei ole 5 × 10 vaan 2½ × 20selvennä.

KielinäyteMuokkaa

»Alle mennesker er født frie og lige i værdighed og rettigheder. De er udstyret med fornuft og samvittighed, og de bør handle mod hverandre i en broderskabets ånd. »

Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»

(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [15]

LähteetMuokkaa

  1. dsn.dk Dansk Sprognævn. Viitattu 3.3.2012.
  2. Danish Ethnologue. Viitattu 14.12.2021. (englanniksi)
  3. Glottolog 4.5 - Danish glottolog.org. Viitattu 14.12.2021.
  4. Schleswig-Holstein 2021. IamExpat. Viitattu 15.12.2021. (englanniksi)
  5. Allgemeines Verwaltungsgesetz für das Land Schleswig-Holstein (Landesverwaltungsgesetz - LVwG -) in der Fassung der Bekanntmachung vom 2. Juni 1992 2018. gesetze-rechtsprechung.sh.juris.de. Viitattu 15.12.2021. (saksaksi)
  6. ScriptSource - Danish written with Latin script scriptsource.org. Viitattu 14.12.2021.
  7. Otavan iso tietosanakirja, osa 8, s. 1102. Helsinki: Otava, 1964.
  8. Act on Greenland Self-Government 2009. Naalakkersuisut. Viitattu 15.12.2021. (englanniksi)
  9. a b Nina Grønnum: Illustrations of the IPA: Danish. Journal of the International Phonetic Association, 1998, 28. vsk, nro 1 & 2, s. 99–105. doi:10.1017/s0025100300006290.
  10. a b Ekkehard König, Johan van der Auwera (toim.); Hartmut Haberland: ”10. Danish”, The Germanic Languages, s. 313–349. Routledge, 1994. ISBN 978-0-415-28079-2.
  11. Henrik Galberg Jacobsen, Dorthe Bleses, Thomas O. Madsen, Pia Thomsen (toim.); Nina Grønnum: ”Why are the Danes so hard to understand?”, Take Danish – for instance: linguistic studies in honour of Hans Basbøll, presented on the occasion of his 60th birthday. Odense: Syddansk Universitetsforlag, 2003. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 16. joulukuuta 2021).
  12. Nina Grønnum: Fonetik og fonologi, Almen og Dansk. Kööpenhamina: Akademisk Forlag, 2005. ISBN 978-87-500-3865-8.
  13. Hans Basbøll: The Phonology of Danish. Oxford University Press, 2005. ISBN 978-0-19-824268-0.
  14. Danish numbers 2021. fyidenmark.com. Viitattu 15.12.2021. (englanniksi)
  15. Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tanskan kieli.
Tanskankielinen Wikipedia, vapaa tietosanakirja