Navajo
Navajon eli navahon kieli on merkittävin Pohjois-Amerikan intiaanikielistä. Se kuuluu athabasca-kielien eteläiseen haaraan, pohjoisia tavataan muun muassa Kanadassa ja Alaskassa. Navajon puhujia on yli 170 000, ja puhujien määrä on kasvamaan päin. Heitä on Yhdysvaltojen Arizonan, Coloradon, New Mexicon sekä Utahin osavaltioissa.
Navaho, navajo | |
---|---|
Oma nimi | Diné bizaad |
Tiedot | |
Alue |
![]() |
Virallinen kieli | ei |
Puhujia | 170 717 (vuonna 2007)[1] |
Sija | ei 100 suurimman joukossa |
Kirjaimisto | latinalainen |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | na-dené-kielet |
Kieliryhmä | athabasca-kielet |
Kielikoodit | |
ISO 639-1 | nv |
ISO 639-2 | nav |
ISO 639-3 | nav |
Kieli on tunnettu siitä, että toisen maailmansodan aikana Yhdysvaltojen armeija värväsi navajoita palvelukseensa salakielistä koodia käyttämään.[2] Asia paljastui vasta, kun navajosotilaita jäi Japanin vangiksi, mutta koodia ei sodan aikana kyetty purkamaan, koska kielellä ei tuohon aikaan ollut kirjoitettua asua.
Navajon kielen omakielinen nimi on Diné bizaad. Kielen erityispiirteitä ovat voimakas synteettisyys sekä sävelkulku, joka muistuttaa hieman kiinan kielen sävelkulkua.
ÄännejärjestelmäMuokkaa
Perusäänteet:
A a | B b | Ch ch | Ch' ch' | D d | Dl dl | Dz dz | E e | G g | Gh gh | Ghw ghw | H h | Hw hw |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
[ɑ] | [p] | [tʃʰ] | [tʃʼ] | [t] | [tˡ] | [ts] | [e] | [k] | [ɣ] | [ɣʷ] | [h] tai [x] | [xʷ] |
I i | J j | K k | K' k' | Kw kw | L l | Ł ł | M m | N n | O o | S s | Sh sh | T t |
[i] tai [ɪ] | [tʃ] | [kx] | [kʼ] | [kxʷ] | [l] | [ɬ] | [m] | [n] | [o] | [s] | [ʃ] | [tx] |
T' t' | Tł tł | Tł' tł' | Ts ts | Ts' ts' | W w | X x | Y y | Z z | Zh zh | ʼ | ||
[tʼ] | [tɬʰ] | [tɬʼ] | [tsʰ] | [tsʼ] | [w] | [x] | [j] | [z] | [ʒ] | [ʔ] |
- H-kirjain yleensä edustaa [x] äännettä, mutta x-kirjainta käytetään h:n sijaan kun sitä edeltää s-kirjain, esim. násxéés (suom. "Minä käännyn ympäri") mutta ei koskaan náshéés. Näin [sx] ja [ʃ] äänteitä ei koskaan sekoiteta toisiinsa.
- Gh-konsonantti [ɣ] kirjoitetaan y-kirjaimella etuvokaalien i ja e edessä (missä se liudentuu eli palatalisoituu ja siten äännetään [ʝ]), ja gh:lla a-vokaalin edessä.
- Glottaaliklusiilia ʼ ei koskaan kirjoiteta sanan alussa.
- Vokaalit [a], [e], [i] ja [o] voivat olla lyhyitä, pitkiä, nasaalisia tai sekä nasaalisia että pitkiä. Lyhytvokaalina [i] äännetään [ɪ].
- Lyhyt: a, e, i, o
- Pitkä: aa, ee, ii, oo
- Nasaalinen: ą, ę, į, ǫ
- Nasaalinen ja pitkä: ąą, ęę, įį, ǫǫ
- Navahossa on kaksi toonia, eli matala ja korkea. Tooni on oletuksena matala. Kun vokaali on pitkä, toonit voivat yhdistyä synnyttäen neljä mahdollisuutta:
- Korkea: áá, éé, íí, óó
- Matala: aa, ee, ii, oo
- Nouseva: aá, eé, ií, oó
- Laskeva: áa, ée, íi, óo
- Nämä ominaisuudet voivat yhdistyä eri tavoin, esim. ą́ą́ (pitkä, nasaalinen, korkea tooni).
KielioppiMuokkaa
Navahon kieli on agglutinatiivinen ja polysynteettinen, tosin monet sen affikseista yhdistyvät ja muodostavat supistumia niin kuin fuusiokieleissä eli flekteeraaveissa kielissä. Perussanajärjestys on SOV eli minä autoa ajan. Verbejä on navahon kielessä yllin kyllin, mutta substantiiveja ei kuitenkaan kovin paljon. Navahossa on myös muita perusosia, mm. pronomineja, liitepartikkeleita, demonstratiivipronomineja, numeraaleja, postpositioita, adverbeja, konjunktioita yms. Navahossa ei ole yhtään adjektiiveja, vaan adjektiiveina toimivia verbejä. Verbi on navahossa avainasemassa ja jokaisessa verbissä on oltava ainakin yksi etuliite. Etuliitteet liitetään verbeihin tietyssä järjestyksessä.
- Verbin malline näyttää tällaiselta:
- Esim. diʼnisbąąs "Juuri tällä hetkellä olen ajamassa jotain kulkuvälinettä (johonkin) ja juuttumassa" [ < di-ʼa-ni-sh-ł-bąąs < ʼa- + di- + ni- + sh- + ł + -bąąs ] — tässä esimerkissä etuliitteet ʼa ja di ovat vaihtaneet paikkoja metateesin vuoksi (odotettu sanamuoto olisi ollut adinisbąąs).
Luokittelevat verbitMuokkaa
Navahossa on verbivartalot, jotka luokittelee esineitä muodon tai muiden fyysisten ominaisuuksien mukaan. Nämä luokittelevat verbivartalot tunnetaan akronyymeilla. Perustavalaatuisia luokittelevia "käsitteleviä" verbivartaloita on navahossa yksitoista, jotka on listattu alla olevassa taulukossa:
Luokittelija+Vartalo | Akronyymi | Selitys | Esimerkkejä |
---|---|---|---|
-ʼą́ | SRO | Solid Roundish Object (kiinteä pyöreähkö esine) |
pullo, pallo, saapas, laatikko, jne. |
-yį́ | LPB | Load, Pack, Burden (kuorma, pakkaus, taakka) |
reppu, nippu, säkki, satula, jne. |
-ł-jool | NCM | Non-Compact Matter (väljää ainetta) |
nippu hiuksia tai ruohoa, pilvi, sumu, jne. |
-lá | SFO | Slender Flexible Object (kapea joustava esine) |
köysi, lapaset, sukat, kasa paistettuja sipuleita, jne. |
-tį' | SSO | Slender Stiff Object (kapea jäykkä esine) |
nuoli, rannerengas, paistinpannu, saha, jne. |
-ł-tsooz | FFO | Flat Flexible Object (litteä joustava esine) |
viltti, takki, säkki ruokatavaroita, jne. |
-tłééʼ | MM | Mushy Matter (puuromaista ainetta) |
jäätelö, muta, kompuroiva humalainen, jne. |
-nil | PLO1 | Plural Objects 1 (monikolliset esineet 1) |
munat, pallot, eläimet, kolikot, jne. |
-jaaʼ | PLO2 | Plural Objects 2 (monikolliset esineet 2) |
marmorikuulat, siemenet, sokeria, ötökät, jne. |
-ką́ | OC | Open Container (avattu astia) |
lasi maitoa, lusikallinen ruokaa, kourallinen jauhoja, jne. |
-ł-tį́ | ANO | Animate Object (elollinen esine) |
mikrobi, ihminen, kalmo, nukke, jne. |
- Esm. navahossa ei ole vastinetta suomenkieliselle sanalle "antaa". Sanoakseen "Anna minulle heinää" navahonkielinen níłjool (NCM) sana on käytettävä, kun taas sanoakseen "Anna minulle tupakka" nítįįh (SSO) sana on käytettävä.
Esineiden fyysisten ominaisuuksien lisäksi luokittelevat verbivartalot voivat myös korostaa esineen liikkumisen tavan. Vartalot jaetaan kolmeen eri luokkaan:
- käsittely (kantaa, alentaa, ottaa)
- liikutus (heittää, pudottaa)
- vapaa putoaminen (pudota, liitää)
- Esimerkiksi käyttäen SRO:n luokkaa:
- -ʼą́ "käsitellä pyöreää esinettä"
- -neʼ "heittää pyöreä esine"
- -l-tsʼid "pyöreä esine liikkuu itsenäisesti"
LähteetMuokkaa
- ↑ census.gov 2007 American Community Survey.
- ↑ Navajo code talk kept foe guessing. New York Times, 19.9.1945. Rarenewspapers.com.