Latinalaiset aakkoset

Latinalaiset aakkoset ovat laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä. Se kehittyi Apenniinien niemimaalla 700-luvulla eaa. Kaikki länsieurooppalaiset kielet käyttävät nykyisin latinalaista aakkostoa. Se on levinnyt myös muiden alueiden kielten kirjoitusjärjestelmäksi, jossain tapauksissa syrjäyttäen vanhemman järjestelmän, esimerkiksi turkissa ja vietnamissa.

Latinalaisten aakkosten käyttö maailmassa

  Maat, joissa latinalaisia aakkosia käytetään virallisena kirjaimistona

  Maat, joissa latinalaisia aakkosia käytetään yhdessä muun kirjaimiston kanssa

Latinalaisista aakkosista käytetään myös nimitystä roomalaiset kirjaimet, mutta tämä on usein käsitteenä suppeampi, pois sulkien goottilaiset kirjaintyypit.

Historia

Latinalainen aakkosto kehittyi Apenniinien niemimaalla 700-luvulla eaa. kreikkalaisesta aakkostosta etruskien aakkoston kautta. Rooman valtakunnan laajetessa latinasta tuli välimeren alueen toinen yleiskieli Kreikan rinnalle.

Alkuperäisessä muodossaan aakkosto poikkesi jonkin verran nykyisestä.

• K oli käytössä vain harvoissa sanoissa (Karthago ja kalendae).
• Kirjain I oli käytössä tarkoittaen sekä vokaalia /i/ että konsonanttia /j/.
• V oli käytössä tarkoittaen sekä vokaalia /u/ että konsonanttia /w/ (→ myöhemmin /v/).

G otettiin käyttöön ilmeisesti 200-luvulla eaa. C:n muunnelmana. Y ja Z omaksuttiin kreikasta 100-luvulla. Kirjaimet J, U ja W lisättiin keskiajalla. Roomalaiset eivät tehneet eroa suurten ja pienten kirjainten välillä; pienet kirjaimet muodostuivat vasta keskiajalla kursiivista.

Nykyiset kirjaimet

Isot kirjaimet

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

L

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

V

W

X

Y

Z

Pienet kirjaimet

a

b

c

d

e

f

g

h

i

j

k

l

m

n

o

p

q

r

s

t

u

v

w

x

y

z

Laajennukset

Latinalaiseen kirjaimistoon on tarpeen vaatiessa, yleensä kirjoitusjärjestelmän fonetisoimiseksi, lisätty uusia kirjaimia. Olemassa oleviin kirjaimiin on myös lisätty tarkkeita.

Tietotekniikassa latinalaisen kirjaimiston esittäminen pohjautuu Unicode-standardin mukaan yllä esitettyyn amerikkalaisperäiseen merkkikokoelmaan Basic Latin, mitä Suomessa täydennetään eurooppalaisten kielten tarvitsemilla Latin-1 kirjaimilla.

Diakriittiset merkit eli tarkkeet

Pääartikkeli: Tarke

Latinalaisiin kirjaimiin liitettyjä tarkkeita ovat mm.:

• Treema eli kaksi yläpuolista pistettä: ü, ä, ö
• Sedilji (koukku): ç, ş
• Ogonek (häntä): ą, ę
• Akuutti: á, í, é, ó ú, ý
• Gravis: à, è, ì, ò, ù
• Hattu (caron): š, ž, č
• Sirkumfleksi: î, â, ô, ê, ĝ
• Tilde: ã, õ, ñ
• Pituusmerkki (macron): ā, ē, ī
• Lyhyysmerkki (breve): ă, ĕ, ğ
• Yläpuolinen ympyrä: å, ů
• Poikkiviiva: ł, ŧ
• Piste: Ŀ
• Alapuolinen pilkku: ș,ț

Muut kirjaimet

Joihinkin kieliin on jäänyt kirjaimia aikaisemmista kirjoitusjärjestelmistä, kuten islannin thorn (Þ, þ) tai muinaisenglannin ja keskienglannin wynn (Ƿ, ƿ).

Jotkin kirjaimet ovat syntyneet kahden aikaisemman kirjaimen yhdistelminä eli ligatuureina. Tällaisia kirjaimia ovat mm. œ, æ ja saksan ß.

Latinalaisen kirjaimiston käyttö kielittäin

1. afar (aiemmin Arabialainen oli käytössä)
2. afrikaans
3. aimara
4. albania
5. aragonia
6. asturia
7. azeri (aiemmin Kyrillinen oli käytössä)
8. baski
9. berberi / Tamazight (Algeria, Marokko, Mali, Niger)
10. bislama
11. boholano (aiemmin badlilainen oli käytössä)
12. bosnian (aiemmin Kyrillinen oli käytössä)
13. bretoni
14. cebuano
15. chamorro
16. cherokee (aiemmin Cherokeelainen oli käytössä)
17. cree
18. englanti
19. espanjan
20. esperanto
21. Ndebele (eteläinen)
22. eteläsotho
23. fidzi
24. fääri
25. gaeli (skotti)
26. galego
27. luganda
28. guaraní
29. haiti
30. hausa (aiemmin Arabialainen oli käytössä)
31. haviji
32. hiri-motu
33. Hmong
34. hollanti
35. ido
36. igbo
37. iiri
38. iloko (aiemmin badlilainen oli käytössä)
39. indonesian
40. innu
41. Interlingua
42. islanti
43. italia
44. itäfriisi
45. jaava (myös Jaavalainen on käytössä )
46. joruba
47. juutalaisespanja
48. kabyyliberberi
49. katalaani
50. ketšua
51. khasi (myös Bengalilainen on käytössä)
52. gikuyu
53. kirundi
54. kongo
55. konkani
56. korni
57. korsika
58. kroaatti
59. kurdi (Kurmanji)
60. latina
61. latvia
62. laz
63. leonés
64. liettua
65. lingala
66. luxemburg
67. länsifriisi
68. malagassi
69. malaiji (myös Arabialainen on käytössä)
70. malta
71. mansi
72. maori
73. marshalli
74. moldova (myös Kyrillinen on käytössä)
75. montenegro (myös Kyrillinen on käytössä)
76. nahuatl (espanjalaisten valloitusten jälkeen)
77. nauru
78. navaho tai navajo
79. norja
80. oksitaani
81. oromo (myös Etiopialainen on käytössä)
82. palau
83. pohjoisfriisi
84. Ndebele (pohjoinen)
85. pohjoissotho
86. portugali
87. fula (Pulaar)
88. puola
89. ranska
90. retoromaani
91. rohingya (myös Arabialainen on käytössä)
92. romanian (myös Kyrillinen on käytössä)
93. kinyarwanda
94. ruotsi
95. saamelaiskielet (myös Kyrillinen on käytössä)
96. saksa
97. samoan
98. serbia (Kyrillinen virallisesti käytössä )
99. seychellien kreoli
100. shona
101. skotti
102. slovakki
103. sloveeni
104. somali (myös Arabialainen oli aiemmin käytössä ja aiemmin somalialainen)
105. suomi
106. swahili
107. swazi
108. tagalog (aiemmin badlilainen oli käytössä)
109. tahiti
110. tanska
111. tataari (aiemmin Arabialainen ja Uusi kirjaimisto ja Kyrillinen oli aiemmin käytössä )
112. Tetum
113. tok pisin
114. Tongan
115. tšekki
116. Tsonga
117. Tswana
118. tunisianarabia (myös Arabialainen on käytössä )
119. turkki (aiemmin myös Arabialainen oli käytössä )
120. turkeeni (aiemmin Kyrillinen oli käytössä)
121. turojo (aiemmin Arabialainen oli käytössä )
122. unkari
123. uzbekki (aiemmin Arabialainen ja myöhemmin Kyrillinen oli käytössä)
124. valkovenäjä (myös Kyrillinen on käytössä)
125. valloni
126. vasta
127. venda
128. vietnam (aiemmin Chữ Nôm oli käytössä)
129. viro
130. volapük
131. võro
132. wales
133. wolof
134. xhosa
135. zazaki
136. xulu

Katso myös

• Suomen kielen aakkoset