Hollannin kieli

germaaninen kieli

Hollannin kieli (holl. Nederlandse taal) on indoeurooppalaisen kielikunnan germaanisen haaran länsigermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.[2] Se on läheistä sukua muille länsigermaanisille kielille eli englannille, saksalle ja friisiille ja kaukaisempaa sukua pohjoisgermaanisille kielille.

Hollanti
Hollannin kielen puhuma-alue maailmalla
Hollannin kielen puhuma-alue maailmalla
Oma nimi Nederlands
Tiedot
Alue Alankomaat
Belgia
Suriname
Karibia
Virallinen kieli
Puhujia n. 23 miljoonaa
Sija 37.
Kirjaimisto latinalainen
Kielenhuolto Nederlandse Taalunie[1]
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta indoeurooppalaiset kielet
Kieliryhmä germaaniset kielet
länsigermaaniset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 nl
ISO 639-2 dut (B) / nld (T)
ISO 639-3 nld
Puhuttua hollantia

Hollannista on kehittynyt myös muutamia pidgin- ja kreolikieliä kuten esimerkiksi petjo.[3] Hollannin kieltä tutkiva kieliteteen ala on nederlandistiikka.[4][5]

Alueellinen sijoittuminen

muokkaa

Hollantia käytetään Alankomaissa ja sen entisissä siirtomaissa, kuten Surinamessa, sekä sen merentakaisilla alueilla Arubassa, Curaçaossa, Sint Maartenilla, Bonairessa, Sabassa ja Sint Eustatiuksella, sekä Belgiassa. Hollannin kieli on kyseisissä maissa virallinen kieli. Se oli myös Etelä-Afrikan virallinen kieli vuoteen 1961 asti. Hollannin puhujia on myös maissa, joihin on muuttanut paljon alankomaalaisia ja flaamilaisia siirtolaisia, kuten Kanadassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Yhdysvalloissa. Virallista koulussa opetettavaa ja viranomaisten käyttämää kieltä kutsutaan nimellä Standaardnederlands tai Algemeen Nederlands.

Hollannin läheisimmät sukukielet ovat Alankomaiden pohjoisessa Friisinmaan provinssissa ja Pohjanmeren Friiseinsaarilla puhuttu friisin kieli, Etelä-Afrikassa puhuttu afrikaans ja Saksan pohjoisosissa puhuttu alasaksin murre (Plattdüütsch).

Murteet

muokkaa

Murteiltaan hollanti jaetaan kolmeen pääryhmään: keskiset pohjois- keskiset etelä- ja pohjoismurteet. Kaksi ensimmäistä sijoittuvat maantieteellisesti siten, että keskisiä pohjoismurteita puhutaan pääsääntöisesti Alankomaissa ja keskeisiä etelämurteita Belgiassa.[3]

Flaami

muokkaa

Belgian pohjoisosassa Flanderissa puhutaan hollannin kielen murretta tai murteita. Kirjakielenä siellä on sama hollannin kieli kuin Alankomaissa.[6] Suomessa on aiemmin kutsuttu Flanderin asukkaiden puhumaa kieltä flaamiksi,[7] mutta Kotimaisten kielten keskuksen nimistöneuvonta suosittelee flaamin kieli -termin jättämistä historiallisiin yhteyksiin.[8] Flaami ei myöskään ole missään virallisena kielenä. Belgian perustuslaki (art. 1–4) käyttää kielestä nimitystä hollanti, mutta sitä puhuvat belgialaiset muodostavat flaamilaisen yhteisön.[9]

Flaami tarkoittaa myös Belgian Flanderin alueen asukasta.[10]

Alankomaiden koillisosassa on laaja Hollannin alasaksin murrealue, joka käsittää lähes kokonaan Groningenin, Drenthen ja Overijsselin provinssit. Sen eteläpuolella, osin myös Saksan puolella, puhutaan pienellä alueella Zuid-Geldersin murretta. Alankomaiden länsiosassa puhutaan hollannin murretta ja lounaassa lähellä Belgian rajaa zeelandin murretta. Alankomaiden eteläosissa puhutaan kahta murretta, brabantin murretta ja limburgin murretta, joiden alueet jatkuvat Flanderiin asti. Limburgin murretta puhutaan näistä idempänä, Saksan rajan tuntumassa. Flanderin länsiosissa puhutaan länsiflaamia ja itäflaamia. Lisäksi on huomionarvoista, että hollannin murre (Hollands) on eri asia kuin hollannin kieli eikä kieli ole kehittynyt pelkästään murteen pohjalta.

Hollannin alasaksilla ja limburgilla on Alankomaissa alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevassa eurooppalaisessa peruskirjassa määritelty oikeudellinen asema alueellisina kielinä, minkä vuoksi jotkut pitävät niitä murteiden sijaan erillisinä kielinä.

Kielioppi

muokkaa
Pääartikkeli: Hollannin kielioppi

Hollannin kielioppi on hyvin samanlaista kuin monissa muissakin germaanisissa kielissä. Esimerkiksi substantiivit jaetaan kahteen kieliopilliseen sukuun (yhteinen suku ja neutri).[11][12]

Kielen perussanajärjestys on SVO eli subjektiverbiobjekti.[13]

Ääntäminen

muokkaa
Pääartikkeli: Hollannin fonologia

Konsonantit

muokkaa
Labiaali Alveolaari Palataali Velaari Glottaali
Nasaali m n ŋ
Klusiili p | b t | d k
Frikatiivi f | v s | z x | ɣ h
Lateraali l
Tremulantti r
Puolivokaali ʋ j

Lähde:[12]

Vokaalit

muokkaa
Etinen Keskinen Takainen
Suppea iː | yː
Lähes suppea ɪ | ʏ
Puolisuppea eː | øː
Keskivokaali ə
Puoliavoin ɛ ɔ
Avoin ɑ

Lähde:[12]

Kirjakieli

muokkaa

Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[14] Raamattu käännettiin kokonaisuudessaan hollanniksi vuonna 1525.[15]

Kielinäyte

muokkaa

»Alle mensen worden vrij en gelijk in waardigheid en rechten geboren. Zij zijn begiftigd met verstand en geweten, en behoren zich jegens elkander in een geest van broederschap te gedragen. »

Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»

(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [16]

Virallinen asema maittain

muokkaa
Valtio Väkiluku Puhujien määrä äidinkielenä[2] Äidinkielisten osuus väestöstä Asema
  Alankomaat
(hollanti)
17 116 000 15 449 000 90 % de facto & de jure kansallinen kieli
  Belgia (hollanti) 11 303 000 6 215 000 55 % de jure kansallinen kieli
  Suriname
(hollanti)
540 000 325 000 60 % de jure kansallinen kieli
Yhteensä 82 834 000 29 069 000

Hollanti on myös yksi Euroopan unionin virallisista kielistä.[17]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Waar wij voor staan Taalunie. Viitattu 26.8.2023. (hollanniksi)
  2. a b Dutch Ethnologue. 2023. Viitattu 26.8.2023. (englanniksi)
  3. a b Glottolog 4.8 - Dutch glottolog.org. Viitattu 26.8.2023.
  4. Alatalo, Susanna: Wienin yliopiston suomen kielen opiskelijoiden oppimismotivaatio. Jyväskylän yliopiston Humanistisen tiedekunnan Suomen kielen laitos, 2005.
  5. Team nederlandistik.univie.ac.at. Viitattu 9.11.2023. (saksaksi)
  6. Dutch language | Definition, Origin, History, Countries, Examples, & Facts Encyclopædia Britannica. 2023. Viitattu 26.8.2023. (englanniksi)
  7. De trouwe Finlandvaarder Simon van der Woude en zijn 'Barsingerhorn' Nederlandse Vereniging in Finland. 2006. Arkistoitu 2012. Viitattu 26.8.2023. (hollanniksi)
  8. Samaa sukua, eri maata: flaami vai hollanti Kielikello. 2000. Viitattu 26.8.2023.
  9. The Belgian Constitution (pdf) Belgian House of Representatives. 2021. Viitattu 26.8.2023. (englanniksi)
  10. Fleming and Walloon | History, Language & Culture Encyclopædia Britannica. 2023. Viitattu 26.8.2023. (englanniksi)
  11. The Basics of Dutch Grammar FutureLearn. Viitattu 31.8.2023. (englanniksi)
  12. a b c Dutch languagesgulper.com. Viitattu 31.8.2023.
  13. Dutch Linguistics: Syntax - Word order ucl.ac.uk. 2023. Viitattu 31.8.2023. (englanniksi)
  14. ScriptSource - Dutch written with Latin script scriptsource.org. 2023. Viitattu 26.8.2023. (englanniksi)
  15. Dutch in Netherlands Joshua Project. 2023. Viitattu 26.8.2023. (englanniksi)
  16. Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto
  17. Languages, multilingualism, language rules European Union. 2023. Viitattu 26.8.2023. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Wikipedia
Hollanninkielinen Wikipedia, vapaa tietosanakirja