Naurun kieli

Nauru (dorerin Naoero) on austronesialainen kieli, jota puhutaan Naurussa. Sillä oli vuonna 2013 arviolta 9 300 äidinkielistä puhujaa[1], joka on yli 90% koko valtion väestöstä. Lähes kaikki naurun kielen puhujat osaavat puhua myös englantia.

Naurun kieli
Oma nimi dorerin Naoero
Tiedot
Alue  Nauru
Virallinen kieli Nauru
Puhujia 9 300[1]
Sija ei 100 suurimman joukossa
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta austronesialaiset kielet
Kieliryhmä mikronesialaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 na
ISO 639-2 nau
ISO 639-3 nau

ÄänteetMuokkaa

Naurussa on 19 konsonanttia /pj p' t k kw bj b' d g gw mj m' n ŋ ŋw j ɣ r rj /. Kielessä on kahdenlaisia labiaalisia (huuli-) äänteitä, liudentuneita (mj pj bj) ja velaaristuneita (m' p' b'). Velaarisista äänteistä /ŋ k g/ on myös pyörein huulin äännettävät foneemit /ŋw kw gw/.

Soinnittomat klusiilit (pj p' t k kw) ja nasaalit (mj m' n ŋ ŋw) voivat kahdentua. Ennen /i/-vokaalia t ja d muuttuvat affrikaatoiksi tš ja dž.

Naurussa on kuusi vokaalia /i e ä u o a/ , jotka voivat esiintyä myös pitkinä /ii ee ää uu oo aa/. Vokaaleilla on monia allofoneja ja monet niistä voivat heikentyä ə-vokaaliksi.

KirjoitusMuokkaa

Naurun nykyinen kirjoitusjärjestelmä käyttää 8 vokaalikirjainta ja 20 konsonanttikirjainta. Vokaalit ovat a, ã, e, i, o, õ, u, ũ ja konsonantit b, c, d, f, g, h, j, k, l, m, n, ñ, p, q, r, s, t, w, y, z.

KielikuntaMuokkaa

Naurun kieli muodostaa oman kieliryhmänsä mikronesialaisten kielten sisällä.[2] Kielen ISO 639 -koodit ovat "na" sekä "nau".

Vuonna 1907 Philip Delaporte julkaisi saksa–nauru-sanakirjan. Raamattu on käännetty nauruksi 1918[1].

LähteetMuokkaa

  1. a b c Nauruan ethnologue.com. Viitattu 15.8.2019. (englanniksi)
  2. Language Family Trees SIL International. Viitattu 15.2.2008. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa

Naurunkielinen Wikipedia, vapaa tietosanakirja
Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.