Isolaattikieli

kieli, jota ei pystytä sijoittamaan mihinkään kielikuntaan
(Ohjattu sivulta Isolaattikielet)

Isolaattikielet ovat kieliä, joita ei ole pystytty sijoittamaan mihinkään kielikuntaan, toisin sanoen kieliä, jotka muodostavat yksin oman kielikuntansa. Niillä ei ole tunnettuja eläviä eikä kuolleita sukukieliä. Aiemmin monia isolaattikieliä on pidetty hypoteettisen kielikunnan typologisen tai areaalisen kieliryhmän osana. Näistä mainittakoon uralilais-altailaiset kielet, joihin katsotaan kuuluvan useita eri kielikuntia, joiden mahdollisesta yhteisestä alkuperästä tai isolaatiosta on eri aikoina esitetty monia erilaisia tulkintoja [1].

Alla on joitakin isolaattikieliä tai sellaisiksi epäiltyjä:

Kieli Kommentit
Ainu Japanin pohjoisosissa ja aiemmin myös Sahalinilla ainujen käyttämä uhanalainen kieli. Kaksi murretta, jotka voidaan laskea myös eri kieliksi.
Baski Espanjassa ja Ranskassa. Ei tunnettuja sukulaisia.
Burušaski Pohjois-Pakistanissa.
Elam Kuollut muinaisen Lähi-idän kieli.
Etruski Italian niemimaalla, lähinnä Toscanassa muinoin käytetty kieli. Saattaa olla sukua nykyisellä Sveitsin ja Italian rajalla samoihin aikoihin käytetyn reetin kielen kanssa. Samoihin aikoihin Italian niemimaalla on ollut myös kolmas mahdollinen isolaattikieli, pohjoispikeeni.
Hadza Pienen metsästäjä-keräilijäkansan Tansaniassa puhuma kieli. Maiskausäänteittensä takia epäilty olevan kaukaista sukua khoisankielille, mutta mitään yhteyttä ei ole voitu osoittaa.
Hatti Heettien valtakunnassa ennen indoeurooppalaista heettiä käytetty kieli.
Huaorani Kieli, jota puhutaan Amazonin jokialueella Napo- ja Curarayjoen välisellä alueella.
Ibeeri Antiikin aikainen kieli Espanjassa. Kielessä on leksikaalisia yhteensattumia baskin kieleen, mutta on vaikea sanoa, ovatko ne muuta kuin tulosta läheisyydestä.[2][3][4]
Korea Maailman suurin isolaattikieli, ellei japania lasketa. Sukulaisuutta japanin kieleen ja altailaisiin kieliin on tutkittu, mutta nykykäsityksen mukaan sukulaisuutta ei ole.
Kusunda Äärimmäisen uhanalainen, vain muutaman ihmisen puhuma kieli Länsi- ja Keski-Nepalissa.[5] Toisen tiedon mukaan viimeinen puhuja kuoli 2018.[6]
Nihali Keskisen Intian kieliä. Tunnetaan virheellisesti myös nimellä kalto. Vakavasti uhanalainen.
Nivhi Kahteen toisistaan suuresti poikkeavaan murteeseen jakautuva isolaattikieli Amur-joen suistossa ja Sahalinilla.
Sandawe Tansaniassa käytettävä pieni kieli. Saattaa olla sukua Etelä-Afrikan khoisankielten kanssa, mutta todennäköisemmin isolaatti.lähde?
Sumeri Noin 3000 eaa. – 1000 eaa. Mesopotamiassa käytetty kieli.

Näiden isolaattikielten lisäksi Uuden-Guinean tuhannen kielen joukossa on toistakymmentä isolaateiksi laskettua kieltä, mm. amberbaken, busa, dem, juri, molof, mor, morwap, mugil, nagatman, oksapmin, pauwi, porome, taurap, tofamna, usku, urim ja warenbori. Lisäksi isolaatteja ovat jotkin Australian alkuperäisasukkaiden kielet ja Amerikan intiaanikielet, kuten Kanadan haida ja pohjoisen Australian tiwi.

Seuraavat kielet lasketaan usein isolaateiksi, mutta ne muodostavat kielikunnan yhdessä toisen läheisen kielen kanssa, joka joskus lasketaan murteeksi.

Kieli Kommentit
Japani Japanilaiset itse laskevat okinawan kielen japanin kielen murteeksi, mutta nykykäsityksen mukaan se, samoin kuin eräät muut Riukiusaarten japaninsukuiset kielimuodot, on oma kielensä. Tämän vuoksi ne muodostavat yhdessä kielikunnan.
Sukulaisuutta korean ja altailaisten kielten kanssa on tutkittu, mutta nykykäsityksen mukaan yhteyttä ei ole.
Jukagiiri Koillis-Siperiassa käytetty kieli. Kaksi eri murretta, jotka voidaan myös laskea omiksi kielikseen. Sukulaisuutta uralilaisten kielten kanssa tutkitaan, mutta nykykäsityksen mukaan sukulaisuutta ei ole.

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Anhava Jaakko (1998) Maailman kielet ja kielikunnat. Gaudeamus, Helsinki
  2. Jürgen Untermann: Los plomos ibéricos: estado actual de su interpretación. Estudios de lenguas y epigrafía antiguas, 1996.
  3. J. A. Correa Rodríguez: La lengua ibérica, s. 284–. Revista Española de Lingüística 24/2, 1994. Teoksen verkkoversio (PDF).
  4. Jesús Rodríguez Ramos: La hipótesis del vascoiberismo desde el punto de vista de la epigrafía íbera (PDF) dialnet.unirioja.es. 2002. ”ya está fuera de duda el que la lengua ibérica tiene algo que ver con la lengua vasca, y aumentan cada vez más los indicios positivos en favor de ello, pero todavía no son suficientes para permitirnos aplicar los métodos acreditados de la lingüística comparativa e histórica”
  5. http://www.endangeredlanguages.com/lang/5873
  6. https://english.onlinekhabar.com/nepals-kusunda-language-is-extinct-now-with-the-death-of-last-speaker.html

Aiheesta muuallaMuokkaa