Avaa päävalikko

Latinalaiset aakkoset

(Ohjattu sivulta Latinalainen aakkosto)
Latinalaisten aakkosten käyttö maailmassa
  Maat, joissa latinalaiset aakkoset on virallinen kirjaimisto
  Maat, joissa latinalaiset aakkoset on muiden kirjaimiston kanssa käytössä

Latinalaiset aakkoset ovat laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä. Se kehittyi Apenniinien niemimaalla 700-luvulla eaa. Kaikki länsieurooppalaiset kielet käyttävät nykyisin latinalaista aakkostoa. Se on levinnyt myös muiden alueiden kielten kirjoitusjärjestelmäksi, jossain tapauksissa syrjäyttäen vanhemman järjestelmän, esimerkiksi turkissa ja vietnamissa.

Latinalaisista aakkosista käytetään myös nimitystä roomalaiset kirjaimet, mutta tämä on usein käsitteenä suppeampi, pois sulkien goottilaiset kirjaintyypit.

HistoriaMuokkaa

Latinalainen aakkosto kehittyi Apenniinien niemimaalla 700-luvulla eaa. kreikkalaisesta aakkostosta etruskien aakkoston kautta. Rooman valtakunnan laajetessa latinasta tuli välimeren alueen toinen yleiskieli Kreikan rinnalle.

Alkuperäisessä muodossaan aakkosto poikkesi jonkin verran nykyisestä.

  • K oli käytössä vain harvoissa sanoissa (Karthago ja kalendae).
  • Kirjain I oli käytössä tarkoittaen sekä vokaalia /i/ että konsonanttia /j/.
  • V oli käytössä tarkoittaen sekä vokaalia /u/ että konsonanttia /w/ (→ myöhemmin /v/).

G otettiin käyttöön ilmeisesti 200-luvulla eaa. C:n muunnelmana. Y ja Z omaksuttiin kreikasta 100-luvulla. Kirjaimet J, U ja W lisättiin keskiajalla. Roomalaiset eivät tehneet eroa suurten ja pienten kirjainten välillä; pienet kirjaimet muodostuivat vasta keskiajalla kursiivista.

Nykyiset kirjaimetMuokkaa

Isot kirjaimetMuokkaa

A B C D E F G H I J K L M
N O P Q R S T U V W X Y Z

Pienet kirjaimetMuokkaa

a b c d e f g h i j k l m
n o p q r s t u v w x y z

LaajennuksetMuokkaa

Latinalaiseen kirjaimistoon on tarpeen vaatiessa, yleensä kirjoitusjärjestelmän fonetisoimiseksi, lisätty uusia kirjaimia. Olemassa oleviin kirjaimiin on myös lisätty tarkkeita.

Tietotekniikassa latinalaisen kirjaimiston esittäminen pohjautuu Unicode-standardin mukaan yllä esitettyyn amerikkalaisperäiseen merkkikokoelmaan Basic Latin, mitä Suomessa täydennetään eurooppalaisten kielten tarvitsemilla Latin-1 kirjaimilla.

Diakriittiset merkit eli tarkkeetMuokkaa

Pääartikkeli: Tarke

Latinalaisiin kirjaimiin liitettyjä tarkkeita ovat mm.:

Muut kirjaimetMuokkaa

Joihinkin kieliin on jäänyt kirjaimia aikaisemmista kirjoitusjärjestelmistä, kuten islannin thorn (Þ, þ) tai muinaisenglannin ja keskienglannin wynn (Ƿ, ƿ).

Jotkin kirjaimet ovat syntyneet kahden aikaisemman kirjaimen yhdistelminä eli ligatuureina. Tällaisia kirjaimia ovat mm. œ, æ ja saksan ß.

Latinalaisen kirjaimiston käyttö kielittäinMuokkaa

  1. afar (aiemmin Arabialainen oli käytössä)
  2. afrikaans
  3. aimara
  4. albania
  5. aragonia
  6. asturia
  7. azeri (aiemmin Kyrillinen oli käytössä)
  8. baski
  9. berberi / Tamazight (Algeria, Marokko, Mali, Niger)
  10. bislama
  11. boholano (aiemmin badlilainen oli käytössä)
  12. bosnian (aiemmin Kyrillinen oli käytössä)
  13. bretoni
  14. cebuano
  15. chamorro
  16. cherokee (aiemmin Cherokeelainen oli käytössä)
  17. cree
  18. englanti
  19. espanjan
  20. esperanto
  21. Ndebele (eteläinen)
  22. eteläsotho
  23. fidzi
  24. fääri
  25. gaeli (skotti)
  26. galego
  27. luganda
  28. guaraní
  29. haiti
  30. hausa (aiemmin Arabialainen oli käytössä)
  31. haviji
  32. hiri-motu
  33. Hmong
  34. hollanti
  35. ido
  36. igbo
  37. iiri
  38. iloko (aiemmin badlilainen oli käytössä)
  39. indonesian
  40. innu
  41. Interlingua
  42. islanti
  43. italia
  44. itäfriisi
  45. jaava (myös Jaavalainen on käytössä )
  46. joruba
  47. juutalaisespanja
  48. kabyyliberberi
  49. katalaani
  50. ketšua
  51. khasi (myös Bengalilainen on käytössä)
  52. gikuyu
  53. kirundi
  54. kongo
  55. konkani
  56. korni
  57. korsika
  58. kroaatti
  59. kurdi (Kurmanji)
  60. latina
  61. latvia
  62. laz
  63. leonés
  64. liettua
  65. lingala
  66. luxemburg
  67. länsifriisi
  68. malagassi
  69. malaiji (myös Arabialainen on käytössä)
  70. malta
  71. mansi
  72. maori
  73. marshalli
  74. moldova (myös Kyrillinen on käytössä)
  75. montenegro (myös Kyrillinen on käytössä)
  76. nahuatl (espanjalaisten valloitusten jälkeen)
  77. nauru
  78. navaho tai navajo
  79. norja
  80. oksitaani
  81. oromo (myös Etiopialainen on käytössä)
  82. palau
  83. pohjoisfriisi
  84. Ndebele (pohjoinen)
  85. pohjoissotho
  86. portugali
  87. fula (Pulaar)
  88. puola
  89. ranska
  90. retoromaani
  91. rohingya (myös Arabialainen on käytössä)
  92. romanian (myös Kyrillinen on käytössä)
  93. kinyarwanda
  94. ruotsi
  95. saamelaiskielet (myös Kyrillinen on käytössä)
  96. saksa
  97. samoan
  98. serbia (Kyrillinen virallisesti käytössä )
  99. seychellien kreoli
  100. shona
  101. skotti
  102. slovakki
  103. sloveeni
  104. somali (myös Arabialainen oli aiemmin käytössä ja aiemmim somalialainen)
  105. suomi
  106. swahili
  107. swazi
  108. tagalog (aiemmin badlilainen oli käytössä)
  109. tahiti
  110. tanska
  111. tataari (aiemmin Arabialainen ja Uusi kirjaimisto ja Kyrillinen oli aiemmin käytössä )
  112. Tetum
  113. tok pisin
  114. Tongan
  115. tšekki
  116. Tsonga
  117. Tswana
  118. tunisianarabia (myös Arabialainen on käytössä )
  119. turkki (aiemmin myös Arabialainen oli käytössä )
  120. turkeeni (aiemmin Kyrillinen oli käytössä)
  121. turojo (aiemmin Arabialainen oli käytössä )
  122. unkari
  123. uzbekki (aiemmin Arabialainen ja myöhemmin Kyrillinen oli käytössä)
  124. valkovenäjä (myös Kyrillinen on käytössä)
  125. valloni
  126. vasta
  127. venda
  128. vietnam (aiemmin Chữ Nôm oli käytössä)
  129. viro
  130. volapük
  131. võro
  132. wales
  133. wolof
  134. xhosa
  135. zazaki
  136. xulu

Katso myösMuokkaa