Rapanuin kieli

Rapanui on austronesialainen kieli, jota puhutaan Pääsiäissaarella rapanuiden keskuudessa.[1] Vuonna 2000 sillä oli noin 2 500 puhujaa.

Rapanui
Rongorongolla kirjoitettu taulu
Rongorongolla kirjoitettu taulu
Oma nimi rapanui; pepito ote henua
Tiedot
Alue Flag of Rapa Nui, Chile.svg Pääsiäissaari, Chile
Puhujia 2000
Sija ei sadan suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalainen
rongorongo
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta austronesialaiset kielet
Kieliryhmä malaijilais-polynesialaiset kielet
oseanialaiset kielet
polynesialaiset kielet
ISO 639-3 rap

Rapanuilla on ollut oma kirjoitusjärjestelmä mahdollisesti jo ennen eurooppalaisten saapumista. Sitä kirjoitettiin rongorongo-kirjoitusjärjestelmällä, jota ei ole kyetty tulkitsemaan. Myös kirjoituksen alkuperän ajoituksesta ei ole varmuutta.[2] Nykyisin puhuttu rapanui poikkeaa merkittävästi ennen 1860-lukua käytetystä rapanuista ja näin myös rongorongon kielestä. Vaikutteita nykyiseen rapanuihin tullut etenkin tahitista, espanjasta ja ranskasta.[3] Kielellä ei ole tunnettuja murteita.[4]

Vuonna 2016 tehdyn tutkimuksen mukaan yli 65-vuotiaista rapanuista yli 70 % puhui rapanuita, mutta tutkimuksen nuorimmasta ikäluokasta 8–12 -vuotiaista sitä puhui sujuvasti vain 16,7 %.[5] Vuonna 2000 kielen puhujia oli yhteensä arviolta 2 500.[6] Vuonna 2007 puhujamäärä oli laskenut 2 000, mutta paikallisten kiinnostus kielen säilyttämistä kohtaan on noussut ja asenteet kieltä kohtaan ovat pääsääntöiset positiiviset.[7]

Nykyään rapanuita kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[8] Uusi testamentti on käännetty rapanuiksi vuonna 2018.[9] Ensimmäinen rapanuiksi julkaistu sanomalehti on Tāpura Re'o ("kirjoitettu ääni").[10]

FonologiaMuokkaa

KonsonantitMuokkaa

Bilabiaali Labiodentaali Alveolaari Velaari Glottaali
Nasaali m n ŋ
Klusiili p t k | g ʔ
Frikatiivi v h
Yksitäryinen

tremulantti

ɾ

Lähde:[11]

VokaalitMuokkaa

Etinen Keskinen Takainen
Suppea i u
Puolisuppea e o
Avoin a

Lähde:[11]

Kielioppi ja sanastoMuokkaa

Yksikkö Kaksikko Monikko
I pers. inkl. au tāua tātou
ekskl. māua mātou
II pers. koe kōrua
III pers. ia rāua

Lähde:[12]

Lukusanat 1–10 rapa nuiksi:[13]

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
tahi rua toru ha rima ono hitu varu iva hagauru

LähteetMuokkaa

  • South Pacific phrasebook, Lonely Planet, 1999

ViitteetMuokkaa

  1. Rapa Nui Ethnologue. Viitattu 16.10.2021. (englanniksi)
  2. Brown, Keith: Encyclopedia of Language and Linguistics, s. 41-42 (Scripts, Undeciphered). Toinen painos. Elsevier, 2006. ISBN 978-0-08-044854-1. (englanniksi)
  3. Tom Garmeson: The language at the end of the Earth BBC Travel. BBC. Viitattu 7.6.2018. (englanniksi)
  4. Glottolog 4.4 - Rapanui glottolog.org. Viitattu 16.10.2021.
  5. The Rapa Nui language is alive but endangered: new “Linguistic and Cultural Revitalization Plan” addresses the challenge of strengthening itt Unesco. Viitattu 7.6.2018. (englanniksi)
  6. Rapanui UNESCO Atlas of the World's Languages in Danger. Unesco. Viitattu 7.6.2018. (englanniksi)
  7. Did you know Rapa Nui is threatened? Endangered Languages. Viitattu 16.10.2021. (englanniksi)
  8. ScriptSource - Rapa Nui written with Latin script scriptsource.org. Viitattu 16.10.2021.
  9. Rapa Nui, Easter Islander in Chile joshuaproject.net. Viitattu 16.10.2021. (englanniksi)
  10. Rapa Nui language easterisland.travel. Viitattu 16.10.2021. (englanniksi)
  11. a b Rapa Nui language, alphabet and pronunciation omniglot.com. Viitattu 16.10.2021.
  12. Paulus Kieviet: A grammar of Rapa Nui, s. 140. Language Science Press, 2017-02-07. ISBN 978-3-946234-75-3. Teoksen verkkoversio (viitattu 5.9.2022). (englanniksi)
  13. Numbers in Rapa Nui omniglot.com. Viitattu 5.9.2022.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.