Tetumin kieli
Tetumin kieli on Itä-Timorin tärkein alkuperäiskieli ja portugalin ohella toinen virallinen kieli. Sitä puhutaan Itä-Timorin ohella myös Timorin saaren Indonesialle kuuluvalla puolella. Vuonna 2011 tetumia äidinkielenään puhui 400 000 indonesialaista ja 63 500 itätimorilaista. Lisäksi tetumia puhuu toisena kielenä 50 000 ihmistä.[1]
| Tetum | |
|---|---|
 Itä-Timorin kielet. Tetum prasa ja tetum terik eritelty. |
|
| Oma nimi | Lia-Tetun |
| Muu nimi | Tetun |
| Tiedot | |
| Alue | Timor |
| Virallinen kieli |
 Itä-Timor |
| Puhujia | 463 500 |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielenhuolto | National Institute of Linguistics |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | austronesialaiset kielet |
| Kieliryhmä | malaijilais-polynesialaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | - |
| ISO 639-2 | tet |
| ISO 639-3 | tet |
Aidon alkuasukastetumin ohella Itä-Timorissa puhutaan tetum prasaa, joka on kreolisoitunutta tetumia. Sen kielioppi on yksinkertaisempi kuin varsinaisen tetumin, ja se sisältää runsaasti lainasanoja indonesian kielestä, portugalista ja paikallisista alkuasukaskielistä (ennen muuta vuoristoalueilla puhutusta tetumin sukukielestä mambaista, joka on Itä-Timorin toiseksi puhutuin paikalliskieli heti varsinaisen tetumin jälkeen). Koska tetum prasa on nopeasti leviämässä varsinaista tetumia osaamattomien itätimorilaisten yhteiseksi kommunikaatiokieleksi, on mahdollista, että se syrjäyttää alkuperäisen tetumin käytännön tasolla.
LähteetMuokkaa
abadi | abung | adonara | alune | anuta | atšeh | ’auhelawa | badui | bali | belait | bugi | buru | cebuano | chuuk | etelämarquesas | fidži | gao | havaiji | hiligaino | iloko | indonesia | jaava | japi | karoliini | kiribati | madura | malagassi | malaiji | maori | minangkabau | mokerang | nauru | palau | pingelap | pohjoismarquesas | rapanui | samoa | sunda | tagalog | tahiti | taroko | tetum | tikopia | timor | tonga | tšamorro | tuvalu | wanukaka | watubela