Havaijin kieli

Havaijilla puhuttava kieli

Havaiji (omakielinen nimi: ’Olelo Hawai’i[1]) on havaijilaisten alkuperäinen kieli, jota puhutaan Havaijilla. Havaijin kieli kuuluu polynesialaisiin kieliin. Sen lähimpiä sukulaiskieliä ovat tahitin, marquesasin ja maorin kielet. Hiukan etäisempiä sukulaiskieliä ovat samoan ja tongan kielet. Havaijin ja sen lähimpien sukulaiskielten perussanasto on niin samankaltaista, että yksinkertainen kommunikointi kielten välillä on mahdollista.[2]

Havaiji
Havaijin kielen levinneisyys
Havaijin kielen levinneisyys
Oma nimi ʻŌlelo Hawaiʻi
Tiedot
Alue  Havaiji
(nykyään lähinnä Ni'ihau)
Virallinen kieli  Havaiji
Puhujia noin 2000
Sija ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalainen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta austronesialaiset kielet
Kieliryhmä malaijilais-polynesialaiset kielet
oseanialaiset kielet
polynesialaiset kielet
marquesaskielet
ISO 639-3 haw
Havaijinkielisen sanomalehden etusivu vuodelta 1878

Tunnettuja murteita havaijilla ei ole. Kielen katsotaan olevan erittäin uhanalainen.[3]

Puhujat ja statusMuokkaa

Havaijin kielellä on pari tuhatta äidinkielistä puhujaa, mutta noin 8 000 ihmistä ymmärtää ja osaa puhua sitä. Kieltä opetetaan nuorille ja lapsille, joiden lisäksi on erittäin vanhoja puhujia, mutta suhteellisen vähän aikuisia ja keski-ikäisiä puhujia.[1][4] Vuonna 2016 julkaistun kartoituksen mukaan havaiji oli koko osavaltion 5. puhutuin kotikieli (muu kuin englanti), jolla oli yhteensä 18 610 puhujaa.[5]

Lähetystyöntekijöiden saavuttua Havaijisaarille 1820 kielen asema alkoi tasaisesti heikentyä, ja lopulta englanti syrjäytti sen lähes täysin. 1970-luvun alun jälkeen havaijin kieli on kuitenkin noussut uudestaan käyttöön joillain alueilla, joilta se oli kadonnut. Kieltä on pyritty pelastamaan perustamalla kielikouluja, joissa lapset opettelevat kieltä.[6][7]

Havaijin osavaltion perustuslain mukaan osavaltion viralliset kielet ovat englanti ja havaiji. Lisäksi osavaltion tulee perustuslain mukaan tukea kielen sekä Havaijin historian ja kulttuurin opetusta.[8]

FonologiaMuokkaa

KonsonantitMuokkaa

Bilabiaalit Labiodentaalit Alveolaarit Velaarit Glottaalit
Nasaalit m n
Klusiilit p k ʔ
Frikatiivit v h
Lateraalit l

Havaijissa on kahdeksan konsonanttifoneemia. Äänteet [k t] ovat saman foneemin /k/ allofoneja, kuten [w v] ja mahdollisesti myös [ʋ] ovat /v/:n allofoneja. /l/ voi ääntyä paitsi sellaisenaan tai velarisoituneena [ɫ] myös yksitäryisenä tremulanttina [ɾ].[9]

Konsonanttifoneemien pienen määrän takia muiden kielten sanat saattavat muuttua huomattavastikin, kun niitä lainataan havaijiin; esimerkiksi englannin konsonantteja [t d θ ð s ʃ z ʒ tʃ dʒ k g] vastaa havaijin /k/. Toisaalta lainasanat saatetaan myös ääntää osittain tai kokonaan lähtökielen, yleensä englannin, äänteitä käyttäen.[9]

VokaalitMuokkaa

etu keski taka
suppea i u
väli e o
väljä a

Havaijissa on viisi vokaalifoneemia: /i e a o u/. Kukin voi esiintyä lyhyenä tai pitkänä. Diftongeja ovat lyhyet diftongit /ae ai ao au ei eu iu oi ou/ sekä pitkät diftongit /aːe aːi aːo aːu eːi oːu/. Pitkät ja lyhyet vokaalit eroavat keston lisäksi myös laadullisesti.[9]

Prosodia ja fonotaksiMuokkaa

Havaijin tavujen rakenne on (K)V1(V2), jossa K on konsonantti, V1 pitkä tai lyhyt vokali ja V1(V2) mikä tahansa sallittu diftongi. Lainasanoissa saattaa esiintyä konsonanttiklustereita.[9]

Sanapaino on lyhyissä sanoissa toiseksi viimeisellä tavulla, diftongilla tai pitkällä vokaalilla. Pitkissä sanoissa sanapainon sijainti on epäsäännönmukainen.[10] Sanapainon sijainti riippuu tavujen pituudesta: kaikki pitkän konsonantin tai diftongin sisältävät tavut ovat painollisia, kun taas lyhyen vokaalin sisältävät tavut voivat olla painollisia. Painon sijoittamiseen liittyvät säännöt ovat monimutkaiset, ja vaikka sanapainoa on luonnehditu ennustamattomaksi, koneoppimisen avulla paino on pystytty sijoittamaan oikein 96 prosentissa sanoista.[9]

OrtografiaMuokkaa

Havaijin kieltä on luonnehdittu pehmeäksi, sointuvaksi ja melodiseksi kieleksi. Kieli on vokaalivoittoista, sillä siinä ei ole konstonanttirykelmiä ja jokainen tavu päättyy vokaaliin. Kielessä ei myöskään ole sibilantteja, kuten s-äännettä, mikä tekee siitä erityisen soveltuvan laulamiseen.[11]

Havaijin kielen tutkimus alkoi 1820-luvulla, kun Uudesta-Englannista saapui Havaijille protestanttisia lähetyssaarnaajia. He halusivat opetella kielen pystyäkseen käännyttämään havaijilaisia kristinuskoon.[12] He ottivat käyttöön siirtokirjoitusjärjestelmän, jolla kuvata kielen äänteitä. Vokaalien latinisointi oli melko helppoa. Konsonantit tuottivat enemmän vaikeuksia, sillä jotkin konsonantit näyttivät vaihtelevan sattumanvaraisesti tai olevan kahden konsonantin välimuotoja. Tällaisia pareja olivat k/t, v/w ja l/r. Ongelma ratkaistiin valitsemalla vaihtoehdoista toinen. Glottaaliklusiilia kuvaamaan valittiin käänteinen heittomerkki ʻ ja pitkää vokaalia yläviiva.[13]

Nykyisin kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[14] Raamattu käännettiin kokonaisuudessaan havaijiksi ensimmäisen kerran 1837 tosin kolmessa osassa.[15]

Havaijin vokaalit ovat:[16]

Kirjain A E I O U
Äänne [a] [e] [i] [o] [u]

Yläviivan kanssa jokainen vokaali ääntyy pitkänä, mutta muuten samanlaisena.[17]

Diftongit ai, ae, au, ao, ei, eu, oi, ou, iu ääntyvät kuten suomessakin, paitsi ai ääntyy /əi/ ja au /əu/. Joskus a ääntyy yksinäänkin /ə/.[18]

Havaijin konsonantit ovat:[19]

Kirjain P K H M N L W ʻ
Äänne [p] [k] [h] [m] [n] [l] [w] [ʔ]

Englannin kielestä havaijiin lainatuissa sanoissa konsonantit korvataan havaijin äänteillä seuraavasti:[20]

Kirjain

englannissa

Kirjain

havaijissa

P, B, F P
V, W W
HW HU / W / U
H, SH H
L, R L
N, NG N
T, D, TH, S, SH, Z, CH, J, K, G K
J I

Havaijin kielen aakkosjärjestys poikkeaa latinalaisia aakkosia käyttävien kielten järjestyksistä melkoisesti: havaijissa vokaalit tulevat ensin ja vasta sen jälkeen konsonantit. Aakkosjärjestys on siis seuraavanlainen: A, E, I, O, U, H, K, L, M, N, P, W, ‘.[21][22]

KielioppiMuokkaa

Havaijin kielessä tavun toistaminen voi muuttaa sanan merkitystä, kuten muissakin polynesialaiskielissä. Tavun toistaminen viittaa usein toistuvaan tekemiseen. Etuliitteitä käytetään paljon, esimerkiksi monikkoa kuvaamaan. Verbien taivutuksessa tärkeää on aspekti eli se, onko tekeminen alkanut tai päättynyt. Duaali on käytössä. Nomineilla ei ole sukua. Sanajärjestyksessä predikaatti edeltää subjektia ja adjektiivi seuraa pääsanaansa.[23][24]

Kysymyksessä voidaan käyttää kysymyssanoja tai nousevaa intonaatiota väitteen muotoisen lauseen lopussa.[25]

SanastoMuokkaa

Havaijin kielellä on sanastollisia yhtäläisyyksiä rarotongan, tuamotun, tahitin, maorin, marquesasin ja rapanuin kielten kanssa.[1]

Havaijin sanasto on perinteisesti rikas niillä elämänalueilla, jotka olivat havaijilaisia lähellä. Sanojen käyttö kuvaannollisessa merkityksessä oli alun perin suhteellisen yleistä, mutta tällainen kielenkäyttö on nykyisin harvinaista. Eurooppalaisen kulttuurin saavuttua saarille kieleen alettiin omaksua paljon englanninkielisiä lainasanoja, joiden äänneasu mukautettiin havaijin kieleen. Koska havaijissa on vain kahdeksan konsonanttia ja englannissa 24, moni havaijin konsonantti saa edustaa useaa englannin konsonanttia.[26]

Lukusanat 1–10 havaijiksi:[27]

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
ʻe kahi ʻe lua ʻe kolu ʻe hā ʻe lima ʻe ono ʻe hiku ʻe walu ʻe iwa ʻumi

KielinäyteMuokkaa

»Hānau kūʻokoʻa ʻia nā kānaka apau loa, a ua kau like ka hanohano a me nā pono kīvila ma luna o kākou pākahi. Ua kuʻu mai ka noʻonoʻo pono a me ka ʻike pono ma luna o kākou, no laila, e aloha kākou kekahi i kekahi.»

Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»

(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [28]

LähteetMuokkaa

  • Schütz, Albert J.: All About Hawaiian. University of Hawaiʻi Press, 1995. ISBN 0-8248-1686-2.

ViitteetMuokkaa

  1. a b c Ethnologue: Hawaiian (englanniksi) Viitattu 25.1.2015.
  2. Schütz 1995, s. 5–8.
  3. Glottolog 4.4 - Hawaiian glottolog.org. Viitattu 15.10.2021.
  4. Did you know Hawaiian is severely endangered? Endangered Languages. Viitattu 15.10.2021. (englanniksi)
  5. Detailed Languages Spoken at Home in the State of Hawaii (pdf) (s. 8) Department of Business, Economic Development and Tourism. 2016. Viitattu 14.9.2022. (englanniksi)
  6. Sara Kehaulani Goo: The Hawaiian Language Nearly Died. A Radio Show Sparked Its Revival NPR. 22.6.2019. Viitattu 15.10.2021. (englanniksi)
  7. Hawaiian Language Pronunciation Guide Go Hawaii. 5.2.2019. Viitattu 19.5.2022. (englanniksi)
  8. State Constitution lrb.hawaii.gov. Viitattu 16.10.2021. (englanniksi)
  9. a b c d e Parker Jones, ʻŌiwi: Hawaiian. Journal of the International Phonetic Association, 2018, 48. vsk, nro 01, s. 103–115. doi:10.1017/S0025100316000438.
  10. Schütz 1995, s. 20.
  11. Schütz 1995, s. 9.
  12. Schütz 1995, s. 8.
  13. Schütz 1995, s. 10–17.
  14. ScriptSource - Hawaiian written with Latin script scriptsource.org. Viitattu 15.10.2021.
  15. First Hawaiian language Bible published in a single volume 2022. forumrarebooks.com. Viitattu 6.6.2022. (englanniksi)
  16. Schütz 1995, s. 17.
  17. Schütz 1995, s. 18.
  18. Schütz 1995, s. 18–19.
  19. Schütz 1995, s. 19–20.
  20. Hawaiian Grammar 2022. ulukau.org. Viitattu 6.6.2022. (englanniksi)
  21. Hawaiian language, alphabet and pronunciation omniglot.com. Viitattu 26.6.2022.
  22. Journal of the Polynesian Society: Reviews (s. 248–257) 1926. jps.auckland.ac.nz. Viitattu 26.6.2022. (englanniksi)
  23. Schütz 1995, s. 23–28.
  24. Hawaiian Language - Structure, Writing & Alphabet 2022. MustGo. Viitattu 19.5.2022. (englanniksi)
  25. Schütz 1995, s. 31–32.
  26. Schütz 1995, s. 33–37.
  27. Fijian-Polynesian languages Comparison (Numbers, Phrases, Colors & Body parts) 13.8.2020. ILoveLanguages!. Viitattu 18.5.2022. (englanniksi)
  28. Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Havaijin kieli.
Havaijinkielinen Wikipedia, vapaa tietosanakirja