Serbian kieli

Serbian kieli (serb. српски језик, srpski jezik) eli serbia (serb. српски, srpski) on eteläslaavilaisten kielten läntiseen haaraan kuuluvan serbokroaatin kielen Serbiassa käytettävä standardisoitu muoto. Saman kielen muita standardeja ovat kroatian kieli, bosnian kieli ja montenegron kieli. Kaikki nämä muodot perustuvat läntisen eteläslaavin štokaaviseen murteeseen, joka jakautuu ekaavin, jekaavin ja ikaavin äänneryhmiin.

Serbia
Enemmistökieli   Vähemmistökieli
Oma nimi	srpski, српски
Tiedot
Alue	entinen Jugoslavia
Virallinen kieli	Serbia  Bosnia ja Hertsegovina  Montenegro  Kosovo
Puhujia	12 miljoonaa
Kirjaimisto	kyrillinen ja latinalainen
Kielenhuolto	Serbian standardisointilautakunta
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta	indoeurooppalaiset kielet
Kieliryhmä	slaavilaiset kielet eteläslaavilaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1	sr
ISO 639-2	scc (B), srp (T)
ISO 639-3	srp
Ohje
Infobox OK

Serbiassa käytetään sekä latinalaisia että kyrillisiä kirjaimia.

Muodot

Balkanin läntinen eteläslaavi jaetaan kolmeen päämurteeseen: štokaavi, kajkaavi ja čakaavi. Näistä štokaavi, nimenomaisesti sen itähertsegovinalainen muoto, valittiin Wienin kirjallisuussopimuksessa 1850 kroaatin ja serbian yhteisen kirjakielen pohjaksi.

Štokaavissa on lisäksi kolme erillistä lausuntatapaa (izgovor), jotka johtuvat muinaisslaavilaisen jat-kirjaimella merkityn äänteen muuttumisesta. Ekaavissa (ekavica) jat on muuntunut e-äänteeksi ja (i)jekaavissa (ijekavica) (i)je-äänteeksi, mistä näiden nimitykset myöskin tulevat. Erot eivät estä keskinäistä ymmärtämistä, vaan ovat lähinnä verrattavissa esimerkiksi suomen murteinen eroihin tyyliin "ilman" ja "iliman" (pohjalaisittain). Kolmas lausuntapa ikaavi (ikavica) esiintyy lähinnä Kroatiassa.

Serbian kirjakieli eli Belgradin standardi on ekaavista, mutta esimerkiksi Etelä-Serbian ja Bosnian serbit puhuvat jekaavia. Muuten serbokroaatin eli keskisen eteläslaavin muut muodot (kroatia, bosnia, montenegro) ovat jekaavisia. Aiemmin montenegrossa puhuttua keskistä eteläslaavia on pidetty jekaavisena (tai ijekaavisena) serbiana, mutta itsenäistymisen myötä (2006) on alettu käyttää nimitystä montenegron kieli, jolle kehitetään omaa standardia. Vuoden 2013 Montenegron sisäisessä selvityksessä noin 40 prosenttia montenegrolaisista katsoi puhuvansa serbiaa.

ekaaviksi	jekaaviksi	suomeksi
dete	dijete	lapsi
belo	bijelo	valkoinen
celo	cijelo	kaikki
ne	nije	ei
vreme	vrijeme	aika
lep	lijep	kaunis
veran	vjeran	tosi
grejati	grijati	lämmittää
devojka	djevojka	tyttö
svet	svijet	maailma

Jekaavinen tunnetaan myös nimellä ijekaavinen, varsinkin jos halutaan korostaa ääntämyseroa. Yleensä jekaavissa -ije ääntyy -je, mutta esimerkiksi montenegrossa svijete ei äännykään svje-te, vaan svi-je-te.

Aakkoset

Serbian kyrilliset ja latinalaiset aakkoset:

Kyrillinen	Latinalainen	Kirjaimen nimi	ISO 9	Ääntäminen		Kyrillinen	Latinalainen	Kirjaimen nimi	ISO 9	Ääntäminen
А а	A a	а, a	a	[a]		Н н	N n	не, ne	n	[n]
Б б	B b	бе, be	b	[b]		Њ њ	Nj nj	ње, nje	n̂	[ɲ]
В в	V v	ве, ve	v	[v]		О о	O o	о, o	o	[o]
Г г	G g	ге, ge	g	[g]		П п	P p	пе, pe	p	[p]
Д д	D d	де, de	d	[d]		Р р	R r	ре, re	r	[r]
Ђ ђ	Đ đ	ђе, đe	đ	[dʒ]		С с	S s	се, se	s	[s]
Е е	E e	е, e	e	[e]		Т т	T t	те, te	t	[t]
Ж ж	Ž ž	же, že	ž	[ʒ]		Ћ ћ	Ć ć	ће, će	ć	[tʃʲ]
З з	Z z	зе, ze	z	[z]		У у	U u	у, u	u	[u]
И и	I i	и, i	i	[i]		Ф ф	F f	фе, fe	f	[f]
Ј ј	J j	је, je	ǰ	[j]		Х х	H h	ха, ha	h	[x/h]
К к	K k	ка, ka	k	[k]		Ц ц	C c	це, ce	c	[ts]
Л л	L l	ле, le	l	[l]		Ч ч	Č č	че, če	č	[tʃ]
Љ љ	Lj lj	ље, lje	l̂	[ʎ]		Џ џ	Dž, dž	џе, dže	d̂	[dʒʲ]
М м	M m	ме, me	m	[m]		Ш ш	Š š	ша, ša	š	[ʃ]

Kielinäyte

Latinalaisin aakkosin

»Sva ljudska bića radjaju se slobodna i jednaka u dostojanstvu i pravima. Ona su obdarena razumom i svešću i treba jedni prema drugima da postupaju u duhu bratstva.»

Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»

(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla)

Kyrillisin aakkosin

»Cвa људскa бићa рaђajу сe слoбoднa и jeднaкa у дoстojaнству и прaвимa. Oнa су oбдaрeнa рaзумoм и свeшћу и трeбajeдни прeмa другимa дa пoступajу у духу брaтствa.»

Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»

(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla)

Aiheesta muualla

Serbiankielinen Wikipedia, vapaa tietosanakirja

• Funky Serbian - Free Language Phrases (Arkistoitu – Internet Archive)
• Serbian Language and Culture Workshop Learn Serbian

Slaavilaiset kielet

bosnia | bulgaria | interslaavi | kantaslaavi | kašubi | kirkkoslaavi | kroatia | makedonia | molisenkroatia | montenegro | muinaiskirkkoslaavi | polabi | puola | ruteeni | serbia | serbokroatia | sleesia | slovakki | sloveeni | slovintsi | sorbi | tšekki | ukraina | valkovenäjä | venäjä