Avaa päävalikko

Arabian kieli

seemiläisten kielten ryhmään kuuluva afroaasialainen kieli

Arabia (عربية) on afroaasialainen kieli, jota puhuu äidinkielenään yli 300 miljoonaa ihmistä etenkin Arabian niemimaalla ja muualla Lähi-idässä sekä Pohjois-Afrikassa. Se on maailman viidenneksi[1][2] tai kuudenneksi[3] puhutuin kieli. Äidinkielisten puhujien lisäksi arabiaa osaa yli miljardi muslimia, sillä arabia on islamin pyhä kieli. Arabia jakautuu standardiarabiaan sekä lukuisiin paikallisiin variantteihin, jotka poikkeavat toisistaan huomattavan paljon. Arabiaa kirjoitetaan 28 perusmerkistä koostuvalla arabian aakkostolla oikealta vasemmalle.

Arabia
Oma nimi ʿarabiyya (عربية)
Muu nimi arabian kieli
Tiedot
Alue Lähi-itä, pohjoinen Afrikka
Virallinen kieli Algerian lippu Algeria
Yhdistyneiden arabiemiirikuntien lippu Yhdistyneet arabiemiirikunnat
Bahrainin lippu Bahrain
Djiboutin lippu Djibouti
Egyptin lippu Egypti
Eritrean lippu Eritrea
Irak
Jemen
Jordania
Komorit
Kuwait
Libanon
Libya
Marokon lippu Marokko
Mauritanian lippu Mauritania
Omanin lippu Oman
Qatarin lippu Qatar
Saudi-Arabia Saudi-Arabia
Somalian lippu Somalia
Sudanin lippu Sudan
Syyrian lippu Syyria
Tšadin lippu Tšad
Tunisian lippu Tunisia
Maltan lippu Malta
Palestiinan lippu Palestiina
Sansibar Sansibar
Puhujia 280 miljoonaa
Sija 5
Kirjaimisto arabialainen
Kielenhuolto Arabiankielen korkein neuvosto (Algeria)
Irakin tiedeakatemia
Jordanian arabian kielen akatemia
Arabian kielen akatemia (Libya, Egypti Marokko, Saudi-Arabia, Somalia, Sudan, Syyria, Israel, Palestiina)
Beit Al-Hikma säätiö (Tunisia)
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta afro-aasialaiset kielet
Kieliryhmä seemiläiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 ar
ISO 639-2 ara
ISO 639-3 ara
Kartta maista joissa arabia on ainoa virallinen kieli (vihreä) tai toinen virallinen kieli (sininen)

Sisällysluettelo

AsemaMuokkaa

Arabiaa puhuu äidinkielenään maailmassa yli 300 miljoonaa ihmistä. Arabimaiden lisäksi se on enemmistökieli Afrikan Tšadissa sekä vähemmistökieli esimerkiksi Afganistanissa, Israelissa, Iranissa ja Nigeriassa. Lisäksi yli miljardi muslimia islamilaisen maailman alueella opettelee arabian vieraana kielenä tai toisena kielenään.[4] Arabiasta tuli vuonna 1974 Yhdistyneiden kansakuntien kuudes virallinen kieli.[4]

Suomessa oli tilastokeskuksen mukaan vuoden 2016 lopussa 21 783 henkilöä, joiden äidinkieleksi oli rekisteröity arabia. Näin ollen arabia on nykyisin Suomen kolmanneksi puhutuin vieras kieli. Viisi vuotta aikaisemmin arabian puhujia oli Suomessa 11 252.[5][6]

Virallinen asema maittainMuokkaa

Valtiot joissa on arabiankieli virallisena
Valtio Väkiluku Asema Arabiankielen puhujien määrä[7] % Arabiankielen puhujista[8]
  Algeria 41 701 000 virallinen kieli yhdessä berberinkielen kanssa 40 100 000 80 ,00
  Bahrain 1 343 000 virallinen kieli 690 302 81 ,4
  Tšad 10 329 208 virallinen kieli yhdessä ranskankielen kanssa 1 320 000 1 ,81
  Komorit 798 000 virallinen kieli yhdessä komorin ja ranskankielen kanssa
  Djibouti 810 179 virallinen kieli yhdessä ranskankielen 97 900 1 ,32
  Egypti 90 000 000 virallinen kieli 82 449 200 93 ,18
  Eritrea 6 380 803 virallinen kieli yhdessä tigrinjan ja englanninkielen kanssa 249 700 3 ,83
  Irak 36 004 552 virallinen kieli yhdessä kurdinkielen kanssa 22 908 120 85 ,81
  Israel 8 238 300 virallinen asema peruutettu v. 2018, nykyisin erityiskielen asemassa 2 039 000 24 ,82
  Jordania 6 655 000 virallinen kieli 5 083 300 96 ,93
  Kuwait 2 789 000 virallinen kieli 1 735 000 82 ,21
  Libanon 4 965 914 virallinen kieli 4 180 000 91 ,44
  Libya 6 244 174 virallinen kieli 4 526 000 72 ,09
  Malta 445 426 maltanarabia virallinen kieli yhdessä englanninkielen kanssa 423 154 95 ,00
  Mauritania 3 359 185 virallinen kieli 3 140 000 88 ,78
  Marokko 33 250 000 virallinen kieli yhdessä berberinkielen kanssa 25 003 930 74 ,29
  Oman 4 055 418 virallinen kieli 2 518 816 88 ,6
  Palestiina 4 484 000 virallinen kieli 1 610 000 37 ,49
  Qatar 2 155 446 virallinen kieli 1 215 900 75 ,39
  Saudi-Arabia 30 770 375 virallinen kieli 27 178 770 95 ,62
  Somalia 10 428 043 virallinen kieli yhdessä somaliankielen kanssa 3 788 000 31 ,26
  Sudan 40 235 000 virallinen kieli yhdessä englanninkielen kanssa 28 164 500 70 ,00
  Syyria 20 956 000 virallinen kieli 17 951 639 91 ,71
  Tansania
(  Sansibar)
1 303 569 virallinen kieli yhdessä swahilin ja englanninkielen kanssa
  Tunisia 10 982 754 virallinen kieli 10 800 500 98 ,34
  Yhdistyneet arabiemiirikunnat 9 346 129 virallinen kieli 3 607 600 39 ,71
  Jemen 23 833 000 virallinen kieli 14 671 000 54 ,68

HistoriaMuokkaa

Arabia kuuluu afroaasialaisen kielikunnan seemiläisiin kieliin yhdessä esimerkiksi heprean kanssa. Vanhin säilynyt arabiankielinen kirjoitus on 300-luvulta jaa. peräisin oleva kaiverrus Syyrian aavikolta. Arabit alkoivat kirjoittaa rikasta suullista perinnettään järjestelmällisesti ylös kuitenkin vasta 700-luvulla. Muhammadin arabiaksi 610–632 vastaanottamat ilmestykset säilyivät myös aluksi vain suullisina, kunnes ne tallennettiin Koraaniksi 600-luvun puolivälissä. Arabiasta tuli islamin leviämisen myötä pyhä kieli ja Koraanin arabiasta kauniin arabian malli myös muille kuin arabeille.[4]

Arabien ekspansion seurauksena arabian kieli levisi laajalle alueelle Pohjois-Afrikkaan ja Lähi-itään ja syrjäytti entiset valtakielet kuten aramean, koptin kielen ja kreikan. Espanja ja Persia säilyttivät omat kielensä arabivallasta huolimatta, mutta näissäkin maissa kieli sai arabiasta lainoja etenkin hallinnon ja tieteen sanastoonsa. Arabiasta tuli myös koko islamilaisen maailman tieteen kieli. Nykyarabian katsotaan syntyneen 1800-luvulla.[4]

Kirjakieli ja useat puhekieletMuokkaa

Arabia jakautuu eri variantteihin. Näistä arvostetuin on klassinen arabia, Koraanin kieli, jota käytetään nykyisin muodollisissa yhteyksissä. Sen nykyaikainen ja kieliopiltaan hiukan muunneltu variantti on standardiarabia, jota käytetään kautta arabimaailman yhteisenä kirjoitettuna kielenä. Oppineet arabit käyttävät lisäksi yhteisenä puhekielenään oppineiden puhekieltä, joka on standardiarabian ja tavallisen puhekielen sekoitusta. Tavallinen kansa eri maissa käyttää puhekielenään arabian eri murteita, jotka eroavat toisistaan huomattavasti niin kieliopiltaan, sanastoltaan kuin ääntämykseltäänkin.[4] Klassisen arabian ja puhekielen suuri ero on johtanut siihen, että kaikki koulutusta saaneet – jopa koraanikoulua käyneet – arabit elävät diglossiassa, eli he käyttävät saman kielen eri muotoja erilaisissa yhteyksissä.[4]

Kirjakielen lisäksi Egyptin murteella on merkitystä arabien yhteisenä kommunikaatiovälineenä. Tämä johtuu Egyptin merkittävästä asemasta koko arabimaailman populaarikulttuurituotannossa – esimerkiksi egyptiläisiä elokuvia katsotaan laajalti maan rajojen ulkopuolella. Egyptissä myös puhekielisellä teatterilla on pitkät perinteet, vaikka kaunokirjallisuus laaditaankin arabialaisella kielialueella lähes yksinomaan kirja-arabiaksi.

Joitain arabian murteita:

Kirjoitus ja ääntäminenMuokkaa

Arabiaa kirjoitetaan arabialaisen kirjaimistoon perustuvalla 28 merkistä koostuvalla arabian aakkostolla. Kirjoitussuunta on oikealta vasemmalle ja ylhäältä alas. Kirjoituksessa merkitään konsonantit, puolivokaalit ja pitkät vokaalit. Lyhyet vokaalit merkitään vain poikkeustapauksissa, kuten oppikirjoissa, lastenkirjoissa ja Koraanissa. Lyhyiden vokaalien ääntämys vaihteleekin suuresti murteesta toiseen. Muissa paitsi Egyptin murteessa lyhyitä vokaaleita pudotetaan pois tavallisessa puheessa, esimerkiksi sana kitaab (suom. kirja) voidaan ääntää ktaab.

Kirjain Kirjaimen
nimi
Klassinen
ääntämys
Murteellisia
ääntämyksiä
ا alif /aː/
ب baː /b/
ت taː /t/
ث θaː /θ/ /t/ /s/
ج ʤiːm /ʤ/ /g/ /ʒ/
ح ħaː /ħ/
خ khaː /x/
د daːl /d/
ذ ðaːl /ð/ /d/ /z/
ر raː /r/
ز zain/
zaːi
/z/
س siːn /s/
ش šiːn /ʃ/
ص ṣaːd /sˤ/
ض ḍaːd /dˤ/
ط ṭaː /tˤ/
ظ ẓaː /ðˤ/
ع ʕain /ʕ/
غ ghain /ɣ/ /g/
ف faː /f/
ق qaːf /q/ /g/ /ʔ/
ك kaːf /k/
ل laːm /l/
م miːm /m/
ن nuːn /n/
ه haː /h/
و waw /w/ /u:/ /o:/
ي jaː /j/ /i:/ /e:/
أ hamza /ʔ/

Sanojen muodostusMuokkaa

 
Arabiankielistä tekstiä hautausmaan portissa Kairossa.

Arabian sanat muodostetaan seemiläisille kielille tyypillisesti yleisimmin kolmesta juurikonsonantista, jotka määrittävät sanan yleisemmän merkityksen, sekä vokaaleista koostuvasta osasta, joka antaa sanalle kieliopillisen merkityksen. Esimerkiksi sanajuuri k-t-b yhdistettynä vokaaleihin i-ā tuottaa sanan kitāb, 'kirja', ja sama sanajuuri yhdistettynä vokaaleihin ā-i tuottaa sanan kātib, 'kirjoittaja' eli 'kirjuri'.[9]

KielioppiMuokkaa

Arabian verbit taipuvat säännöllisesti. Aikamuotoja on kaksi: perfekti ja imperfekti. Perfekti muodostetaan jälkiliitteillä, ja sillä ilmaistaan mennyttä aikaa. Imperfekti muodostetaan etuliitteillä, ja sillä ilmaistaan nykyhetkeä tai tulevaisuutta. Muita verbimuotoja ovat käskytavat, aktiivin ja passiivin partisiipit sekä verbisubstantiivi. Verbit taipuvat kolmessa persoonassa, kolmessa luvussa (yksikkö, kaksikko ja monikko) ja kahdessa suvussa. Klassisessa arabiassa ensimmäisen persoonan sukua tai kaksikkoa ei ole, ja nykymurteista kaksikko on kadonnut. Klassisessa arabiassa on myös passiivimuotoja.[9]

Klassisessa arabiassa substantiivien sijamuotoja ovat nominatiivi, genetiivi ja akkusatiivi. Nykymurteissa substantiiveja ei enää taivuteta sijamuodoissa.[9] Pronominit esiintyvät sekä jälkiliitteinä että itsenäisesti.[9]

KirjallisuuttaMuokkaa

  • El Hilali, Maria: Arabia-suomi-sanakirja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1163. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008. ISBN 978-951-746-984-5.
  • Hallenberg, Helena & Perho, Irmeli: Arabiaa vasta-alkajille – seesam aukene!. 3. tarkistettu painos. Helsinki: Gaudeamus, 2010. ISBN 978-952-495-161-6.

LähteetMuokkaa

  1. KIELET MAAILMASSA, 5. arabia 211 milj. (jos yksi kieli), viitattu 20.6.2011
  2. Maailman suurimmat kielet, Maailman puhutuimmat kielet ovat (10/2002) 5. arabia 220 milj. Kun lukuun otetaan mukaan myös muut kieltä sujuvasti osaavat, maailman suurimpien kielten lista näyttää seuraavalta. 5. arabia 296 milj., viitattu 20.6.2011
  3. Maailman 11 puhutuinta kieltä: 6. Arabia puhujia: 175 miljoonaa, Virallinen asema 24 maassa, Nationalencyklopædien YK:n kotisivut, viitattu 20.6.2011
  4. a b c d e f Samir Abu-Absi: The Arabic Language The Encyclopedia of Islamic History. Viitattu 15.10.2014.
  5. Tilastokeskuksen taulukko: Kieli iän ja sukupuolen mukaan maakunnittain 1990 - 2016
  6. Arabia on nyt Suomen kolmanneksi puhutuin vieras kieli - ohitti somalian viime vuonna iltalehti.fi. Viitattu 17.8.2017.
  7. Ethnologue Viitattu 21.03.2016
  8. Country population to get percentage Ethnologue. Viitattu 21.03.2016
  9. a b c d Arabic language Encyclopædia Britannica. Viitattu 15.10.2014.

Aiheesta muuallaMuokkaa