Tahiti

Tyynellämerellä sijaitsevan Ranskan Polynesian suurin saari

Tahiti on Tyynellämerellä sijaitsevan Ranskan Polynesian suurin saari. Siellä asuu noin 184 000 ihmistä[1], joka on noin 69 prosenttia Ranskan Polynesian väestöstä. Tahitin pinta-ala on 1 048 km² ja korkein kohta on 2 241 metriä merenpinnasta. Ranskan Polynesian pääkaupunki Papeete sijaitsee Tahitin luoteisrannikolla. Tahitilla sijaitsee Ranskan Polynesian ainoa yliopisto: Université de la Polynésie française. Tahitilla käytetään sekä tahitin että ranskan kieliä. Matkailu on merkittävä elinkeino.

Tahiti

Tahiti oikealla ja pienempi Moorea vasemmalla

Sijainti
Saariryhmä
Korkein kohta
Mont Orohena, 2 241 m
Pinta-ala
1 045 km²
Väestö
Asukasluku
183 645 (2012)[1]
Suurin kaupunki
Kieli
ranska (virallinen), tahiti
Kartta

Maantiede muokkaa

Tahitin saari muodostuu kahdesta pyöreähköstä osasta, joita yhdistää kapea kannas. Suurikokoisempi ja asutumpi Tahiti Nui sijaitsee luoteessa ja pienikokoisempi Tahiti Iti kaakossa. Suurta osaa saaren laguunista ympäröi rantariutta, jossa on yli 30 läpimenokohtaa. Tärkein niistä on pääkaupunki Papeeteen johtava väylä. Pääosa väestöstä asuu Tahiti Nuin kapealla rantakaistaleella. Sisäosa on vuoristoista ja korkein huippu Mont Orohena kohoaa 2 241 metrin korkeuteen. Muita korkeita huippuja ovat muun muassa Mt Aorai (2 066 m), Mt Marau (1 493 m) ja Diadéme (1 321 m). Tahiti Itin korkein vuori on Mt Ronui (1 332 m).[2]

Ilmasto muokkaa

Tahitilla vallitsee merellinen trooppinen ilmasto[3]. Lämpötilat ovat varsin tasaisia ympäri vuoden, päivän ylin keskimäärin 28–31 astetta ja yön alin 20–23 astetta. Eniten sataa joulu- ja tammikuussa, vähiten kesäkuusta syyskuuhun.[4] Saaren eteläosissa vuosittainen sademäärä on noin 2 500 millimetriä, kun taas pohjoisosissa sadanta on noin 1 800 millimetriä.[5] Silloin tällöin Tyynenmeren trooppiset syklonit tulevat Tahitille asti, näin käy yleensä marraskuun ja maaliskuun välisenä aikana.[3]

Historia muokkaa

 
Kapteeni Samuel Wallisin ja kuningatar Oberean tapaaminen Tahitilla noin vuonna 1772.
 
Matavai Bay William Hodgesin maalauksessa vuodelta 1776.

Tahiti syntyi muiden alueen saarten tavoin vulkaanisen toiminnan seurauksena. Suurempi osa Tahiti Nui syntyi arviolta 2,5-3 miljoonaa vuotta sitten ja pienempi osa Tahiti Iti alle miljoona vuotta sitten.[2] Tahitin syntyperäinen väestö koostuu polynesialaisista, jotka tulivat saarelle arviolta 300–800-lukujen välissä. Mahdollisesti espanjalaisten toimeksiannosta portugalilaislähtöinen tutkimusmatkailija Pedr Hernandez de Queiros kävi Tahitilla jo vuonna 1606, mutta eivät kiinnittäneet siihen kovin suurta huomiota[6][7]. Vuonna 1767 Tahitin nähnyttä Samuel Wallisia pidetään sen löytäjänä. Vuonna 1774 James Cook vieraili saarella ja arvioi saarella eläneen siihen aikaan noin 200 000 asukasta. Nykyisin tutkijoiden mielestä tahitilaisia oli tuolloin kuitenkin vain noin 35 000.[8] Eurooppalaisten saarelle mukanaan tuomat sairaudet tappoivat niin paljon Tahitin asukkaita, että vuonna 1797 saarella oli enää noin 16 000 asukasta. Myöhemmin se laski vielä noin 6 000:een.

Kuuluisa HMS Bountyn kapina tapahtui vuonna 1789 pian Tahitilta lähtemisen jälkeen.[9]

Tahitin kuningaskunta sai alkunsa kuningas Pōmare I:stä ja oli voimassa vuodesta noin vuoden 1780 vaiheilta vuoteen 1880, alkuun itsenäisenä, sittemmin Ranskan alaisuudessa.[7]

Vuonna 1842 Tahitista tuli Ranskan suojelualue.

Ranskalainen taiteilija Paul Gauguin asui saarella 1890-luvulla. Hän julkaisi saaren elämästä ihannoivia kirjoituksia, jotka ovat myöhemmin paljastuneet varsin väritetyiksi.[10][11]

Hallinnollinen jako muokkaa

Ranskan Polynesia on jaettu 48 kuntaan,[12] joista 12 sijaitsee Tahitilla. Kunnat ovat:

Kunta Väkiluku (2012)[13] Pinta-ala (km2 Sijainti
Arue 9700 21,45  
Faa'a 30 049 34,2  
Hitiaa O Te Ra 9 639 218,2  
Mahina 14 645 51,6  
Paea 12 649 64,5  
Papara 11 390 92,5  
Pape'ete 26 244 17,4  
Pirae 14 659 35,4  
Punaauia 28 244 75,9  
Taiarapu-Est 12 460 218,3  
Taiarapu-Ouest 7 706 104,3  
Teva I Uta 9 479 119,5  

Turismi muokkaa

Tahiti on tunnettu hyvistä rannoista sekä vesiurheilun paratiisina. Saari on tunnettu sukelluskohde. Tahiti on myös häämatkalaisten suosiossa, ja monet parit pitävät saarella vihkiseremonian.

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. a b Tahiti Larousse (ranskaksi)
  2. a b Lonely Planet. Tahiti & French Polynesia. s. 84.
  3. a b Weather in Tahiti The Tahiti Traveler. Viitattu 20.4.2017.
  4. Tahiti, climatological information World Weather. World Meteorological Organization WMO. Viitattu 20.4.2017.
  5. Tahiti britannica.com: Encyclopædia Britannica, Inc.. Viitattu 7.1.2019. (englanniksi)
  6. Quiros, Pedro Fernandez de (1563–1615) Australian Dictionary of Biography. Viitattu 1.9.2020. (englanniksi)
  7. a b Forsman, Jaakko ym. (toim.): Iso Tietosanakirja XIII, s. 442. Helsinki: Otava, 1937.
  8. Oswald A. Bushnell (1993). The gifts of civilization: germs and genocide in Hawaiʻi. University of Hawaii Press. s. 240. ISBN 0-8248-1457-6
  9. The Bounty Tahitiguide. Viitattu 30.6.2016.
  10. Gauguin's erotic Tahiti idyll exposed as a sham The Guardian. 2001. Viitattu 30.6.2016.
  11. Artist Paul Gauguin in Tahiti about. Viitattu 30.6.2016. [vanhentunut linkki]
  12. Communes of French Polynesia statoids.com. Viitattu 26.10.2011. (englanniksi)
  13. Population des communes de Polynésie française INSEE. Viitattu 30.6.2016.

Aiheesta muualla muokkaa

  •   Matkaopas aiheesta Tahiti Wikivoyagessa (englanniksi)