Avaa päävalikko

Zulu eli isiZulu on yksi Etelä-Afrikan tasavallan virallisista kielistä. Sitä puhuu äidinkielenään noin 10 000 000 ihmistä, pääosin zulu-kansan jäsentä. Noin puolet eteläafrikkalaisista ymmärtää zulua. Yli 95 % zulun puhujista elää Etelä-Afrikan tasavallassa. Loput asuvat pääasiassa Malawissa, Mosambikissa sekä Swazimaassa.

Zulu
Oma nimi isiZulu
Tiedot
Alue Etelä-Afrikan tasavalta, Malawi, Mosambik, Swazimaa
Virallinen kieli Etelä-Afrikan lippu Etelä-Afrikka
Puhujia 9 000 000
Sija 87.
Kirjaimisto latinalainen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta nigeriläiskongolaiset kielet
Kieliryhmä bantukielet
Kielikoodit
ISO 639-1 zu
ISO 639-2 zul
ISO 639-3 zul

Zulu on eräs suurimmista bantukielistä. Se kuuluu ngunikielten alaryhmään, johon kuuluvat myös xhosa, ndebele ja swati. Kieltä kirjoitetaan latinalaisilla aakkosilla.

Zulun kieleen on otettu lukuisia englannin- ja afrikaansinkielisiä lainasanoja. Seuraavassa Sowetosta tallennetussa zulunkielisessä näytteessä afrikaansperäiset sanat on lihavoitu ja englanninkieliset merkitty kursiivilla:[1]

»I-Chiefs isidle nge-referee's optional time, otherwise ngabe ihambe sleg. Maar why benga stopi this system ye-injury time


KielioppiMuokkaa

PersoonapronominitMuokkaa

Zulun persoonapronominit ovat:

  • mina = minä
  • wena = sinä
  • yena = hän
  • thina = me
  • nina = te
  • bona = he

EtuliitteetMuokkaa

Muiden bantukielien tapaan zulussa käytetään etuliitteitä muokkaamaan sanojen merkitystä. Yksiköille ja monikoille on eri etuliitteet.

Luokka Etuliite Esimerkki
1 umu- umuntu (ihminen)
2 aba- abantu (ihmiset)
3 umu- umuthi (puu)
4 imi- imithi (puut)
5 i-, ili- izulu (taivas)
6 ama- amazulu (taivaat)
7 isi- isibani (lamppu)
8 izi- izibani (lamput)
9 n-, in- indlovu (norsu)
10 izin- izindlovu (norsut)
11 u-, ulu- ulimi (kieli)
14 ubu- ubuntu (ihmisyys)
15 uku- ukudla (syödä)

Zulunkielisiä fraasejaMuokkaa

  • "Sawubona" ("Päivää" yhdelle henkilölle)
  • "Sanibonani" ("Päivää" useammalle henkilölle)
  • "Unjani" ("Kuinka voit/mitä kuuluu?" yhdelle))
  • "Ninjani" ("Kuinka voit/mitä kuuluu?" useammalle)
  • "Ngiyaphila" ("Hyvin/hyvää", vastaus edellisiin)
  • "Ngiyabonga" ("Kiitän sinua")
  • "Siyabonga" ("Kiitämme sinua")
  • "Isikhathi sithini?" ("Paljonko kello on?")
  • "Mina funani wena." ("Minä rakastan sinua.")
  • Amandla! ("Valta!")

LähteetMuokkaa

  1. The languages of South Africa International Marketing Council of South Africa.. Viitattu 15.8. 2007. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa