Wikipedia

Palestiina (valtio)

osittain tunnustettu valtio Lähi-Idässä

Palestiina (arab. فلسطينية‎) eli Palestiinalaisalue[4] on osittain tunnustettu valtio Aasian Lähi-idässä. Palestiinaa hallitsevan Palestiinan vapautusjärjestön aluevaatimuksiin kuuluvat Länsiranta ja Gazan kaista. Palestiinan pinta-ala on 6 020 km² ja väkiluku noin 5,2 miljoonaa[5][2]. Sen hallinnollinen keskus on Ramallah Länsirannalla ja suurin kaupunki on Gazan kaistan keskus Gaza. Palestiinan vapautusjärjestö pitää pääkaupunkina Itä-Jerusalemia, mutta tätä ei ole laajalti tunnustettu.

Palestiina
دولة فلسطين
(Dawlat Filasṭīn)
Flag of Palestine.svg Coat of arms of the Palestinian National Authority.svg
lippu vaakuna

State of Palestine (orthographic projection).svg

Valtiomuoto puolipresidentiaalinen tasavalta
Presidentti Mahmud Abbas[1]
Pääministeri Mohammad Shtayyeh
Pääkaupunki Ramallah[a]
31°54′N, 35°12′E
Muita kaupunkeja Gaza
Pinta-ala
– yhteensä 6 020 km² (sijalla 163)
– josta sisävesiä 3,5 %
Väkiluku (2021 arvio) 5 227 193[2] (sijalla 121)
Viralliset kielet arabia
Lukutaito 98 % (2020)[b] [3] %
Valuutta Israelin shekeli (ILS)
Egyptin punta (EGP)
Jordanian dinaari (JOD)
BKT (2018 arvio)
– yhteensä 14,616 miljardia USD (sijalla –)
– per asukas 3 199 USD
HDI (2019) 0,708 (sijalla 115)
Aikavyöhyke UTC+2
– kesäaika UTC+3
Itsenäisyys
 – julistautui
 – alue-
    vaatimus
 – tunnustettu
15. marraskuuta 1988
Israelista

osittain tunnustettu valtio
Lyhenne PS
Kansainvälinen
suuntanumero		 +970
Motto ei ole
Kansallislaulu Biladi

  1. ↑ Presidentin ja hallituksen sijainti
  2. ↑ Käsittää Länsirannan ja Gazan kaistan

Palestiina on merkittävä työllistäjä, sillä on palveluksessaan 30 000 poliisia ja lähes saman verran virkamiehiä. Israel, Euroopan unioni ja Yhdysvallat antoivat huhtikuuhun 2006 asti huomattavaa rahallista tukea palestiinalaishallinnolle.[6]

Israelin hyökkäykset ja palestiinalaisalueiden miehitys vuonna 2002 tuhosivat myös osan Palestiinalaishallinnon toimintakyvystä. Talous romahti lähes täysin vuoden 2000 Al-Aqsan kansannousun alun jälkeen.

Israel on miehittänyt Palestiinaa vuodesta 1967. Miehityksen jatkuminen, Gazan saarto ja kansainvälistä oikeutta rikkova siirtokuntien rakentaminen haittaavat rauhanprosessia ja Palestiinan valtionrakennusta. [7][8]

PolitiikkaMuokkaa

Vuonna 1996 palestiinalaisten presidentiksi valittiin Jasser Arafat, joka sai 88,1 prosenttia äänistä. Kansainvälisen painostuksen alla Arafat luovutti jonkin verran valtaansa pääministereilleen, Mahmud Abbasille (huhtikuu–syyskuu 2003) ja Ahmad Qurai’ille (lokakuu 2003 – tammikuu 2006).

Uudet presidenttivaalit järjestettiin 9. tammikuuta 2005 Arafatin kuoleman jälkeen ja valituksi tuli Fatah-puolueen Mahmud Abbas.

Palestiinalaishallinnossa on parlamentti, josta Fatah sai 50 paikkaa 88:sta vuonna 1996 pidetyissä ensimmäisissä parlamenttivaaleissa ääri-islamistisen Hamasin kieltäytyessä asettamasta ehdokkaita. Se halusi ilmaista tyytymättömyytensä Israelin kanssa käytyjen neuvottelujen tasapuolisuuteen ja pyrki välttämään tunnustamasta Palestiinalaishallintoa.

Tammikuussa 2006 pidetyissä toisissa parlamenttivaaleissa Hamas voitti 76 paikkaa 132:sta.[9][10] Vaalit hävinneen Fatahin edustaja ilmoitti, ettei puolue ole valmis hallitusyhteistyöhön Hamasin kanssa ja sen pääministeri Ahmad Qurai’ erosi, jotta Hamas voisi muodostaa hallituksen. Pääministeriksi nousi Isma’il Haniyya.[11]

Terroristijärjestönä pidetyn Hamasin valtaannousu merkitsi, että Yhdysvallat ja Kanada katkaisivat välinsä palestiinalaisten ministeriöihin ja hoitavat suhteita palestiinalaisiin ainoastaan presidentti Mahmud Abbasin kautta. Palestiinalaishallinto sai Euroopan unionilta noin 500 miljoonaa euroa vuosittaista tukea ja Yhdysvalloilta 400 miljoonaa dollaria.[12] Merkittävin menetys oli Israelin kieltäytyminen maksamasta palestiinalaisille verovaroina noin 40 miljoonaa dollaria kuussa, jotka käytettiin hallinnon menoihin, muun muassa palkkoihin.[13][14] Ainoastaan Venäjä on jatkanut suoran tuen antamista.[15] Pääministeri Isma’il Haniyya[16] ja Lähi-idän media tuomitsivat EU:n ja Yhdysvaltojen ”näännytystaktiikan” epämieluisan vaalituloksen jälkeen.[17]

Hamas ja Fatah ajautuivat loppuvuonna 2006 sisällissodan partaalle ja taisteluissa kuoli kymmeniä ihmisiä. Helmikuussa 2007 järjestöt sopivat yhteishallituksesta.

Kun Hamas vuoden 2009 marraskuussa rikkoi maiden välistä tulitaukoa, tehden useita israelilaisiin siviileihin kohdistettuja raketti-iskuja, aloitti Israel tammikuussa pääosin maavoimien avulla käydyn vastahyökkäyksen Gazan kaistalle (Operaatio Valettu lyijy). Tuolloin poliittinen tilanne Palestiinalaishallinnossa muuttui yhä sekavammaksi. Gaza on yhä selvemmin Hamasin hallussa ja länsiranta Fatahin.[18] Hamas väittää, ilmeisesti laillisin perustein, että presidentti Abbasin toimikausi loppui 9. tammikuuta 2009, kun hänen kolmivuotinen kautensa loppui.[19] Normaalitilanteessa Hamas olisi todennäköisesti saanut uudeksi presidentiksi ehdokkaansa Aziz al-Dewikin. Israel ehti kuitenkin tuomita hänet sotilastuomioistuimessa kolmeksi vuodeksi vankilaan.[20]lähde?

Jolulukuussa 2019 Palestiinan presidentti Mahmud Abbas sanoi Länsirantaa hallitsevan PLO:n ja Gazan aluetta hallitsevan Hamasin sopineen, että Länsirannan, Gazan ja Jerusalemin palestiinalaiset valitsevat vuonna 2020 vaaleissa presidentin ja parlamentin. Kyseessä olisivat toteutuessaan Palestiinalaishallinnon ensimmäiset vaalit 14 vuoteen.[21]

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump esitteli tammikuussa 2020 Lähi-idän rauhansuunnitelmansa. Suunnitelma virallistaisi Israelin siirtokunnat1e muodostaisi pirstaleisen palestiinalaisvaltion, liittäisi Israelin Jordanialta takaisinvaltaamat alueet virallisesti osaksi juutalaisvaltiota ja työntäisi palestiinalaiset Jerusalemin itälaidalle. Trump julkisti pitkään valmistelemansa ”Rauhan kautta vaurauteen” (Peace to Prosperity) -nimisen suunnitelmansa tammikuussa 2020 Washingtonissa. Palestiinalaiset tuomitsivat Trumpin suunnitelman, jota palestiinalaisten presidentti Mahmud Abbas kutsui ”salaliittodiiliksi”. Heidän mukaansa Trumpin suunnitelma loukkaa kansainvälisesti hyväksyttyjä suuntalinjoja, kansainvälisen oikeuden perusperiaatteita ja YK:n julkilausumia mukaan lukien julkilausuma 2334. Kyseinen julkilausuma tuomitsee Israelin vuonna 1967 valloittamilleen alueille perustamat siirtokunnat laittomiksi. YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi julkilausuman vuonna 2016 äänin 14–0 Yhdysvaltain pidättäytyessä äänestämästä.[22]

Kansainvälinen asemaMuokkaa

 
  Palestiinan tunnustaneet valtiot
  Palestiinaa tunnustamattomat valtiot
Pääartikkeli: Palestiinan kansainvälinen asema

Palestiinan on tunnustanut 138 Yhdistyneiden kansakuntien jäsenmaata sekä Pyhä istuin ja itsekin vain osittain tunnustettu Saharan demokraattinen arabitasavalta.

Tammikuussa 2015 YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moon hyväksyi Palestiinan Kansainvälisen ihmisoikeustuomioistuimen ICC:n jäseneksi.[23] Israel on ilmoittanut, ettei sen sotilaita anneta ICC:n tutkittavaksi. Päätöstä vastustava Yhdysvallat aikoo vähentää Palestiinan avustamista päätöksen seurauksena.[24]

OngelmatMuokkaa

MiehitysMuokkaa

Israel on miehittänyt Palestiinaa vuodesta 1967. Jatkuva miehitys, vuoden 2007 Gazan saarto, sekä kansainvälistä oikeutta rikkova siirtokuntien rakentaminen haittaavat rauhanprosessia ja Palestiinan valtionrakennusta. [7][8]

Miehitys hankaloittaa myös palestiinalaisten siviilien päivittäistä elämää. Vuonna 2021 kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt Human Rights Watch ja Jewish Voice for Peace julistivat Israelin sortotoimien täyttävän apartheidin kriteerit.[25][26]

MuutaMuokkaa

Palestiinan valtiota on syytetty tehottomuudesta, korruptiosta ja rahojen käyttämisestä terrorismiin. Israel on syyttänyt sitä poliisivoimien kehittämisestä armeijaksi. Ihmisoikeusjärjestöt ovat syyttäneet sitä israelilaisten kanssa yhteistyötä tehneiden arabien laittomista pidätyksistä, kuolemanrangaistuksen käytöstä sekä terrorismin tukemisesta.[27]

Amnesty International kertoi siviilien pidätysten ja vangitsemisten ilman syytteitä kohdistuvan useimmiten poliittisiin toisinajattelijoihin.[28] Amnestyn mukaan Palestiinalaishallinnon harjoittama ”vankien kidutus on laajamittaista. Seitsemän vankia kuoli [kyseisenä vuonna]. Laittomat tappamiset, mahdollisesti oikeudettomat teloitukset, jatkuvat.”

Arabien ihmisoikeusjärjestö raportoi, että vuosina 2007–2011 palestiinalaishallinto vangitsi 13 271 palestiinalaista ja kidutti 96 %:a heistä, mihin 6 kuoli. Vangituista 15,3 % oli naisia ja 11,3 % vanhuksia.[29]lähde?

Homoseksuaalien oikeusjärjestön mukaan Palestiinalaishallinto käyttää yleensä homojen vainon tekosyynä näiden leimaamista kollaboraattoreiksi mutta myös homoseksuaalisuudesta tuomittuja on teloitettu.[30]lähde? Gazan kaista on julistanut homoseksuaalisuudesta kuolemanrangaistuksen.[31]lähde?

Hamasin itsemääräämislait ovat miltei täysin šariasta, mikä syrjii pahasti naisia perheväkivallan, perinnöissä, avioliitoissa ja avioeroissa. Raiskaukset, perheväkivalta ja kunniamurhat ovat yleisiä, ja ne jätetään usein rankaisematta.[32]lähde?

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. ↑ Palestinian President Mahmoud Abbas swears in new government Al Jazeera. 13.4.2019. Viitattu 19.2.2021. (englanniksi)
  2. ↑ a b Estimated Population in Palestine Mid-Year by Governorate,1997-2021 Palestinian Central Bureau of Statistics. Viitattu 16.8.2022. (englanniksi)
  3. ↑ Literacy rate, adult total (% of people ages 15 and above) - West Bank and Gaza (Tiedot UNESCO:n tilastopalvelusta) data.worldbank.org. Viitattu 16.8.2022. (englanniksi)
  4. ↑ Maat, pääkaupungit ja kansalaisuudet Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 7.6.2022.
  5. ↑ Population by sex, annual rate of population increase, surface area and density (PDF) Demographic Yearbook. 2012. United Nations Statistics Division. Viitattu 16.8.2022. (englanniksi)
  6. ↑ http://cc.msnscache.com/cache.aspx?q=3661126121536&lang=en-US&mkt=en-US&FORM=CVRE
  7. ↑ a b UNCTAD: The question of Palestine United Nations. Viitattu 13.11.2021.
  8. ↑ a b Department for Africa and the Middle East: Finland’s country strategy for Palestine 3.5.2021. Ulkoministeriö. Viitattu 13.11.2021.
  9. ↑ Hamas-johtaja torjui aseistariisunnan
  10. ↑ Hamas sweeps to election victory
  11. ↑ Palestinian cabinet is sworn in
  12. ↑ US suspends aid to Palestinians
  13. ↑ Israel jäädytti palestiinalaisten verorahoja
  14. ↑ Palestiinalaishallinto kassakriisissä
  15. ↑ Russia To Continue Direct Aid To Palestinian Government
  16. ↑ Hamas condemns 'hasty' aid cuts
  17. ↑ Mideast papers attack Hamas aid cut
  18. ↑ http://areena.yle.fi/toista?id=1772532
  19. ↑ http://fr.jpost.com/servlet/Satellite?pagename=JPost/JPArticle/ShowFull&cid=1231424896056
  20. ↑ http://news.xinhuanet.com/english/2008-12/22/content_10544164.htm
  21. ↑ Neta Bar: Abbas announces PA general elections in 2020 JNS.org. 10.12.2019. Viitattu 27.2.2020. (englanniksi)
  22. ↑ Eurooppalaisten päättäjien avoin kirje tyrmää Trumpin Lähi-idän rauhansuunnitelman – Kymmenet entiset ulkoministerit tuomitsevat suunnitelman rotuerottelupolitiikaksi Helsingin Sanomat. 27.2.2020. Viitattu 27.2.2020.
  23. ↑ Palestiina hyväksyttiin ICC:n jäseneksi 8.1.2015. Turun Sanomat. Viitattu 8.1.2015.
  24. ↑ Yrjö Kokkonen: Palestiinalaiset hyväksyttiin kansainväliseen rikostuomioistuimeen 7.1.2015. YLE Uutiset. Viitattu 8.1.2015.
  25. ↑ Jewish Voice for Peace: There is no sideline jewishvoiceforpeace.org. 14.5.2021. Viitattu 13.11.2021.
  26. ↑ Human Rights Watch: Israeli Authorities and the Crimes of Apartheid and Persecution hrw.org. 27.4.2021. Viitattu 13.11.2021.
  27. ↑ Amnesty International Report 2006: Palestinian Authority
  28. ↑ http://www.amnesty.org/ailib/aireport/ar98/mde21.htm
  29. ↑ UK-based Arab HR group accuses PA of abuse Jpost. Dec. 30.2012
  30. ↑ http://www.sodahead.com/united-states/hamas-official-stand-on-homosexuality-below-should-liberals-defend-hamas/question-3332705/?link=ibaf&q=&esrc=s
  31. ↑ http://www.weeklystandard.com/blogs/would-gays-be-executed-or-imprisoned-palestinian-state_593540.html
  32. ↑ Gaza Strip, Freedom House, Freedom in the World 2014.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Palestiina_(valtio)&oldid=20721387”