Parlamentarismi on valtion hallintojärjestelmä, joka on peräisin 1600-luvun Britanniasta. Parlamentarismin periaatteen mukaisesti päätöksiä toimeenpanevan hallituksen tulee nauttia lakia säätävän parlamentin luottamusta.[1] Suomessa valtioneuvoston on siis nautittava eduskunnan luottamusta, joka mitataan välikysymys / epäluottamuslause-ehdotus / luottamusäänestyksen myötä. Parlamentarismi perustuu siihen, että kansan valitsema parlamentti pystyy kontrolloimaan hallitusta, jota kansa ei ole valinnut suoraan.

Parlamentarismissa parlamentti tekee hallitukselle välikysymyksiä, joilla hallituksen luottamus mitataan. Mikäli hallituksen politiikka ei nauti parlamentin luottamusta, hallitus on velvoitettu eroamaan. Tällaista parlamentarismiin kuuluvaa hallituksen kontrollointia ei ole presidentiaalisessa järjestelmässä. Toisin kuin presidentialistisessa järjestelmässä, parlamentarismissa ministerit ovat tavallisesti kansanedustajia.[2] Parlamentaarisista maista osa on monarkioita, osa tasavaltoja. Parlamentaaristen maiden tapauksessa monarkian ja tasavallan ero on usein lähinnä muodollinen.

Parlamentarismi on peräisin Englannista ja on erityisesti Euroopalle ominainen hallintomuoto. Suomessa parlamentarismi tuli virallisesti voimaan Suomen itsenäistyessä vuoden 1917 lopussa.[3]

Malliesimerkit

muokkaa

Parlamentaariset demokratiat voidaan jakaa kahteen tyyppiin:[4]

  1. Enemmistödemokratiaan perustuva järjestelmä on vallalla Euroopassa lähinnä Britanniassa, ja muualla esimerkiksi Kansainyhteisön maissa. Enemmistö- eli majoriteettidemokratiassa parlamenteille on ominaista keskustelun ristiriitaisempi sävy ja polarisoituneisuus. Usein enemmistödemokratiat ovat kaksipuoluejärjestelmiä, koska vaalijärjestelmä suosii suuria puolueita. Enemmistödemokraattisessa järjestelmässä toinen näistä puolueista saa vaalissa suuremman osan äänistä ja voi toteuttaa omaa ohjelmaansa. Parlamentin täysistunto on suhteellisesti tärkeämpi kuin valiokunnat. Enemmistödemokraattisia vaalitapoja ovat mm. plurariteettienemmistö ja Suomen presidentinvaalissa käytettävä kaksivaiheinen vaali. Enemmistödemokratiaa voidaan kritisoida tempoilevuudesta, sillä harjoitettava politiikka voi muuttua vahvastikin vaalien välillä.
  2. Länsieurooppalaisessa konsensusdemokraattisessa mallissa (esimerkiksi Itävalta, Saksa ja Suomi) on useita puolueita ja ne joutuvat tekemään yhteistyötä. Konsensusdemokraattisissa maissa vaalitapa on usein suhteellinen. Usein käytettyjä tapoja ovat muun muassa D’Hondt tai Saint-Laguë. Parlamentin täysistunnon roolia heikentää konsensusdemokraattisissa maissa se, että kompromissit tehdään jo valiokunnissa ja täysistuntoon viedään valmis lakiesitys. Konsensusdemokratiaa voidaan kritisoida lehmänkaupoista ja ideologiattomuudesta, koska puolueiden on pakko tehdä yhteistyötä keskenään. Parlamentaarisen järjestelmän toteutus vaihtelee konsensusdemokratioissa sen mukaan, tarvitseeko hallitus parlamentin tuen ja minkälaisessa tilanteessa (jos ollenkaan) hallituksella on oikeus hajottaa parlamentti.

Parlamentarismin hyödyt

muokkaa

Parlamentarismi on demokratian toimivuuden kannalta kriittistä.kenen mukaan? Eräitä sen etuja demokraattiselle järjestelmälle ovat edustettavuus, joka toteutuu edustajien kautta joko maantieteellisesti tai muuten, hyväksyttävyys eli legitimiteetti, joka johtuu siitä, että jokaisella on oikeus asettua ehdolle ja alkaa muuttaa epäoikeudenmukaisina pitämiään lakeja sekä tehokkuus, koska jokaisen ei tarvitse ottaa kantaa jokaiseen asiakysymykseen.

Viimeaikainen Maailmanpankin tutkimus toteaa, että parlamentaristisissa järjestelmissä on vähemmän korruptiota.[5]

Luettelo valtioista joilla on parlamentaarinen järjestelmä (ilman semipresidentiaalisia valtioita)

muokkaa
Valtio Parlamentti Valtiomuoto
  Albania Kansalliskokous[6] tasavalta
  Bangladesh Jatiyo Sangshad[7] tasavalta
  Botswana parlamentti[8] tasavalta
  Bulgaria Kansalliskokous[9] tasavalta
  Dominica Kansalliskokous[10] tasavalta
  Islanti Allting[11] tasavalta
  Irak[12] Kansalliskokous[13] tasavalta
  Israel Knesset[14] parlamentaarinen demokratia
  Kirgisia Korkein neuvosto[15] tasavalta
  Kosovo Kansalliskokous[16] tasavalta
  Kreikka parlamentti[17] tasavalta
  Kroatia parlamentti[18] tasavalta
  Kuwait[19] Kansalliskokous[20] perustuslaillinen monarkia
  Latvia Saeima[21] tasavalta
  Libya Kansallinen kongressi[22] tasavalta
  Liettua Seimas[23] tasavalta
  Luxemburg Edustajankamari[24] perustuslaillinen monarkia
  Pohjois-Makedonia kansalliskokous[25] tasavalta
  Malta Edustajainhuone[26] tasavalta
  Mauritius Kansalliskokous[27] tasavalta
  Moldova Parlamentti[28] tasavalta
  Mongolia Kansalliskokous[29] tasavalta
  Montenegro Parlamentti[30] tasavalta
    Nepal[31] Kansalliskokous[32] liittotasavalta
  Norja[33] Suurkäräjät[34] perustuslaillinen monarkia
  Papua-Uusi-Guinea Parlamentti[35] perustuslaillinen monarkia
  Ruotsi[36] Riksdag[37] perustuslaillinen monarkia
  Saint Kitts ja Nevis Kansalliskokous[38] perustuslaillinen monarkia
  Saint Vincent ja Grenadiinit Kansalliskokous[39] perustuslaillinen monarkia
  Samoa Kansalliskokous[40] tasavalta
  Serbia Kansalliskokous[41] tasavalta
  Singapore Parlamentti[42] tasavalta
  Slovakia Kansallinen neuvosto[43] tasavalta
  Sri Lanka Parlamentti[44] tasavalta
  Suomi Eduskunta[45] tasavalta
  Tanska[46] Folketinget [47] perustuslaillinen monarkia
  Ukraina Korkein rada[48] tasavalta
  Unkari Kansalliskokous[49] tasavalta
  Uusi-Seelanti parlamentti[50] perustuslaillinen monarkia
  Vanuatu parlamentti[51] tasavalta
  Viro Riigikogu[52] tasavalta
Valtio Parlamentti Ylähuone Alahuone Valtiomuoto
  Alankomaat[53] Parlamentti Senaatti[54] Edustajainhuone[55] perustuslaillinen monarkia
  Australia[56] parlamentti senaatti[57] edustajainhuone[58] perustuslaillinen monarkia
  Antigua ja Barbuda Parlamentti Senaatti Edustajainhuone perustuslaillinen monarkia
  Bahama Parlamentti Senaatti[59] Kansalliskokous[59] perustuslaillinen monarkia
  Barbados Parlamentti Senaatti[60] Kansalliskokous[61] tasavalta
  Belize Kansalliskokous Senaatti[62] Edustajainhuone[63] perustuslaillinen monarkia
  Belgia[64] Parlamentti senaatti[65] edustajainhuone[66] perustuslaillinen monarkia
  Bhutan Parlamentti Kansallisneuvosto[67] Kansalliskokous[68] perustuslaillinen monarkia
  Espanja[69] Parlamentti Senaatti[70] Edustajainhuone[71] perustuslaillinen monarkia
  Etelä-Afrikka Parlamentti Provinssien neuvosto[72] Kansalliskokous[73] tasavalta
  Etiopia[74] Parlamentti Kansallisneuvosto[75] Edustajainhuone[75] liittotasavalta
  Grenada Parlamentti Senaatti[76] Edustajainhuone[76] perustuslaillinen monarkia
  Intia[77] Parlamentti Rajya Sabha[78] Lok Sabha[79] liittotasavalta
  Irlanti Parlamentti Senaatti[80] Edustajainhuone[80] tasavalta
  Britannia[81] Parlamentti House of Lords[82] House of Commons [83] perustuslaillinen monarkia
  Italia Parlamentti[84] Senaatti[85] Edustajainhuone[86] tasavalta
  Itävalta[87] Parlamentti liittoneuvosto[88] kansallisneuvosto[89] liittotasavalta
  Jamaika Parlamentti Senaatti[90] Edustajainhuone[90] perustuslaillinen monarkia
  Japani[91] Parlamentti Ylähuone[92] Alahuone[93] perustuslaillinen monarkia
  Kambodža[94] Parlamentti Senaatti[95] Kansalliskokous[96] perustuslaillinen monarkia
  Kanada[97] Parlamentti Senaatti[98] Edustajainhuone[98] perustuslaillinen monarkia
  Malesia[99] Parlamentti Senaatti

[100]

Edustajainhuone[100] perustuslaillinen monarkia
  Pakistan Parlamentti Senaatti[101] Kansalliskokous[102] tasavalta
  Puola Kansalliskokous Senaatti[103] Sejm[104] tasavalta
  Romania Parlamentti Senaatti[105] Edustajainhuone[105] tasavalta
  Saint Lucia Parlamentti Senaatti Kansalliskokous perustuslaillinen monarkia
  Saksa Parlamentti Liittoneuvosto[106] Liittopäivät[107] liittotasavalta
  Slovenia Parlamentti Kansallisneuvosto[108] Kansalliskokous[109] tasavalta
  Sveitsi Liittoneuvosto Liittokokous[110] Kansalliskokous[111] valaliitto
  Thaimaa[112] Kansalliskokous Senaatti[113] Edustajainhuone[114] perustuslaillinen monarkia
  Trinidad ja Tobago Parlamentti Senaatti[115] Edustajainhuone[115] tasavalta
  Tšekki Parlamentti Senaatti[116] Edustajainhuone[117] tasavalta

Lähteet

muokkaa
  1. Wiberg, Matti: Politiikan sanakirja, s. 399. (Toimittanut Kalevi Koukkunen) Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Siltala, 2011. ISBN 978-952-234-048-1
  2. What Is the Difference Between a Parliamentary and Presidential System of Government?
  3. Parlamentarismi Suomalainen yhteiskunta, Taustatietoa vuosista 1917-1918, Suomi 80, Historia, Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto
  4. Lijphart, Arend.: Patterns of democracy : government forms and performance in thirty-six countries, s. 9–45. New Haven [Conn.]: Yale, 2012. 808077212 ISBN 978-0-300-18912-4 Teoksen verkkoversio (viitattu 20.12.2020).
  5. SSRN-Accountability and Corruption: Political Institutions Matter by Daniel Lederman, Norman Loayza, Rodrigo Soares
  6. www.parlament.al Albanian Parliament. Viitattu 5.3.2012.
  7. www.parliament.gov.bd Bangladesh Parliament. Arkistoitu 6.3.2009. Viitattu 5.3.2012.
  8. www.parliament.gov.bw Botswana Parliament. Arkistoitu 28.6.2009. Viitattu 5.3.2012.
  9. www.parliament.bg National Assemly of the Republic of Bulgaria. Arkistoitu 29.2.2012. Viitattu 5.3.2012.
  10. House of Assembly of Dominica Government of the Commonwealth of Dominica. Arkistoitu 23.8.2020. Viitattu 5.3.2012.
  11. www.althingi.is Allting. Arkistoitu 12.8.2004. Viitattu 5.3.2012.
  12. Iraq World Fact Book. CIA. Arkistoitu 24.12.2018. Viitattu 6.3.2012.
  13. parliament.iq Council of Representatives of Iraq. Viitattu 5.3.2012.
  14. www.knesset.gov.il Knesset Israeli Parliament. Viitattu 5.3.2012.
  15. www.kenesh.kg Supreme Council of Kyrgyzstan. Viitattu 5.3.2012.
  16. www.assembly-kosova.org Assembly of Kosovo. Viitattu 5.3.2012.
  17. www.hellenicparliament.gr Hellenic Parliament. Viitattu 5.3.2012.
  18. www.sabor.hr Croatian Parliament. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 5.3.2012.
  19. Kuwait World Fact Book. CIA. Arkistoitu 21.5.2016. Viitattu 6.3.2012.
  20. www.kna.kw National Assembly of Kuwait. Arkistoitu 12.3.2012. Viitattu 5.3.2012.
  21. www.saeima.lv Latvijas Republikas Saeima. Viitattu 5.3.2012.
  22. web.gnc-ly.org General National Congress. Arkistoitu 6.6.2014. Viitattu 3.6.2014.
  23. www.lrs.lt Lietuvos Respublikos Seimas. Arkistoitu 21.2.2016. Viitattu 5.3.2012.
  24. www.chd.lu Chambre des Députés du Grand -Duche du Luxembourg. Viitattu 5.3.2012.
  25. www.sobranie.mk Makedonsko Sobranie. Viitattu 5.3.2012.
  26. www.parlament.mt Kamra tad-Deputati Malta. Arkistoitu 12.10.2014. Viitattu 5.3.2012.
  27. www.gov.mu National Assembly of Mauritius. Arkistoitu 5.5.2012. Viitattu 5.3.2012.
  28. www.parlament.md Parlamentul Republicii Moldova. Viitattu 5.3.2012.
  29. www.parliament.mn State Great Khural of Mongolia. Viitattu 5.3.2012.
  30. www.skupstina.me Skupština Crne Gore. Viitattu 5.3.2012.
  31. Nepal World Fact Book. CIA. Arkistoitu 29.12.2010. Viitattu 6.3.2012.
  32. www.parliament.gov.np Legislature Parliament of Nepal. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 5.3.2012.
  33. Norway World Fact Book. CIA. Arkistoitu 6.5.2020. Viitattu 6.3.2012.
  34. www.stortinget.no Storting. Viitattu 5.3.2012.
  35. www.parliament.gov.pg National Parliament of Papua New Guinea. Viitattu 5.3.2012.
  36. Sweden World Fact Book. CIA. Arkistoitu 19.5.2020. Viitattu 6.3.2012.
  37. www.riksdagen.se Sveriges riksdag. Viitattu 5.3.2012.
  38. www.gov.kn National Assembly of Saint Kitts and Nevis. Arkistoitu 11.2.2012. Viitattu 5.3.2012.
  39. www.assembly.gov.vc House of Assembly of Saint Vincent and the Grenadines. Viitattu 5.3.2012.
  40. www.parliament.gov.ws Legislative Assembly of Samoa. Arkistoitu 23.7.2005. Viitattu 5.3.2012.
  41. www.parlament.rs Narodna skupština Srbije. Viitattu 5.3.2012.
  42. www.parliament.gov.wsg Parliament of Singapore. Viitattu 5.3.2012.
  43. www.nrsr.sk Národná rada Slovenskej republiky. Viitattu 5.3.2012.
  44. www.parliament.lk Parliament of Sri Lanka. Viitattu 5.3.2012.
  45. www.eduskunta.fi Suomen eduskunta/Finlands riksdag. Arkistoitu 19.12.2010. Viitattu 5.3.2012.
  46. Denmark World Fact Book. CIA. Arkistoitu 18.9.2015. Viitattu 6.3.2012.
  47. www.ft.dk Folketinget. Viitattu 5.3.2012.
  48. portal.rada.gov Verkhovna Rada of Ukraine. Arkistoitu 10.6.2009. Viitattu 5.3.2012.
  49. www.mkogy.nu National Assembly of Hungary. Viitattu 5.3.2012.
  50. www.parlament.nz Parliament of New Zealand/Pāremata Aotearoa. Arkistoitu 19.8.2009. Viitattu 5.3.2012.
  51. www.parlament.gov.vu Parliament of Vanuatu. Arkistoitu 6.3.2016. Viitattu 5.3.2012.
  52. www.riigikogu.ee Eesti Riigikogu. Viitattu 5.3.2012.
  53. The Netherlands World Fact Book. CIA. Arkistoitu 15.5.2020. Viitattu 6.3.2012.
  54. www.eerstekamer.nl Eerste Kamer der Staten-Generaal. Viitattu 5.3.2012.
  55. www.houseofrepresentatives.nl Dutch House of Representatives. Viitattu 5.3.2012.
  56. Australia World Fact Book. CIA. Arkistoitu 3.7.2015. Viitattu 6.3.2012.
  57. www.aph.gov.au Parliament of Australia. Viitattu 5.3.2012.
  58. www.aph.gov.au Parliament of Australia. Viitattu 5.3.2012.
  59. a b Parliament of the Bahamas Government of the Bahamas. Viitattu 5.3.2012.
  60. www.barbadosparliament.com Parliament of Barbados. Arkistoitu 25.7.2010. Viitattu 5.3.2012.
  61. www.barbadosparliament.com Parliament of Barbados. Arkistoitu 9.1.2010. Viitattu 5.3.2012.
  62. www.nationalassembly.gov.bz National Assembly of Belize. Viitattu 5.3.2012.[vanhentunut linkki]
  63. www.nationalassembly.gov.bz National Assembly of Belize. Arkistoitu 9.1.2014. Viitattu 5.3.2012.
  64. Belgium World Fact Book. CIA. Arkistoitu 10.7.2016. Viitattu 6.3.2012.
  65. www.senaat.be Sénat de Belgique. Viitattu 5.3.2012.
  66. www.dekamer.be Chambre des Représentants. Viitattu 5.3.2012.
  67. www.nationalcouncil.bt Druki Gyelyong Tshogde. Viitattu 5.3.2012.
  68. www.nab.gov.bt Druki Gyelyong Tshogdu. Viitattu 5.3.2012.
  69. Spain World Fact Book. CIA. Arkistoitu 13.5.2009. Viitattu 6.3.2012.
  70. www.senado.es Senado de España. Viitattu 5.3.2012.
  71. www.congreso.es Congreso de los Diputadose. Viitattu 5.3.2012.
  72. www.parliament.gov.za Parliament of the Republic of South Africa. Arkistoitu 19.11.2016. Viitattu 5.3.2012.
  73. www.parliament.gov.za Parliament of the Republic of South Africa. Arkistoitu 21.10.2012. Viitattu 5.3.2012.
  74. Ethiopia World Fact Book. CIA. Arkistoitu 15.12.2018. Viitattu 6.3.2012.
  75. a b www.ethiopar.net Parliament of the Federal Democratic Republic of Ethiopia. Arkistoitu 25.8.2019. Viitattu 5.3.2012.
  76. a b House of Parliament of Grenada Government of Grenada. Viitattu 5.3.2012.
  77. India World Fact Book. CIA. Arkistoitu 11.6.2008. Viitattu 6.3.2012.
  78. Rajya Sabha Parliament of India. Viitattu 5.3.2012.
  79. Lok Sabha Parliament of India. Viitattu 5.3.2012.
  80. a b www.oireachtas.ie Oireachtas. Viitattu 5.3.2012.
  81. United Kingdom World Fact Book. CIA. Arkistoitu 7.1.2019. Viitattu 6.3.2012.
  82. www.parliament.uk Parliament of the United Kingdoms. Viitattu 5.3.2012.
  83. www.parliament.uk Parliament of the United Kingdoms. Viitattu 5.3.2012.
  84. www.parlamento.it Parlamento Italiano. Viitattu 4.3.2012.
  85. www.senato.it Senato della Repubblica. Viitattu 4.3.2012.
  86. camera.it Camera dei Deputati. Arkistoitu 11.3.2012. Viitattu 4.3.2012.
  87. Austria World Fact Book. CIA. Arkistoitu 10.6.2009. Viitattu 6.3.2012.
  88. www.parlament.gv.at Federal Council of Austria. Viitattu 4.3.2012.
  89. www.parlinkom.gv.at National Council of Austria. Viitattu 4.3.2012.
  90. a b www.japarliament.gov.jm Parliament of Jamaica. Viitattu 4.3.2012.
  91. Japan World Fact Book. CIA. Arkistoitu 28.12.2010. Viitattu 6.3.2012.
  92. www.sangiin.go.jp House of Councillors of Japan. Viitattu 4.3.2012.
  93. www.shugiin.go.jp House of Representatives of Japan. Viitattu 4.3.2012.
  94. Cambodia World Fact Book. CIA. Arkistoitu 29.12.2010. Viitattu 6.3.2012.
  95. www.senate.gov Senate of Kingdom of Cambodia. Arkistoitu 11.3.2012. Viitattu 4.3.2012.
  96. www.national-assembly.org National Assembly of Kingdom of Cambodia. Arkistoitu 24.2.2012. Viitattu 4.3.2012.
  97. Canada World Fact Book. CIA. Arkistoitu 30.4.2019. Viitattu 6.3.2012.
  98. a b www.parl.gc.ca Parliament of Canada/Parlement du Canada. Arkistoitu 13.9.2016. Viitattu 4.3.2012.
  99. Malaysia World Fact Book. CIA. Arkistoitu 6.1.2019. Viitattu 6.3.2012.
  100. a b www.parlimen.gov.my Parlimen of Malaysia. Arkistoitu 25.5.2021. Viitattu 4.3.2012.
  101. www.senate.gov.pk Senate of Pakistan. Viitattu 4.3.2012.
  102. www.na.gov.pk National Assembly of Pakistan. Viitattu 4.3.2012.
  103. www.senat.gov.pl Senate of the Republic of Poland. Arkistoitu 11.7.2009. Viitattu 4.3.2012.
  104. www.sejm.gov.pl Sejm of the Republic of Poland. Viitattu 4.3.2012.
  105. a b www.parlament.ro Parliament of Romania. Arkistoitu 28.12.2006. Viitattu 4.3.2012.
  106. www.bundesrat.de Bundesrat. Arkistoitu 13.2.2014. Viitattu 4.3.2012.
  107. www.bundestag.de Bundestag. Viitattu 4.3.2012.
  108. www.dz-rs-si Državni svet Republike Slovenije. Viitattu 4.3.2012.
  109. www.ds-rs-si Državni zbor Republike Slovenije. Arkistoitu 25.2.2016. Viitattu 4.3.2012.
  110. www.parlament.ch Swiss Parliament. Viitattu 4.3.2012.
  111. www.parlament.ch Swiss Parliament. Viitattu 4.3.2012.
  112. Thailand World Fact Book. CIA. Arkistoitu 29.12.2010. Viitattu 6.3.2012.
  113. www.senate.go.th Senate of Thailand. Arkistoitu 7.12.2008. Viitattu 4.3.2012.
  114. www.parliament.go.th Senate of Thailand. Viitattu 4.3.2012.
  115. a b www.ttparliament.org Parliament of Republic of the Trinidad and Tobago. Viitattu 4.3.2012.
  116. www.senat.cz Senate of the Parliament of the Czech Republic. Viitattu 4.3.2012.
  117. www.psp.cz Chamber of Deputies of the Parliament of the Czech Republic. Viitattu 4.3.2012.