Ottawa

Kanadan pääkaupunki
Tämä artikkeli käsittelee Kanadan pääkaupunkia. Sanan Ottawa muista merkityksistä kerrotaan täsmennyssivulla.

Ottawa on Kanadan pääkaupunki ja väkiluvultaan neljänneksi suurin kaupunki. Se sijaitsee Ottawajoen varrella Itä-Ontariossa 350 kilometriä Torontosta koilliseen ja 165 kilometriä Montrealista länteen. Ottawassa asuu noin 934 000 ihmistä, joista puolet puhuu äidinkielenään englantia ja kolmannes ranskaa. Suur-Ottawassa, johon kuuluu myös Gatineau ja muita lähistön kaupunkeja, asuu lähes 1,35 miljoonaa ihmistä.[2] Se on osa Québecin–Windsorin käytävää, joka on laaja tiheän asutuksen alue Itä-Kanadassa.

Ottawa
(City of Ottawa, Ville d’Ottawa)
Ottawa Montage 2020.jpg
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna

Ottawa

Koordinaatit: 45°25′25″N, 75°41′53″W

Valtio  Kanada
Provinssi Ontarion lippu Ontario
Perustettu 1850 (Bytown)
Kaupunkioikeudet 1855 (Ottawa)
Kaupunkiliitos 1. tammikuuta 2001
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi Ottawan kaupunginvaltuusto
 – Pormestari Jim Watson
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 2 790[1] km²
 – Metropolialue 5 318 km²
Korkeus 70 m
Väkiluku (2016) 934 243
 – Väestötiheys 335 as./km²
 – Metropolialue 1 323 783
Aikavyöhyke UTC-5
 – Kesäaika UTC-4
Postinumero K0A ja K1A–K4C
Suuntanumero(t) 613 ja 343
Motto: Advance Ottawa







Maantiede ja ilmastoMuokkaa

Ottawa sijaitsee korkealla kalkkikivitörmällä Ottawa- ja Rideaujoen yhtymäkohdassa Ontarion ja Québecin rajalla. Ottawajoella on ollut suuri merkitys kaupungin kehitykselle, sillä se on ollut merkittävä puutavaran uittoväylä ja metsäteollisuuden voimanlähde.[3]

Ottawan ilmasto on mannermaisempi kuin Torontossa ja muissa Ontarion suurkaupungeissa, koska se sijaitsee etäällä Ontariojärvestä. Kesät ovat lämpimät sekä kosteat ja talvet ankarat. Ottawassa on vähintään 1 cm lumipeite noin 120 päivää vuodessa, kun Torontossa on lunta vain 65 päivää vuodessa. Lämpimin kuukausi on heinäkuu, jonka ylin lämpötila on keskimäärin 26 °C, ja kylmin kuukausi on tammikuu, jonka alin lämpötila on keskimäärin −15 °C.[4]

Ottawan ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −6,1 −3,9 2,1 10,9 19,1 23,8 26,4 25 19,7 12,6 4,9 −2,9 ka. 11
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −14,8 −13,2 −7 1,1 8 13 15,5 14,3 9,7 3,7 −1,9 −10,3 ka. 1,5
Vrk:n keskilämpötila (°C) −10,5 −8,6 −2,4 6 13,6 18,4 21 19,7 14,7 8,2 1,5 1,5 ka. 6,9
Sademäärä (mm) 64,2 51,6 64,9 67,7 81 91,2 88,9 87,6 86,8 79,1 77 74,1 Σ 914,1
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−6,1
−14,8
−3,9
−13,2
2,1
−7
10,9
1,1
19,1
8
23,8
13
26,4
15,5
25
14,3
19,7
9,7
12,6
3,7
4,9
−1,9
−2,9
−10,3
S
a
d
a
n
t
a
64,2
51,6
64,9
67,7
81
91,2
88,9
87,6
86,8
79,1
77
74,1


Lähde: Ottawa CDA, Ontario Canadian Climate Normals 1971–2000. Environment Canada. Viitattu 15.6.2009.

HistoriaMuokkaa

 
Rideaun kanavan suu, Bytown (Henry Francis Ainslie 1839)

Ottawajoen laakso oli vielä 10 000 vuotta sitten Champlainmeren peitossa. Vesialue oli syntynyt mannerjäätikön sulamisvesistä, mutta maankohoamisen seurauksena nykyisen Ottawan alue kohosi merenpinnan yläpuolelle. Vanhimmat todisteet ihmisasutuksesta on noin vuodelta 6 500 eaa. Ottawajoen laakso on algonkinien perinteistä asuma-aluetta. He kutsuivat jokea nimellä ”Kichi Sibi” (”Suuri virta”). Algonkinit harrastivat erityisesti metsästystä ja kalastusta ja vähemmissä määrin maanviljelyä.[5]

Ranskalainen Samuel de Champlain teki Saint Lawrencen ja Ottawajoen alueelle useita tutkimusmatkoja 1600-luvun alussa ja löysi algonkinien opastuksella Huronjärven. Pian ranskalaiset alkoivat käydä alueella turkiskauppaa. Etelämpänä asuvat irokeesit sotivat 1600-luvulla algonkinien kanssa ja ajoivat heidät lopulta pohjoiseen hollantilaisten ja englantilaisten tuella.[6]

Iso-Britannia sai vuonna 1763 Pariisin rauhassa Uuden Ranskan itselleen. Ottawajoen laakso alkoi houkutella Napoleonin sotien aikaan, sillä sieltä sai Britannian tarvitsemaa puutavaraa. Massachusettsilaisen Philemon Wright johdolla alueelle perustettiin vuonna 1800 ensimmäinen asutuskeskus.[7] Ottawa puolestaan kasvoi vuonna 1826 perustetusta nimeämättömästä leiripaikasta. Sen oli perustanut kenraaliluutantti John By Rideaun kanavan rakentamista varten. Se alkooi nopeasti vetää puoleensa rakentajia, työläisiä ja kauppiaita, ja jo seuraavana vuonna kylää kutsuttiin Bytowniksi.[5]

Bytownista tuli 1830-luvulla metsätyömiesten keskuskaupunki, ja se ohitti Wrightsvillen Ottawajoen laakson merkittävimpänä asutuksena. Chaudièren ja Rideaun putousten ansiosta Ottawaan alkoi 1850-luvulla kehittyä sahateollisuutta, ja vuonna 1855 se sai kaupunginoikeudet ja se nimettiin uudelleen Ottawaksi.[5]

Ylä- ja Ala-Kanada olivat yhdistyneet 1841 Kanadan provinssiksi. Uuden yhdistyneen Kanadan pääkaupunkia valittaessa päädyttiin kuiten poliittisiin kiistoihin, ja pääkaupungin nimeämisessä käännyttiin kuningatar Viktorian puoleen. Kuningatar valitsi vuonna 1857 Ottawan pääkaupungiksi. Valinta oli yllättävä, sillä kaupunki oli vielä suhteellisen pieni ja tunnettiin lähinnä puuteollisuudestaan.[7] Ottawa alkoi tämän jälkeen kasvaa nopeasti. Asukasluku oli vuonna 1871 yli 21 000, kun vuonna 1851 asukkaita oli ollut alle 8 000. Kaupunkiin myös rakennettiin paljon uusia rakennuksia, ja esimerkiksi Kanadan parlamenttirakennukset valmistuivat 1866.[5]

 
Kanadan parlamenttirakennukset

Ottawaa kohtasi vakava onnettomuus 26. huhtikuuta 1900, kun Hullista (nykyinen Gatineau) levisi kaupunkiin tulipalo, joka tuhosi useita kortteleita ja jätti tuhannet ihmiset kodittomiksi. Kuusitoista vuotta myöhemmin parlamenttirakennuksissa syttyi raju tulipalo, jonka jäljet saatiin korjattua vuoteen 1922 mennessä.

Toisen maailmansodan jälkeen Ottawan väkiluku alkoi kasvaa voimakkaasti, kun valtion virastoja ryhdyttiin laajentamaan.[3] Liittovaltiosta tulikin pian kaupungin keskeisin työnantaja, mikä auttoi korvaamaan puuteollisuuden hiipumisen. National Research Council, Defence Search Board ja kaksi yliopisto auttoivat Ottawan aluetta kehittymään 1900-luvun jälkipuoliskolla korkean teollisuuden keskukseksi. Bell-Northern Research perustettiin 1971 sekä Corel ja JDS Uniphase 1980-luvulla. Ottawaa alettiin pian kutsua pohjoisen Piilaaksoksi.[5]

Ottawan kaupunkikuvaa kehitettiin 1950–1970-luvuilla ranskalaisen arkkitehdin Jacques Gréberin laatimien suunnitelmien pohjalta lisäämällä viheralueita ja maisemoimalla joenrantoja. 1980-luvulla kaupunkiin perustettiin useita museoita ja taidegallerioita, jotka alkoivat vilkastuttaa sen kulttuurielämää. Näistä merkittävimpiä olivat Kanadan kansallisgalleria (1988) ja Kanadan Kulttuurien museo (1989) Gatineaussa.[3]

Ottawa ja kymmenen sitä ympäröinnyttä kuntaa yhdistettiin vuonna 2001 uudeksi Ottawan kaupungiksi.[8]

HallintoMuokkaa

Ottawan paikallishallinto on yksitasoinen eli kunta ei kuulu mihinkään sitä ylempänä olevaan alueelliseen kuntaan. Ottawan kunnallishallinto vastaa siis kaikista alueen kunnallisista vastuista.[9] Ottawaa johtaa pormestari ja kaupunginvaltuusto. Kunnallisvaaleissa valtuustoon valitaan yksi edustaja vaalipiiriä kohti. Vaalikausi on neljä vuotta.[8] Valtuusto lisäsi vuoden 2022 vaaleja varten uuden vaalipiirin, minkä jälkeen Ottawassa 24 vaalipiiriä.[10] Kaupungin pormestariksi vuonna 2018 valittiin kolmannen kerran Jim Watson.[11]

TalousMuokkaa

Ottawan tärkeimpiä työllistäjiä ovat Kanadan liittovaltion hallinto ja korkean teknologian yritykset. Vuonna 2007 kaupungissa toimi yli 1 800 teknologiateollisuuden yritystä, jotka työllistivät yhteensä yli 80 000 henkeä.[12]

Ottawa on myös tärkeä teollisuus- ja talouskaupunki joskin Ottawajoen rannalla olleet metsäteollisuuden tuotantolaitokset on ajettu alas 2006-2007 [13] .

PalvelutMuokkaa

LiikenneMuokkaa

 
O-Train

Ottawan kansainväliseltä lentoasemalta (engl. Ottawa Macdonald–Cartier International Airport) on suora lentoyhteys eri puolille Kanadaa, Yhdysvaltojen itäosiin, Meksikoon, Kuubaan ja Jamaikalle sekä Euroopassa Lontooseen, Pariisiin, Glasgow'hun ja Frankfurtiin. Vuonna 2008 lentokenttää käytti kuukausittain 350 000–400 000 matkustajaa.[14]

Ottawan ja muiden kaupunkien välisestä raideliikenteestä vastaa VIA Rail ja linja-autoliikenteestä useita yhtiöitä, kuten Greyhound.

Ottawasta on moottoritietasoiset liikenneyhteydet sekä Montrealiin että Torontoon (Johnstownin kautta).

Ottawan raitioliikenne korvattiin vuonna 1959 kokonaan bussiliikenteellä, josta vastaa tällä hetkellä kaupungin liikennelaitos OC Transpo. Vuonna 2001 aloitti toimintansa paikallisjuna O-Train, joka liikennöi Greenboron ja Bayview’n välillä. Raideliikenne pyritään laajentamaan koko kaupungin alueelle.[15]

KoulutusMuokkaa

 
Ottawan yliopisto

Ottawaan perustettiin vuonna 1848 kaksi yliopistoa: katolinen Saint Paul University ja kirkosta riippumaton Ottawan yliopisto. Nykyisin kaupungissa on kuusi korkeakoulua, joista kolme tarjoaa opetusta sekä ranskaksi että englanniksi. Kaupungin kahdesta julkisesta yliopistosta Ottawan yliopisto tarjoaa opetusta molemmilla kielillä ja Carleton University on englanninkielinen. Molemmat katoliset yliopistot, Saint Paul University ja Dominican University College ovat kaksikielisiä. La Cité collégiale on ranskankielinen tekninen korkeakoulu, jossa on myös taidealan opetusta; Algonquin College on vastaava englanninkielinen oppilaitos. Näiden lisäksi Ottawa-Gatineaun suuralueella sijaitsevat University of Quebec en Outaouais, Cégep de l'Outaouais, ja Heritage College.

Kaupunkilaisten koulutustaso on korkea, sillä yli puolella on opisto- tai korkeakoulututkinto.lähde?

VäestöMuokkaa

 
Ottawan kartta

Vuonna 2016 suoritetun väestölaskennan mukaan Ottawassa asui 934 234 ihmistä ja esikaupungit mukaan luettuina 1 323 000 ihmistä. Noin 562 000 kaupungin väestöstä puhui äidinkielenään englantia, noin 127 000 ranskaa ja noin 21 000 molempia. Loput noin 200 000 asukasta puhuivat muita kieliä, joista arabiaa, mandariinikiinaa, espanjaa ja kantoninkiinaa puhuvia oli kutakin yli 10 000. Myös esimerkiksi italiaa, venäjää, somalia ja persiaa puhuvia oli Ottawassa useita tuhansia. Kolmannes väestöstä osaa puhua sekä englantia että ranskaa. Asukkaista yli 20 prosenttia oli maahanmuuttajia, ja suurimmat maahanmuuttajaryhmät olivat lähtöisin Yhdistyneestä kuningaskunnasta, Yhdysvalloista, Haitista, Kiinasta, Intiasta ja Libanonista. Suurimmat etniset ryhmät olivat kanadalaiset, englantilaiset, skottilaiset, irlantilaiset, ranskalaiset ja saksalaiset.[1]

KulttuuriMuokkaa

NähtävyydetMuokkaa

 
Kanadan kansallisgalleria

Ottawassa on 29 museota, joihin kuuluu 12 Kanadan kansallismuseota.

Kanadan kansallisgalleria on perustettu 1880. Siellä on eurooppalaisia ja amerikkalaisia teoksia sekä merkittävä kokoelma inuiittien taidetta.[16]

UrheiluMuokkaa

Ottawassa ovat etenkin jääkiekko ja kanadalainen jalkapallo suosittuja urheilulajeja. Kaupungin ainoa urheilun ammattilaisjoukkue on jääkiekon NHL-liigassa pelaava Ottawa Senators. Nuorten OHL-liigassa pelaa Ottawa 67's ja naisjääkiekkoa edustaa Ottawa Capital Canucks. Kaupungissa on kolme junioritason kanadalaisen jalkapallon seuraa: Ottawa Junior Riders, Ottawa Sooners ja Cumberland Panthers, jotka pelaavat QJFL-liigassa. Sekä kaupunkiin on tulossa kaudeksi 2010 ammattilaistason joukkue CFL-sarjaan.

Ottawan jalkapallojoukkue Ottawa Furylla on edustusta naisten W-Leaguessa ja miesten USLPD:ssä. Amerikkalaisen jalkapallon EFL-liigassa pelaa kaupungin Ottawa Demon Deacons. Itä-Ontarion parhaimmat rugbyn pelaajat kuuluvat RCSL-sarjassa pelaavaan Ottawa Harlequinsiin. Baseballin saralla Ottawaa edustaa Can-Am Leaguen Ottawa Rapids.

Kaupungin laidoilla on Rideau Carletonin ravirata ja Capital City Speedway moottoriurheilurata, sekä useita golfkenttiä.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • McGillivray, Brett: Ottawa Encyclopedia Britannica. 17.3.2021. Viitattu 8.2.2022. (englanniksi)
  • Taylor, John: Ottawa The Canadian Encyclopedia. 11.3.2019. Historica Canada. Viitattu 8.2.2022. (englanniksi)

ViitteetMuokkaa

  1. a b Census Profile, 2016 Census Statistics Canada. Viitattu 18.11.2021. (englanniksi) (ranskaksi)
  2. Community Profiles from the 2016 Census Statistics Canada.
  3. a b c Drolet, D.: Ottawa History Ottawa 150.
  4. Living in Canada
  5. a b c d e Taylor: Ottawa: History The Canadian Encyclopedia. Viitattu 8.2.2022. (englanniksi)
  6. Tanakiwin – History of the Algonquins
  7. a b McGillivray: Ottawa: History Encyclopedia Britannica. Viitattu 8.2.2022. (englanniksi)
  8. a b Taylor: Ottawa: Government and Politics The Canadian Encyclopedia. Viitattu 8.2.2022. (englanniksi)
  9. 5. Municipal organization Ontario.ca. Government of Ontario. Viitattu 9.2.2022. (englanniksi)
  10. Ottawa Ward Boundary Review 2020 City of Ottawa. Viitattu 9.2.2022. (englanniksi)
  11. Jim Watson City of Ottawa. Viitattu 9.2.2022. (englanniksi)
  12. Why locate in Ottawa
  13. Ottawa Citizen
  14. Ottawa Airport (englanniksi), (ranskaksi)
  15. OC Transpo
  16. Ottawa Kiosk

Aiheesta muuallaMuokkaa