Aimaran kieli

eteläamerikkalainen kieli

Aimara (omakielinen nimi: aymar aru[1]) on Andeilla elävien aimarojen puhuma kieli. Sillä on eri lähteistä riippuen 1,6 miljoonaa puhujaa Titicaca-järven ympäristössä, ja se on yksi virallisista kielistä Boliviassa ja Perussa. Lisäksi sitä puhutaan jonkin verran Chilessä ja Argentiinassa.[2] Kielen ei katsota olevan uhanalainen.[3]

Aimara
Aimaran kielen levinneisyys.
Aimaran kielen levinneisyys.
Oma nimi Aymar aru
Tiedot
Alue Andit
Virallinen kieli  Bolivia
 Peru
 Chile (vähemmistökieli)
Puhujia n. 1,7 milj.
Sija ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalaiset aakkoset
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta Aimarakielet
Kielikoodit
ISO 639-1 ay
ISO 639-2 aym
ISO 639-3 aym

Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[4] Raamattu on käännetty kokonaisuudessaan aimaraksi vuonna 2013.[5]

LuokitteluMuokkaa

Aimaran katsotaan olevan makrokieli, joka jakautuu keski- ja eteläaimaran kieliksi.[6][7] Aimaran ainoat sukulaiskielet tupe-kieliperheeseen kuuluvat cachuyncauqui ja jaqaru. Nämä neljä muodostavat kielikunnan nimeltä aimarakielet.

Keskiaimaraa puhuu noin 1,4 miljoonaa ihmistä ja eteläaimaraa 213 000 ihmistä.[2] Yksikielisesti aimarankielisten ihmisten määrä on laskenut tasaisesti.[8]

Aimarassa on runsaasti lainsanastoa ketšuasta, mutta sukulaisuussuhdetta kielten välillä ei nykykäsityksen mukaan ole.

HistoriaMuokkaa

Aimaraa puhuttiin alkuaan useissa erillisissä, tiheään asutuissa valtioissa Cuscon itäpuolella. Noin vuonna 1430 inkat valloittivat alueen. Inkavaltakunnan virallinen kieli ja hallintokieli oli ketšua, jota kutsuttiin nimellä runasimi, ”ihmisen puhe”. Koska ketšua oli hallintokieli, inkat levittivät sitä myös alueille, joilla sitä ei puhuttu. Uusien alueiden eliitti joutui opiskelemaan sitä.

2010-luvulla kieltä on pyritty kehittämän siten, että esim. sen sanasto vastaa nykyajan tarpeita.[8]

FonologiaMuokkaa

KonsonantitMuokkaa

Labiaali Alveolaari Palataali Velaari Uvulaari
Nasaali m n ɲ
Klusiili Norm. p t k q
Asp.
Ejektiivi
Affrikaatta Norm. t͡ʃ
Asp. t͡ʃʱ
Ejektiivi t͡ʃʼ
Frikatiivi s x χ
Lateraali l ʎ
Tremulantti r
Puolivokaali w j

Lähde:[9]

VokaalitMuokkaa

Etinen Takainen
Suppea i u
Avoin a

Vokaalit voivat esiintyä niin lyhyinä kuin pitkinä, ja pitkiä vokaaleita merkitään treemoilla.

Lähde:[9]

Sanapaino on aimarassa lähes poikkeuksetta toiseksi viimeisellä tavulla, tosin pitkät vokaalit voivat muuttaa sitä esim. sanataivutuksen yhteydessä. Yleisin tavurakenne aimarassa on CV mutta myös CCV tai V(C)CV ovat mahdollisia.

KielioppiMuokkaa

Aimara on monin paikoin polysynteettinen kieli, kuten monet muutkin alueella puhuttavat kielet. Aimaran kielen sanajärjestys on SOV (subjekti-objekti-verbi).[10]

NominitMuokkaa

Aimarassa käytetään sijamuotoja ja possessiivisuffikseja, kuten suomessakin. Kieliopillista sukua aimarassa ei ole.

Substantiivien ja pronominien monikkomuotoa ilmaistaan päätteellä, joka on aina -naka. Kielessä tehdään ero inklusiivin ja eksklusiivin välillä. Inklusiivia käytetään kun puhuja laskee kuulijan mukaan ”me”-ryhmään. Ekslusiivia taasen käytetään, kun puhutaan ”meistä” ryhmänä, johon kuulija ei kuulu.

Aimara Suomi
Naya minä
Juma sinä
Jupa hän
Jiwasa sinä ja minä (ink.)
Nayanaka me (eks.)
Jumanaka te kaikki
Jupanaka he
Jiwasanaka te kaikki ja minä (ink.)

Lähde:[1]

VerbitMuokkaa

Verbi taipuu subjektin mukaan, ja se näkyy sekä verbissä että persoonapronominissa suffiksina. Preesensmuodot voivat viitata yleis- tai kestomuotoon; se riippuu kontekstistä.

Aikamuotoja on kolme: preesens, preteriti ja futuuri.[1] Verbin aspekteja ovat mm. progressiivi (tekeminen on edelleen käynnissä) ja komplitiivi (tekeminen on loppuun suoritettu).

KielinäyteMuokkaa

»Taqpach jaqejh khuskat uñjatatäpjhewa munañapansa, lurañapansa, amuyasiñapansa, ukatwa jilani sullkanípjhaspas ukham uñjasipjhañapawa.»

Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»

(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [11]

LähteetMuokkaa

  • Aymara. About World Languages.

ViitteetMuokkaa

  1. a b c Aymara Language - Structure, Writing & Alphabet - MustGo MustGo.com. Viitattu 24.4.2022. (englanniksi)
  2. a b Aymara language, alphabet and pronunciation 2022. omniglot.com. Viitattu 24.4.2022. (englanniksi)
  3. Aymara language family 2022. Sorosoro. Viitattu 24.4.2022. (englanniksi)
  4. ScriptSource - Central Aymara written with Latin script scriptsource.org. Viitattu 24.4.2022.
  5. Aymara, Central in Peru 2022. Joshua Project. Viitattu 24.4.2022. (englanniksi)
  6. Glottolog 4.5 - Central-Southern Aymara glottolog.org. Viitattu 24.4.2022.
  7. Aymara Ethnologue. Viitattu 24.4.2022. (englanniksi)
  8. a b Bolivians equip ancient language for digital times 18.07.2012. Deutsche Welle. Viitattu 24.4.2022. (englanniksi)
  9. a b Aymara 2022. Languages Gulper. Viitattu 24.4.2022. (englanniksi)
  10. Aymara | About World Languages aboutworldlanguages.com.
  11. Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto

Aiheesta muuallaMuokkaa

Aimarankielinen Wikipedia, vapaa tietosanakirja