Amerikka

Tämä artikkeli kertoo mantereesta. Sanan muita merkityksiä on täsmennyssivulla Amerikka.

Amerikka eli Uusi manner on manner maapallon läntisellä puoliskolla. Se kattaa Pohjois-Amerikan ja Etelä-Amerikan. Mannerta ympäröivät Atlantti, Tyynimeri ja Pohjoinen sekä Eteläinen jäämeri. Amerikan pinta-ala on 28 prosenttia koko maapallon maa-alasta,^[1] ja siellä asuu noin 900 miljoonaa ihmistä (14 prosenttia koko maailman väestöstä). Suomen kielessä Uuden mantereen synonyyminä käytetään joskus myös nimitystä uusi maailma.^[2]

Maantiede muokkaa

Pääartikkeli: Amerikan maantiede

Satelliittikuva Amerikasta vuodelta 2002.

Amerikan manner jaetaan kahteen maantieteelliseen osaan: Pohjois-Amerikkaan ja Etelä-Amerikkaan. Osia yhdistää kapea maakannas, jota kutsutaan Keski-Amerikaksi. Kulttuurisesti manner voidaan jakaa pohjoisosaltaan Anglo-Amerikaksi ja Meksikosta etelään Latinalaiseksi Amerikaksi. Amerikkaa rajaa lännestä Tyynimeri, pohjoisesta Pohjoinen jäämeri, idästä Atlantti ja etelästä Eteläinen jäämeri.

Kordillieerien vuorijono kulkee koko mantereen pituudelta sen länsirannikkoa myöten pohjoisesta etelään. Vuorijono muodostaa lukuisia omia vuoristojaan, joista suurimmat ovat Pohjois-Amerikan Kalliovuoret ja Etelä-Amerikan Andit. Kordillieerien lisäksi mantereelle tunnusomaisimpia piirteitä ovat Pohjois-Amerikan keskiosien laajat preeriat, pohjoisen kylmä ja koskematon erämaa, Etelä-Amerikan Amazonin joki- ja sademetsäalue, sekä etelän pampa.

Suurimmat joet ovat Mississippi, Saint Lawrence, Rio Grande ja Amazon.

Historia muokkaa

L. Prang & Co., Christoper Columbus arrives in America, 1893.

Pääartikkeli: Amerikan historia

Amerikka asutettiin todennäköisesti noin 35 000–13 000 eaa., kun paleointiaanit saapuivat sinne mahdollisesti monena muuttoaaltona. Paleointiaanien on arveltu hävittäneen monet suuret eläimet sukupuuttoon melko lyhyessä ajassa; vaihtoehtoisen teorian mukaan eläimet olisi hävittänyt luonnonmullistus. Asukkaat ovat tulleet jääkaudella, merenpinnan ollessa nykyistä alempana, nykyisen Beringinsalmen yli sen ollessa kuivaa maata, ja aiemmin esitettyjen arvioiden mukaan ehkä myös purjehtimalla Tyynenmeren poikki; 2000-luvun alun tutkimustilanteessa saapumista rannikkoa pitkin on kuitenkin pidetty todennäköisimpänä.

Alussa intiaanien esi-isien elämäntapa oli liikkuvaa riistan perässä kulkemista. Noin 5 000–4 500 eaa. maanviljely alkoi saada jalansijaa, kun suurriista oli huvennut monilta alueilta. Ensimmäiset paikallaan asuvat kulttuurit ilmaantuivat Pohjois-Amerikkaan 500 eaa. – 500 jaa. välisenä aikana. Sitä ennen Mesoamerikassa oli ollut kyläasutusta jo noin 3 500–2 000 eaa. Keski-Amerikassa syntyi lukuisia korkeakulttuureja, joita hävittivät barbaariheimot, toiset kilpailevat korkeakulttuurit ja lopulta 1400-luvulta eteenpäin eurooppalaiset. Kolumbuksen purjehdittua Amerikkaan vuonna 1492 kesti vain noin puoli vuosisataa, että eurooppalaiset olivat valloittaneet suuret osat Amerikasta ja orjuuttaneet alkuperäisasukkaat.

Amerikassa käytiin jopa sotia siirtomaista, jotka johtivat Britannian herruuteen Pohjois-Amerikassa. Espanja ja Portugali olivat jakaneet Etelä-Amerikan keskenään jo aiemmin. Suuri muutos mantereella tapahtui, kun Yhdysvallat itsenäistyi vuonna 1776. Yhdysvallat kävi useita sotia entisen emämaansa Britannian kanssa ennen kuin sen itsenäisyys oli turvattu. Maa alkoi laajentua länteen saavuttaen Tyynenmeren vuonna 1848. Espanja menetti otteen siirtomaistaan Etelä-Amerikan itsenäisyyssodissa vuosina 1808–1825, ja Brasilia itsenäistyi Portugalista vuonna 1822. Kanada sai dominion aseman vuonna 1867 ja otti täyden itsemääräämisvallan vuonna 1926.

1860-luvulla käydyn Yhdysvaltain sisällissodan jälkeen Yhdysvallat on ollut selvästi mantereen vahvin valtio, ja se on vaikuttanut koko mantereen politiikkaan. Sillä on ollut merkittävä rooli myös molemmissa maailmansodissa.

Etymologia muokkaa

Ensimmäisenä Amerikka-nimeä käytti saksalainen kartoittaja Martin Waldseemüller karttakirjassaan Cosmographiae Introductio (Johdatus maailmankuvaukseen), jonka hän julkaisi vuonna 1507. Kirjassa hän kertoo maailmassa olevan kolme vanhaa mannerta ja yksi uusi manner, jolle hän ehdottaa nimeä America löytöretkeilijä Amerigo Vespuccin mukaan. (nimen latinisaatio Americus Vespucius). Nimi esiintyy myös kirjan liitteenä olevassa karttalehdessä Etelä-Amerikan kohdalla. Vespucci ilmeisesti kävi Etelä-Amerikassa vuonna 1499 ja vuonna 1505 julkaistiin hänen kirjeensä, jossa hän käytti alueesta nimeä Mundus Novus (uusi maailma). Waldseemüller tunsi Vespuccin kirjeen ja oletti Vespuccin olleen alueen löytäjän, koska hän ei tiennyt Kolumbuksen käyneen Etelä-Amerikassa vuonna 1498. Myöhemmin Waldseemüller huomasi virheensä ja yritti korjata asian. Hän käytti vuonna 1513 julkaistussa kartassaan neljännestä mantereesta nimeä Terra incognita (tuntematon maa), mutta tällöin America oli jo vakiintunut alueen nimeksi.^[3] Vuonna 1538 laatimassaan maailmankartassa Gerhardus Mercator laajensi nimen tarkoittamaan myös Pohjois-Amerikkaa.^[4]

Amerikan valtiot muokkaa

Amerikan mantereella sijaitsee yhteensä 35 itsenäistä valtiota.

Amerikan poliittinen kartta.

Nimi	Pinta-ala (km²)	Asukasluku	Väestötiheys (as. / km²)	Pääkaupunki
Antigua ja Barbuda	442	67 448	152	St. John’s
Argentiina	2 766 890	39 537 943	14	Buenos Aires
Bahama	13 940	300 529	22	Nassau
Barbados	430	276 607	642	Bridgetown
Belize	22 966	266 440	12	Belmopan
Bolivia	1 098 580	8 300 463	8	La Paz, Sucre
Brasilia	8 511 965	188 078 000	22,2	Brasília
Chile	756 950	16 267 278	20	Santiago de Chile
Costa Rica	51 100	4 016 173	75	San José
Dominica	754	69 029	92,8	Roseau
Dominikaaninen tasavalta	48 730	8 950 034	183	Santo Domingo
Ecuador	283 560	13 547 510	47,8	Quito
El Salvador	21 040	6 822 378	318,7	San Salvador
Grenada	217	89 502	259,5	St. George’s
Guatemala	108 890	14 655 189	134,6	Guatemala
Guyana	214 970	765 283	3,6	Georgetown
Haiti	27 750	8 121 622	292,7	Port-au-Prince
Honduras	112 492	6 975 204	62,2	Tegucigalpa
Jamaika	10 991	2 695 867	245	Kingston
Kanada	9 984 670	32 422 919	3,3	Ottawa
Kolumbia	1 141 748	44 531 434	37	Bogotá
Kuuba	110 861	11 394 043	102	Havanna
Meksiko	1 972 550	106 202 903	55,9	México
Nicaragua	129 494	5 465 100	42,2	Managua
Panama	75 517	3 039 150	38	Panamá
Paraguay	406 750	6 347 884	15	Asunción
Peru	1 285 220	26 152 265	21,7	Lima
Saint Kitts ja Nevis	261	39 129	149	Basseterre
Saint Lucia	620	160 145	260	Castries
Saint Vincent ja Grenadiinit	389	116 812	300	Kingstown
Suriname	163 270	439 117	3	Paramaribo
Trinidad ja Tobago	5 128	1 262 366	215	Port of Spain
Uruguay	175 016	3 415 920	19,4	Montevideo
Venezuela	916 445	25 730 435	27	Caracas
Yhdysvallat	9 631 418	300 241 000	32,6	Washington

Katso myös muokkaa

Euraasia

Lähteet muokkaa

↑ McColl, R. W.: Encyclopedia of World Geography, s. 215. Facts On File, 2005. ISBN 978-0-8160-7229-3. Teoksen verkkoversio (viitattu 6.10.2019).
↑ Facta 2001. 17. Troo–Ve., s. 467. Porvoo: WSOY, 1981. ISBN 951-0-10238-5.
↑ Hakulinen, Kerkko: Paikannimet. WSOY sanakirjat. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-27676-6.
↑ Gerardus Mercator: Atlas Sive Cosmographicae Meditationes de Fabrica Mundi et Fabricati Figura Octavo. Viitattu 24.2.2016. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Amerikka Wikimedia Commonsissa

[1] McColl, R. W.: Encyclopedia of World Geography, s. 215. Facts On File, 2005. ISBN 978-0-8160-7229-3. Teoksen verkkoversio (viitattu 6.10.2019).

[2] Facta 2001. 17. Troo–Ve., s. 467. Porvoo: WSOY, 1981. ISBN 951-0-10238-5.

[3] Hakulinen, Kerkko: Paikannimet. WSOY sanakirjat. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-27676-6.

[4] Gerardus Mercator: Atlas Sive Cosmographicae Meditationes de Fabrica Mundi et Fabricati Figura Octavo. Viitattu 24.2.2016. (englanniksi)

[1]

[2]

[3]

[4]