Ž

Ž (ž) on latinalaiseen aakkostoon eräissä kielissä lisätty kirjain. Ž on muodostettu kirjaimesta z, jonka päälle on tarkkeeksi lisätty hattu. Kirjaimen nimi on suomen yleiskielessä hattu-z. Ž edustaa tyypillisesti soinnillista postalveolaarista frikatiivia eli niin sanotun suhuässän (š) soinnillista vastinetta. Kansainvälisessä foneettisessa aakkostossa (ja monien sanakirjojen ääntämisohjeissa) tämän äänteen merkkinä on [ʒ], mutta suomalais-ugrilaisessa tarkekirjoituksessa ja amerikkalaisessa foneettisessa aakkostossa käytetään merkintää [ž].

Ž-kirjainta vastaa kyrillisissä kirjaimissa Ж (ж), jota käytetään bulgariassa, makedoniassa, serbokroaatissa, ukrainassa ja venäjässä.

Ž suomen kielessä

muokkaa

Ž-kirjain on lainattu suomen kieleen tšekistä vuonna 1907, jolloin annettiin ensimmäinen suositus sen käytöstä.[1]

Ž-kirjaimella merkitään suomen kielessä soinnillista postalveolaarista frikatiivia [ʒ]. Kirjain esiintyy vain muutamassa lainasanassa (kuten brežneviläisyys, džonkki, fidži, maharadža).[2] Lisäksi sitä käytetään nimissä (Azerbaidžan), etenkin translitteroitaessa nimiä, jotka alkukielessä kirjoitetaan kyrillisin aakkosin (esim. Ždanov, Žirinovski). Kirjainyhdistelmä merkitsee soinnillista postalveolaarista affrikaattaa [ʤ]

Aakkosjärjestyksen kannalta ž katsotaan suomessa z-kirjaimen muunnelmaksi, joten se aakkostetaan samalla tavalla kuin z.

Ž muissa kielissä

muokkaa

Tšekin kielen lisäksi ž esiintyy useimmissa muissakin latinalaista kirjaimistoa käyttävissä slaavilaisissa kielissä, joihin lukeutuvat slovakki, sloveeni ja serbokroaatti. Sen sijaan puolan kielessä lähinnä vastaava kirjain on ż, jossa tarkkeena on hatun sijasta yläpuolinen piste, kuten alun perin tšekissäkin.

Kirjain on omaksuttu myös muun muassa latviaan ja liettuaan, turkmeeniin sekä lakota-intiaanien kieleen. Suomalais-ugrilaisista kielistä ž kuuluu viron, karjalan ja vepsän sekä pohjoissaamen, inarinsaamen ja koltansaamen oikeinkirjoitukseen.

Tietokoneissa

muokkaa
Merkki Unicode HTML-viittaus Laajennettu suomalainen näppäimistö Alt-koodi[3]
tunnus nimi lohko
Ž U+017D latinalainen suuraakkonen z ja hattu[4] latinalaisen merkistön laajennus­osa A[5] Ž
Ž
AltGr·' Shift·Z Alt·0142
ž U+017E latinalainen pienaakkonen z ja hattu[4] ž
ž
AltGr·'Z Alt·0158

Windows-käyttöjärjestelmässä kirjaimet voi kirjoittaa myös Merkistö-apuohjelman (charmap.exe) avulla.

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Kolehmainen, Taru: Mihin hattu-s:ää tarvitaan 19.11.2002. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 20.8.2014.
  2. Hakulinen, Auli (päätoim.): Iso suomen kielioppi. § 6. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-557-2. Teoksen verkkoversio.
  3. Alt-koodit jkorpela.fi. Viitattu 1.2.2024.
  4. a b Eurooppalaisen merkistön merkkien suomenkieliset nimet (HTML) (Suomennos on tehty Suomen Standardisoimisliiton taloudellisella avustuksella, mutta sitä ei ole vahvistettu SFS-standardiksi.) 2004. Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen laitos. Arkistoitu 19.9.2010. Viitattu 19.9.2010.
  5. Latin Extended-A (PDF) The Unicode Standard 5.2 Code Charts. 1991–2009. Viitattu 19.9.2010. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa