Bulgarian kieli

slaavilainen kieli

Bulgaria (omakielinen nimi: български език‎) on indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva slaavilainen kieli. Bulgaria on virallinen kieli Bulgariassa. Sitä puhuu äidinkielenään yhteensä noin 8 145 000 ihmistä, joista suurin osa asuu Bulgariassa.[1] Vuonna 2018 Suomessa asui 2 840 ihmistä, joiden äidinkieli oli bulgaria[3]. Monet bulgarialaiset pitävät sille lähisukuista makedonian kieltä bulgarian murteena.[4][5]

Bulgaria
Oma nimi български bălgarski
Tiedot
Alue Bulgaria Bulgaria
Virallinen kieli  Bulgaria
Euroopan unioni Euroopan unioni
Puhujia 8 145 000[1]
Sija 88.
Kirjaimisto kyrillinen
Kielenhuolto Bulgarian tiedeakatemia[2]
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta indoeurooppalaiset kielet
Kieliryhmä baltoslaavilaiset kielet
slaavialaiset
eteläslaavilaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 bg
ISO 639-2 bul
ISO 639-3 bul

Historia muokkaa

Bulgaria kuuluu eteläslaavilaisten kielten jatkumoon, ja siirtymä kroatia/serbian (serbokroatia), makedonian ja bulgarian välillä on vähittäinen ja keskinäinen ymmärrettävyys suurta.[6] Bulgarian kielen historia voidaan jakaa kolmeen aikakauteen: vanha bulgaria, keskibulgaria ja nykybulgaria.[7]

Bulgarian kielen kehitys alkaa 800-luvulta slaavien vaellettua Tonavan yli 500-luvulta alkaen ja asetuttua Balkanille. Kieli se jaetaan muinais-, keski- ja nykybulgariaan. Muinaisbulgarian aikana 800-luvulta 1000-luvulle slaavit ottivat käyttöön kyrilliset kirjaimet. Lähetyssaarnaajat Kyrillos ja Metodios käyttivät näitä kirjaimia slaavilaisheimojen kielen kirjoittamiseen, mistä syntyi muinaiskirkkoslaavi, joka jäi ortodoksisen kirkon liturgiseksi kieleksi. Keskibulgarian aikaa 1100-luvulta lähtien häiritsi vakavasti vuoden 1396 turkkilaisten valloitus, ja nykybulgarian kirjakieli kehittyi kansankielen pohjalta vasta 1800-luvulla Bulgarian itsenäistyttyä 1878. 1500-luvulta lähtöisin oleva nykykieli sai runsaasti vaikutteita turkista ja kreikasta sekä myöhemmin venäjästä, ranskasta ja saksasta.[6]

Itsenäisyyden alkuaikoina Koillis-Bulgarian murteista tuli tosiasiallinen kirjakieli, koska monet itsenäisyystaistelijat olivat tältä seudulta kotoisin ja maan pääkaupunkina oli aluksi Tărnovo ennen kuin Sofiasta tuli pääkaupunki.[6]

Vanhassa bulgarian kirjaimistossa käytettiin aiemmin 44 kirjainta, jotka vastasivat 44 äännettä. 1800-lukuun mennessä osa äänteistä oli jäänyt käytöstä, ja aakkosien lukumäärää vähennettiin Marin Drinovin uudistuksessa 1870-luvulla 32:een. Tämä aakkosto oli käytössä vuoden 1945 oikeinkirjoitusuudistukseen saakka, jolloin Ѣ/ѣ ja Ѫ/ѫ poistettiin käytöstä. Sen jälkeen käytössä on 30 kirjainta.[6]

Kielihistoriansa vuoksi bulgariaan on tullut lainasanoja etenkin turkista, mutta myös latinasta, kreikasta, ranskasta ja venäjästä. Varsinkin nykyään lainasanoja tulee myös paljon englannista.[8]

Fonologia muokkaa

Konsonantit muokkaa

Bilabiaali Labiodentaali Alveolaari Postalveolaari Velaari
Nasaali m n
Klusiili p | b t | d k | g
Affrikaatta ts | dz
Frikatiivi f | v s | z ʃ | ʒ x
Lateraali l
Tremulantti r
Puolivokaali j

Lähde:[9]

Vokaalit muokkaa

Etinen Keskinen Takainen
Suppea i u
Puolisuppea e ə o
Puoliavoin
Avoin a

Lähde:[9]

Bulgarian aakkoset muokkaa

Bulgariaa kirjoitetaan kyrillisillä kirjaimilla, ja sen aakkosissa on 30 kirjainta.[10]

А а
/a/
Б б
/b/
В в
/v/
Г г
/g/
Д д
/d/
Е е
/ɛ/
Ж ж
/ʒ/
З з
/z/
И и
/i/
Й й
/j/
К к
/k/
Л л
/l/
М м
/m/
Н н
/n/
О о
/ɔ/
П п
/p/
Р р
/r/
С с
/s/
Т т
/t/
У у
/u/
Ф ф
/f/
Х х
/h/
Ц ц
/ʦ/
Ч ч
/tʃ/
Ш ш
/ʃ/
Щ щ
/ʃt/
Ъ ъ
/ɤ̞/
Ь ь1
/ʲ/
Ю ю
/ju/
Я я
/ja/

1 Liudentaa konsonantin ennen o:ta.

Kielioppi muokkaa

Bulgarian kielen substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri.[9]

Muista slaavilaisista kielistä poiketen bulgariassa ei ole sijataivutusta.[6] Sen sijaan nomineilla on määräinen muoto, joka ilmaistaan sanan loppuun liitettävällä päätteellä, samoin kuin esimerkiksi romaniassa ja ruotsin kielessä: човек, ”henkilö”; määräinen muoto: човекът (tietty henkilö). Toisin kuin esimerkiksi ruotsissa, määräinen artikkeli lisätään vain yhteen lauseen nominiin, substantiiviin tai adjektiiviin. Artikkeleita ei ole.

Maskuliinisilla sanoilla on yksikössä erillinen määräinen objektimuoto, joka ilmaisee akkusatiivia (josta käytetään nimeä epätäydellinen artikkeli, bulg. непълен член) Kielihistoriallisesti se on muodostunut genetiivistä ja sitä käytetään myös prepositioiden kanssa: стол, ”tuoli”, столът, tietty tuoli, под стола, ”tuolin alla”.

Maskuliinisilla sanoilla on monikon lisäksi erityinen laskentamuoto, jota käytetään numeroiden ja joidenkin joukkoa ilmaisevien sanojen kanssa: два стола, ”kaksi tuolia”, няколко стола, ”muutama tuoli”, sen sijaan ilmaisussa много столове, ”monta tuolia” käytetään monikkoa. Laskentamuoto on muodostunut kielihistoriallisesti duaalista, mutta nykyisin se on suurimmalla osalla sanoista samanlainen kuin objektimuoto (poikkeuksia muun muassa -зъм-päätteiset ”ismi”-sanat).

Lisäksi sanoilla on vokatiivi henkilöä puhuteltaessa. Vokatiivin käyttöä tosin pidetään nykyisin epäkohteliaana tai töykeänä, ja ulkomaisten nimien kohdalla humoristisena.

Bulgarian verbeillä ei ole infinitiivimuotoa. Sanakirjamuotona on yleensä preesensin yksikön 1. persoona. Aikamuodoista aoristi ja imperfekti ovat jäljellä, kun ne muista slaavilaisista kielistä ovat hävinneet.

Adjektiivilla monikossa ei erotella eri sukuja, vaan käytetään yhtä monikkomuotoa, samoin kuin venäjässä, mutta toisin kuin naapurikieli serbokroatiassa. Sen sijaan adjektiivilla on kaikissa suvuissa epämääräinen ja määräinen muoto, ja maskuliinissa lisäksi subjekti/objekti- ja vokatiivimuodot.

Sanajärjestys on varsin vapaa.[11]

Kielinäyte muokkaa

»Bсички хора се раждат свободни и равни по достойнство и права. Tе са надарени с разум и съвест и следва да се отнасят помежду си в дух на братство.
(Vsitški hora se raždat svobodni i ravni po dostoinstvo i prava. Te sa nadareni s razum i săvest i sledva da se otnasjat pomeždu si v duh na bratstvo.)»

Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»

(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [12]

Lähteet muokkaa

  1. a b Bulgarian Ethnologue. Viitattu 19.8.2019. (englanniksi)
  2. bas.bg Bulgarian Academy of Sciences. Arkistoitu 15.12.2009. Viitattu 3.3.2012.
  3. PxWeb-tietokanta Tilastokeskus. Viitattu 19.8.2019. [vanhentunut linkki]
  4. Anhava, Jukka: Maailman kielet ja kielikunnat, s. 82. Gaudeamus, 2005.
  5. Glottolog 4.6 - Bulgarian glottolog.org. Viitattu 18.8.2022.
  6. a b c d e Bulgarian, Ucla Language Materials Project (englanniksi)
  7. Bulgarian language 2022. Encyclopædia Britannica. Viitattu 18.8.2022. (englanniksi)
  8. Bulgarian language, alphabet and pronunciation omniglot.com. Viitattu 18.8.2022.
  9. a b c Bulgarian Language - Structure, Writing & Alphabet 2022. MustGo. Viitattu 18.8.2022. (englanniksi)
  10. ScriptSource - Bulgarian written with Cyrillic script scriptsource.org. Viitattu 18.8.2022.
  11. 11 Incredible Facts About the Bulgarian Language 27.12.2017. Culture Trip. Viitattu 18.8.2022. (englanniksi)
  12. Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto

Katso myös muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

 
Wikipedia
Bulgariankielinen Wikipedia, vapaa tietosanakirja