Semipresidentialismi

hallintojärjestelmä, jossa on sekä parlamentarismin että presidentialismin ominaisuuksia

Semipresidentialismi[1] eli semipresidentiaalinen järjestelmä tai puolipresidentiaalinen järjestelmä on hallintomuoto, jossa on piirteitä parlamentarismista ja presidenttijohtoisesta järjestelmästä. Siinä presidentti ja pääministeri jakavat toimeenpanovallan ja hallintovallan.[2]

Semipresidentialistiset valtiot eri hallintomuotoja kuvaavassa maailmankartassa keltaisella värillä.

Kuten parlamentaarisessakin järjestelmässä, valtionpäämiehenä toimii presidentti, ja pääministeri ja muut ministerit muodostavat hallituksen. Parlamentaariseen järjestelmään verrattuna presidentillä on kuitenkin huomattavan paljon valtaa, kuten perustuslaillinen oikeus vaihtaa ministereitä, hajottaa hallitus, määrätä uudet parlamenttivaalit sekä vedota lakeja. Presidentillä on lisäksi sellaista valtaa, joka tulee hänen vaalivoittonsa suuruudesta, puoluekytköksistään ja suhteestaan pääministeriin, henkilökohtaisesta arvovallastaan sekä hallinnossa kehittyneistä tavoista.[2]

Puolipresidentiaalisen järjestelmän vakaus vaatii joko selkeän perustuslaillisen vallanjaon, tai sen, että presidentti ja pääministeri kykenevät tekemään yhteistyötä keskenään yhdessä sovitun ohjelman mukaisesti. Jos presidentin puolueella on parlamentissa enemmistö, pääministeri toimii usein presidentin asiamiehenä, sillä presidentti voi perustella suurempaa valtaansa kansalta saamallaan suoralla mandaatilla, toisin kuin pääministeri. Monessa maassa presidentti johtaa maan ulkopolitiikkaa ja turvallisuuspolitiikkaa, ja pääministeri hallituksineen keskittyy kotimaata koskevaan lainsäädäntöön ja hallinnoimiseen. Pääministeri on vastuuvelvollinen sekä parlamentille että presidentille. Presidentin vahva asema voi johtaa siihen, että presidentin virkaa hakevat maan johtavat poliitikot ja puoluejohtajat.[2]

Presidentin toimiaika on usein pitempi kuin parlamentin. Tämä voi aiheuttaa sen, että samanaikainen presidentti ja pääministeri edustavat eri puolueita ja poliittisia ohjelmia, tai että maahan syntyy presidenttiä vastustava koalitiohallitus. Tämä voi johtaa presidentin ja pääministerin väliseen konfliktiin. Koska presidentillä on puolipresidentillisessä järjestelmässä kuitenkin oikeus hajottaa parlamentti, hän saattaa olla jopa vahvemmassa asemassa kuin presidentti presidenttijohtoisessa järjestelmässä tai pääministeri parlamentillisessa järjestelmässä.[2]

Euroopan suurimpia puolipresidentiaalisia valtioita ovat Ranska ja Venäjä. Muita esimerkkejä semipresidentiaalisesta järjestelmästä Euroopassa ovat olleet ainakin Suomi ja Kroatia, mutta nämä maat siirtyivät semipresidentialismista laajaan parlamentarismiin vuonna 2000.[1][3] Ranskassa hallintomuoto otettiin käyttöön pyrkimyksenä tasapainottaa neljännen tasavallan parlamentaarista epävakautta. Hallintomuoto on yleistymässä myös kehittyvissä maissa, koska niissä on usein halua yhdistää demokratia ja vahvan johtajan järjestelmä maan etnisten jakolinjojen ylittämiseksi tai poliittisen kehityksen johtamiseksi.[2]

LähteetMuokkaa