Samoan kieli
Samoa on austronesialainen kieli, jota puhutaan pääasiassa Samoalla ja Amerikan Samoalla. Samoan kielellä on maailmalla noin 407 000 puhujaa, joista 169 000 Samoalla ja 49 600 Amerikan Samoalla.[1]
| Samoa | |
|---|---|
| Oma nimi | gagana fa'a Samoa |
| Tiedot | |
| Alue | Samoa, Amerikan Samoa, Fidži, Tonga, Uusi-Seelanti |
| Virallinen kieli | Samoa, Amerikan Samoa |
| Puhujia | 407 420 |
| Sija | ei sadan suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | austronesialaiset kielet |
| Kieliryhmä | malaijilais-polynesialaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | sm |
| ISO 639-2 | smo |
| ISO 639-3 | smo |
| ISO 639-3 | SMY |
Useimmat Amerikan Samoalla asuvat samoan puhujat puhuvat myös englantia.
LuokitusMuokkaa
Samoa kuuluu austronesialaisten kielten malaijilaispolynesialaiseen kieliryhmään. Sen läheisimpiin sukulaiskieliin kuuluvat muun muassa tuvalu ja tokelau.
AakkosetMuokkaa
Samoan kieli käyttää 18 kirjainta, joista kirjaimia /h k r/ käytetään vain vierasperäisissä sanoissa. Kirjain G äännetään [ŋ]. Glottaaliklusiilia merkitään heittomerkillä '.
| Labiaali | Alveolaari | Velaari | Glottaali | |
|---|---|---|---|---|
| Nasaali | m | n | ŋ | |
| Klusiili | p | t | k | ʔ |
| Frikatiivi | f | v | s | h | |
| Lateraali | l | |||
| Tremulantti | r |
Samoassa on viisi lyhyttä vokaalia /i e a o u/ ja viisi pitkää vokaalia /i: e: a: o: u:/. Pitkät vokaalit kirjoitetaan pituusmerkillä (ns. macron-viiva): ā ē ī ō ū.
MurteetMuokkaa
Samoalla ei ole varsinaisia murteita, mutta puhe- ja kirjakielten välillä on eroa. Samoassa on muodollinen t-tyyli ja puhekielinen k-tyyli. K-tyyli tarkoittaa, että kirjakielen t äännetään k ja n muuttuu ŋ:ksi (kirjoitetaan g). Vaikka k-tyyli on puheessa yleinen, sitä ei koskaan kirjoiteta. Esimerkkilause: tātou nonofo i'inā (istukaamme tuonne) on k-tyylissä kākou gogofo i'igā.
KielioppiMuokkaa
ArtikkeliMuokkaa
Samoassa on käytössä kaksi artikkelia. Ne ovat "le" ja "se". Artikkelia "le" voidaan käyttää sekä epämääräisenä että määräisenä artikkelina. "Se" on aina epämääräinen artikkeli. Artikkeli jätetään pois, jos substantiivi on monikollinen.
SubstantiiviMuokkaa
Samoassa substantiivit voidaan muodostaa verbeistä lisäämällä loppuun päätteitä, kuten "ga", "saga", "taga", "maga" tai "'aga". Esimerkiksi samoan verbi "tuli" tarkoittaa "ajaa". "Tuliga" tarkoittaa ajoa tai ajamista. Joskus substantiivi tulee myös suoraan verbin perusmuodosta. Esimerkiksi sana "tatalo" tarkoittaa "rukoilla" ja sana "‘o le tatalo" tarkoittaa "rukousta".
Monikko voidaan muodostaa poistamalla artikkeli substantiivin edestä tai lisäämällä substantiivin yhteyteen määrää ilmaiseva sana.
Substantiivin perusmuoto näytetään partikkelilla "‘o". Esimerkiksi "‘o le fale" tarkoittaa taloa. Partikkelia käytetään myös erisnimien yhteydessä. Partikkelia "‘o" ei kuitenkaan käytetä, jos substantiivi seuraa jotakin verbiä.
Genetiivi ilmaistaan sanoilla "a" tai "o", jotka tulevat ennen substantiivia. Ei ole mitään erityistä sääntöä, missä jompaakumpaa pitäisi käyttää.
Datiivi muodostetaan sanoilla "mo" tai "ma", jotka vastaavat suomen kielen päätettä "-lle".
AdjektiivitMuokkaa
Adjektiivit muodostuvat yleensä substantiiveista. Samoassa on useita eri tapoja muodostaa adjektiivejä. Niitä ovat esimerkiksi:
- Kirjaimen "a" lisääminen sanan loppuun. Esimerkiksi ‘ele‘ele tarkoittaa likaa ja ‘ele‘elea likaista. Kirjainta "a" ei kuitenkaan lisätä, jos substantiivi loppuu kirjaimeen "a". Sana palapala voi siis tarkoittaa sekä kuraa että kuraista.
- Substantiivin tuplaaminen. Tällöinkin loppuun tulee lisätä "a", ellei siellä ole jo. Esimerkki: "fatu" (kivi) → "fatufatua" (kivinen).
- Etuliitteen "fa‘a" lisääminen substantiivin eteen. Esimerkiksi "Samoa" (Samoa) → "fa‘asamoa" (samoalainen).
NumeraalitMuokkaa
Samoan kielen numerot yhdestä kymmeneen ovat:
- tasi (yksi)
- lua (kaksi)
- tolu (kolme)
- fa (neljä)
- lima (viisi)
- ono (kuusi)
- fitu (seitsemän)
- valu (kahdeksan)
- iva (yhdeksän)
- sefulu (kymmenen)
LähteetMuokkaa
Aiheesta muuallaMuokkaa
abadi | abung | adonara | alune | anuta | atšeh | ’auhelawa | badui | bali | belait | bugi | buru | cebuano | chuuk | etelämarquesas | fidži | gao | havaiji | hiligaino | iloko | indonesia | jaava | japi | karoliini | kiribati | madura | malagassi | malaiji | maori | minangkabau | mokerang | nauru | palau | pingelap | pohjoismarquesas | rapanui | samoa | sunda | tagalog | tahiti | taroko | tetum | tikopia | timor | tonga | tšamorro | tuvalu | wanukaka | watubela