Fidžin kieli

Fidži
Oma nimi	Na vosa vaka-Viti
Tiedot
Alue	Fidži
Virallinen kieli	Fidži
Puhujia	337 320 (äidinkielenä)
Sija	ei sadan suurimman joukossa
Kirjaimisto	latinalainen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta	austronesialaiset kielet
Kieliryhmä	malaijilais-polynesialaiset kielet; oseanialaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1	fj
ISO 639-2	fij
ISO 639-3	fij
	Ohje
	Infobox OK

Fidžin kieli on austronesialainen kieli, jota puhutaan pääasiassa Fidžin saarivaltiossa. Nykyinen yleiskieli perustuu Baun murteeseen.^[1] Fidžiä puhui vuonna 1996 äidinkielenään 337 320 ihmistä. Toisena kielenä sitä ilmoitti vuonna 1991 puhuvansa 320 000 fidžiläistä.^[2] Kielen ei katsota olevan uhanalainen.^[3] Lukutaitoisten osuus on hyvä, ja fidžiä käytetään muun muassa tiedotusvälineiden kielenä.^[4]

Puhuttua fidžiä

Fonologia

Fidžin konsonanteissa on verrattain paljon sellaisia äänteitä, jotka esiintyvät vain tietyissä murteissa (esim. [x] ja [h]) ja lainasanoissa (esim. [p] ja [f]). Tällaiset äänteet on merkitty sulkeisiin. Yhteensä konsonantteja on 16.^[1]

		Labiaalinen	Alveolaarinen	Palataalinen	Velaarinen
Nasaali		m	n		ŋ
Klusiili	Soinniton	(p)	t		k
Klusiili	Prenasaalinen	ᵐb	ⁿd		ⁿɡ
Frikatiivi	Soinniton	(f)	s		(x)
Frikatiivi	Soinnillinen	β	ð
Tremulantti	Tavallinen		r
Tremulantti	Prenasaalinen		ᶯɖʳ
Approksimantti		w	l	j	(h)

Vokaaleja on viisi. Kaikki voivat esiintyä pitkinä ja lyhyinä. Pitkiä vokaaleja ei oppi- ja sanakirjoja lukuun ottamatta ole tapana merkitä.^[1]

	Etu	Keski	Taka
Suppea	i		u
Puoliavoin	e		o
Avoin		a

Fidžin kieli käyttää latinalaista kirjaimistoa.^[5] Sen aakkoset ovat:

A B C D E F G I J K L M N O P Q R S T U V W Y
a b c d e f g i j k l m n o p q r s t u v w y.

b = [ᵐb] c = [ð] d = [ⁿd] (di = [ⁿdʒi]) f = [f] g = [ŋ] h = [h] ~ [x] j = [tʃ] ~ [ndʒ] k = [k] l = [l]	m = [m] n = [n] nr = [ᶯɖ] p = [p] q = [ᵑɡ] r = [r] s = [s] t = [t] (ti = [tʃi]) v = [β] w = [ɰ] y = [j]

Huomioitavaa on siis, että kirjainyhdistelmä /ti/ tuottaa äänteen [tʃ].

Sanajärjestys

Fidžin kielen lauseissa verbi, eli predikaatti tulee ensiksi, sitten tulee objekti ja sitten subjekti.

Muuta kielioppia

Fidžin kielessä substantiivien edessä on yleensä liite a. Samalla liitteellä voidaan tosin kuvata myös imperfektimuotoa.

Kansalliskieli-väittely

Fidžillä käydään kiivasta keskustelua valtion virallisista kielistä. Tämän hetkinen perustuslaki tunnustaa virallisiksi kieliksi englannin, fidžin ja fidžinhindin (myös nimellä hindustani). Väittely kulminoituu kysymykseen siitä, pitäisikö kaikkien virallisten kielten olla pakollisia oppiaineita koulussa. Myös etnisten fidžiläisten ja intialaista alkuperää olevien Fidžin intialaisten välit ovat pitkään olleet huonot.

Murteet

Lähde:^[3]

Lähteet

↑ ^a ^b ^c Ager, Simon: Fijian language 2020. Omniglot. Viitattu 1.1.2020.
↑ Fijian Ethnologue. Viitattu 3.7.2018. (englanniksi)
↑ ^a ^b Glottolog 4.2.1 - Fijian glottolog.org. Viitattu 14.6.2020.
↑ Fijian language Encyclopedia Britannica. Viitattu 14.6.2020. (englanniksi)
↑ ScriptSource - Fijian written with Latin script scriptsource.org. Viitattu 12.10.2021.

Aiheesta muualla

Pieni fidži–englanti-sanasto

Austronesialaiset kielet

[:0-1] Ager, Simon: Fijian language 2020. Omniglot. Viitattu 1.1.2020.

[2] Fijian Ethnologue. Viitattu 3.7.2018. (englanniksi)

[:1-3] Glottolog 4.2.1 - Fijian glottolog.org. Viitattu 14.6.2020.

[4] Fijian language Encyclopedia Britannica. Viitattu 14.6.2020. (englanniksi)

[5] ScriptSource - Fijian written with Latin script scriptsource.org. Viitattu 12.10.2021.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]