Turkmeenin kieli

kieli

Turkmeenin kieli (turkmeeniksi türkmen dili, türkmençe[1]) on Turkmenistanissa ja sen lähialueilla asuvien turkmeenien puhuma turkkilainen kieli.[2] Venäjällä Stavropolin aluepiirissä asuvia turkmeeneja kutsutaan truhmeeneiksi ja Irakissa asuvia turkomaaneiksi. Turkmeeni on Turkmenistanin tasavallan virallinen kieli.[3] Lisäksi sillä on virallinen asema Afganistanin islamilaisessa tasavallassa sellaisilla alueilla, joissa turkmeenit ovat enemmistö.[4]

Turkmeeni
Turkmeenin levinneisyys
Turkmeenin levinneisyys
Oma nimi Türkmençe, Türkmen dili, Түркменче, Түркмен дили, تورکمن ﺗﻴلی ,تورکمنچه
Tiedot
Alue Keski-Aasia
Virallinen kieli  Turkmenistan
 Afganistan
Puhujia 6,7 milj.
Sija ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalainen
arabialainen
kyrillinen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta turkkilaiset kielet
Kieliryhmä oguusilainen ryhmä
Kielikoodit
ISO 639-1 tk
ISO 639-2 tuk
ISO 639-3 tuk

Levinneisyys ja puhujamääräMuokkaa

Vuonna 1989 Neuvostoliiton alueella laskettiin olevan 2,7 miljoonaa turkmeenia, joista 2,5 miljoonaa asui Turkmenistanissa, 121 000 Uzbekistanissa, 39 000 Venäjällä, 20 000 Tadžikistanissa, ja 4 000 Kazakstanissa.[5] Äidinkielenään turkmeenia puhui 98,2 % Neuvostoliiton turkmeeneista.[6] Huomattavia turkmeeniryhmiä asuu myös Iranissa (yli 660 000), Afganistanissa (350 000), Irakissa (200 000), Turkissa (120 000) ja Syyriassa (35 000). Vuoden 1989 väestönlaskennan mukaan 27,3 % Turkmenistanin turkmeeneista puhui toisena kielenään venäjää.[5]

Nykyään puhujamääräksi arvioidaan 6,7 miljoonaa.[7] Turkmenistanissa puhujia arvioitiin vuonna 2013 olevan noin 3,8 miljoonaa.[8]

Historia ja murteetMuokkaa

Turkmeeni kuuluu turkkilaisten kielten lounaisen eli oguusilaisen ryhmän oguusilais-turkmeenilaiseen alaryhmään.[9] Sen perustana ovat läntisten oguusiheimojen murteet, joihin on sulautunut varhaisempia horezminturkkilaisia ja myöhäisempiä oguusilais-seldžukkilaisia piirteitä. Jälkimmäisen ryhmän pohjalta on kehittynyt turkin kieli. Uzbekin kielen murteista turkmeeniin on omaksuttu kiptšakkilaisia aineksia.[10]

Kun Turkmenistan itsenäistyi Neuvostoliiton romahdettua, valtion ainoaksi viralliseksi kieleksi määriteltiin turkmeeni, joka olisi kaikkien turkmenistanilaisten yhteinen kieli. Tämän jälkeen erilaisia venäjänkielisiä paikannimiä alettiin kääntää takaisin turkmeeniksi.[11].

Kieli jakautuu noin 30 murteeseen, jotka kantavat niitä puhuvien etnisten ryhmien nimiä. Murteiden välillä on tiettyjä foneettisia, morfologisia ja sanastollisia eroja.[12]

FonologiaMuokkaa

KonsonantitMuokkaa

Bilabiaali Labiodentaali Alveolaari Postalveolaari Palataali Velaari Uvulaari Glottaali
Klusiili p | b t | d k | g
Frikatiivi f | v s | z ʃ | ʒ x ʁ h
Affrikaatta ʧ | ʤ
Nasaali m n ŋ
Tremulantti r
Lateraali l
Approksimantti j

Lähde:[13]

VokaalitMuokkaa

Etinen Keskinen Takainen
Suppea i | y ɨ u
Puolisuppea e | ø o
Puoliavoin æ
Avoin a

Lähde:[13]

KirjakieliMuokkaa

Turkmeenien kirjakielenä toimi pitkään keskiaasialainen tšagatain kieli, jonka normit alkoivat lähentyä kohti kansankieltä 1700-luvulta lähtien. Ensimmäinen turkmeeninkielinen kirja julkaistiin vuonna 1814. Venäjän vallankumoukseen mennessä turkmeeniksi ilmestyi noin 200 kirjaa, jotka käsittävät lähinnä runoutta, uskonnollisia teoksia sekä myöhemmin myös oppi- ja valistuskirjallisuutta. Ennen vallankumousta julkaistiin muutaman vuoden ajan turkmeeninkielistä sanomalehteä. Kirjoitusjärjestelmä perustui arabialaiseen kirjaimistoon.[14]

Varsinainen turkmeenin kirjakieli syntyi 1920- ja 1930-luvuilla. Vuonna 1928 siirryttiin Neuvostoliiton turkkilaisten kansojen yhteiseen latinalaiseen kirjaimistoon (ns. uusi kirjaimisto) ja vuonna 1940 kyrilliseen aakkostoon,[15][16] jota oli täydennetty lisämerkeillä ә, ө, ү, җ ja ң.[17] 1990-luvulla Turkmenistanissa siirryttiin jälleen latinalaiseen kirjaimistoon.[7] Afganistanissa, Iranissa ja Irakissa käytetään edelleen arabialaista kirjoitusjärjestelmää. Kirjakielen katsotaan perustuvan teke-ryhmän ahalin murteeseen.[18]

Turkmeenin kirjaimistoMuokkaa

A a B b Ç ç D d E e Ä ä F f G g
H h I i J j Ž ž K k L l M m N n
Ň ň O o Ö ö P p R r S s Ş ş T t
U u Ü ü W w Y y Ý ý Z z

Neuvostoaikana venäjää käytettiin laajasti turkmeenin rinnalla Turkmenistanin hallinto- ja sivistyskielenä. Itsenäistymisen jälkeen turkmeeni on syrjäyttänyt venäjän lähes kaikilla aloilla.

Kielioppi ja sanastoMuokkaa

Turkmeenissa ei ole kieliopillista sukua ja lukuja on vain kaksi: yksikkö ja monikko. Substantiivi taipuu kuudessa sijassa. Sanajärjestys on yleensä subjekti-objekti-verbi.[13].

Lukusanat 1–10:[19]

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
бир ики үч дөрт бәш алты еди секиз докуз он
bir iki üç dört bäş alty ýedi sekiz dokuz on

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Turkmen Ethnologue. Viitattu 14.10.2021. (englanniksi)
  2. Glottolog 4.3 - Turkmen glottolog.org. Viitattu 2.3.2021.
  3. What Languages Are Spoken In Turkmenistan? WorldAtlas. Viitattu 2.3.2021. (englanniksi)
  4. The Constitution of Afghanistan - Chapter 1 Ministry of Foreign Affairs. Viitattu 14.10.2021. (englanniksi)
  5. a b Jazyki mira: Tjurkskije jazyki, s. 412. Moskva: Indrik, 1997. ISBN 5-85759-061-2.
  6. Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 3, s. 138. Moskva: Nauka, 2005. ISBN 5-02-011237-2.
  7. a b Turkmen language, alphabets and pronunciation omniglot.com. Viitattu 2.3.2021.
  8. Language in Turkmenistan Political Holidays. 14.9.2019. Viitattu 2.3.2021. (englanniksi)
  9. Turkmen language Encyclopedia Britannica. Viitattu 2.3.2021. (englanniksi)
  10. Baskakov, N.A.: Tjurkskije jazyki, s. 119, 123. Moskva: KomKniga, 2006. ISBN 5-484-00515-9.
  11. Larry Clark: Turkmen Reference Grammar. Otto Harrassowitz Verlag, 1998. ISBN 978-3-447-04019-8. Teoksen verkkoversio (viitattu 14.10.2021). (englanniksi)
  12. Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 3, s. 139. Moskva: Nauka, 2005. ISBN 5-02-011237-2.
  13. a b c Turkmen Language - Structure, Writing & Alphabet - MustGo MustGo.com. Viitattu 2.3.2021. (englanniksi)
  14. Jazyki mira: Tjurkskije jazyki, s. 412–413. Moskva: Indrik, 1997. ISBN 5-85759-061-2.
  15. Jazyki mira: Tjurkskije jazyki, s. 413. Moskva: Indrik, 1997. ISBN 5-85759-061-2.
  16. Turkmen language Encyclopedia Britannica. Viitattu 14.10.2021. (englanniksi)
  17. Musajev, K.M.: Jazyki i pismennosti narodov Jevrazii (regiona byvšego SSSR), s. 87–92. Almaty: Gylym, 1993. ISBN 5-628-01418-4.
  18. Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 3, s. 138–139. Moskva: Nauka, 2005. ISBN 5-02-011237-2.
  19. The Sound of the Turkmen language (Numbers, Greetings, Phrases & The Parable) 21.8.2020. ILoveLanguages!. Viitattu 14.10.2021. (englanniksi)
Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.