Avaa päävalikko

N

latinalaisten aakkosten 14. kirjain
Tämä artikkeli käsittelee kirjainta. N on myös Norther-yhtyeen albumi ja eräs freeware-videopeli.
Nn Nn
 
Suomen kielen aakkoset
Latinalaiset aakkoset
Aa Bb Cc Dd
Ee Ff Gg Hh Ii Jj
Kk Ll Mm Nn Oo Pp
Qq Rr Ss Tt Uu Vv
Ww Xx Yy Zz
Muut suomen aakkoset
Åå Ää Öö
Šš Žž
Luettelo kirjaimista

N (n) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 14. kirjain. N-kirjaimen nimi suomen kielessä on än (aiemmin myös en).[1] N-kirjain ääntyy suomessa pääasiassa [n] mutta eräissä asemissa myös [ŋ], [ɱ] tai [m].

Latinalaista N-kirjainta vastaa kreikkalaisessa kirjaimistossa kirjain nyy (Ν, ν), kyrillisessä kirjaimistossa puolestaan kyrillinen Н (н). Yhdennäköisyydestään huolimatta latinalainen N ja kreikkalainen Ν ovat Unicode-merkistössä eri merkkejä.

HistoriaaMuokkaa

N-kirjain on kehittynyt kreikan kirjaimesta nyy (Ν).[2]

N suomen kielessäMuokkaa

N-kirjaimella merkitään suomen kielessä kahta foneemia (/n/ ja /ŋ/), jotka molemmat ovat konsonantteja.

Tavallisesti n-kirjain vastaa /n/-foneemia. Äänneasultaan /n/ muuttuu seuraavien äänteiden vaikutuksesta siten, että sillä on neljä erilaista allofonia:[3]

  • pääallofoni on soinnillinen dentaalinen nasaali [n]
  • k:n ja g:n edellä soinnillinen palataalinen nasaali [ŋ] (pankki [paŋkki])
  • f:n ja v:n edellä soinnillinen dentilabiaalinen nasaali [ɱ] (info [iɱfo])
  • p:n ja m:n edellä soinnillinen bilabiaalinen nasaali [m] (pojan pyörä [pojam pyörä])

N-kirjainta käytetään myös ng-yhdistelmässä merkitsemään /ŋ/-foneemia eli ns. äng-äännettä. Supisuomalaisissa sanoissa se voi esiintyä vain pitkänä sanan sisässä vokaalien välissä (rangat [raŋŋat]) mutta lainasanoissa myös lyhyenä (pingviini [piŋviini]). Yhdistelmässä nk esiintyvä [ŋ] on kuitenkin yksi /n/-foneemin allofoneista (ranka [raŋka]).[3]

Muita esitystapojaMuokkaa

 

N n
ASCII 78 110
Unicode U+004E U+006E

N-kirjaimen merkityksiäMuokkaa

Pienen n:n merkityksiä:

Ison N:n merkityksiä:

LähteetMuokkaa

  1. Kolehmainen, Taru: Ällätikulla silmään! Kirjainten nimitykset suomen kielessä. Kielikello, 2008, nro 2. Artikkelin verkkoversio.
  2. a b Wichmann, Yrjö ym.: Tietosanakirja. Hakusana N. Helsinki: Tietosanakirja-osakeyhtiö, 1909–1922. Teoksen verkkoversio.
  3. a b Savolainen, Erkki: Verkkokielioppi (1.5.2 Nasaalit m, n, η) finnlectura.fi. 2001. Viitattu 18.8.2014.
  4. a b Lyhenneluettelo 25.04.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 9.6.2013.