Sveitsin liittoneuvosto

Sveitsin hallitus sekä valtionpäämies

Sveitsin liittoneuvosto (saks. Schweizerischer Bundesrat, ransk. Conseil fédéral suisse, ital. Consiglio federale svizzero, retoromaaniksi Cussegl federal svizzer) on seitsenjäseninen toimeenpaneva neuvosto, joka toimii sekä Sveitsin hallituksena että valtionpäämiehenä. Kukin jäsen johtaa ministeriötä Sveitsin liittohallituksessa.

Liittoneuvosto
Bundesrat (saksaksi)
Conseil fédéral (ranskaksi)
Consiglio federale (italiaksi)
Cussegl federal (retoromaaniksi)
Tunnus
Tunnus
Sveitsin 7-henkinen liittoneuvosto ja liittokansleri(2024)
Sveitsin 7-henkinen liittoneuvosto ja liittokansleri(2024)
Nykyinen
Nimittäjä Sveitsin liittokokous
Kauden pituus 4 vuotta
Perustettu 1848 (171 vuotta sitten)
Ensimmäinen Ulrich Ochsenbein
Jonas Furrer
Martin J. Munzinger
Henri Druey
Friedrich Frey-Herosé
Wilhelm Matthias Naeff
Stefano Franscini
Kotisivut www.admin.ch
Sveitsin ensimmäinen, 16. marraskuuta 1848 valittu liittoneuvosto

Liittoneuvosto vakinaistettiin vuoden 1848 perustuslaissa valaliiton korkeimmaksi valtaelimeksi. Siihen aikaan kun perustuslaki kirjoitettiin, ei esimerkkejä juuri ollut. Vaikka perustuslakiin otettiin vaikutteita Yhdysvaltain perustuslaista, siihen otettiin kollektiivinen johto perinteisen mallin mukaan presidenttijohtoisen sijaan.lähde?

Liittoneuvoston jäsenet valitaan parlamentin molempien kamarien yhteisistunnossa nelivuotiskaudelle salaisessa äänestyksessä. Jokainen Sveitsin kansalainen voidaan valita neuvostoon, mutta käytännössä sen jäsenet ovat parlamentaarikkoja, tai harvemmin puolueiden nimittämiä kantonien hallituksien jäseniä. Jäsenet on kuitenkin sovittu puolueiden kesken edeltä, eikä äänestyksessä ole jännitystä. Paikat jaettiin vuosikymmeniä konsensusperiaatteella, vuodesta 1959 eteenpäin on ollut käytössä ns. Zauberformel, jonka perusteella puolueet saavat jäseniä neuvostossa paikkamääriensä suhteessa, käytännössä siten että suuremmat kolme saavat kaksi jäsentä ja pienempi yhden.[1] Tämä käytäntö kuitenkin rikkoutui joulukuussa 2007, kun oikeistopopulistisen Sveitsin kansanpuolueen johtaja Christoph Blocher jätettiin hallituksen ulkopuolelle ja hän vei puolueensa oppositioon.[2]

Joka vuosi parlamentti valitsee yhden liittoneuvoston jäsenistä vuoden ajaksi liittopresidentiksi. Hänellä ei ole muista eroavia valtaoikeuksia ja hän jatkaa oman ministeriönsä johtamista. Yleensä puheenjohtajuus kulkee vanhimmasta lähtien, ja edellisen vuoden varapresidentistä tulee presidentti. Presidentti ei ole valtionpäämies, vaan liittoneuvosto kokonaisuudessaan. Ulkomailla vierailee yleensä ulkoministeriötä johtava jäsen, mutta traditio on muuttumassa. Ulkomaiset vieraat neuvosto tapaa kokonaisuudessaan.lähde?

Liittoneuvosto tapaa viikoittain joka keskiviikko Bundeshausissa Bernissä. Tapaamisissa on mukana myös liittokansleri eli hallituksen kansliapäällikkö sekä varakanslerit.

Liittoneuvoston jäsenet muokkaa

Vuonna 2023 liittoneuvoston jäsenet ovat seuraavat:[3]

Jäsen Kuva Neuvostossa alkaen Puolue Kantoni Asema
Alain Berset   1. tammikuuta 2012 Sveitsin sosiaalidemokraattinen puolue   Fribourg liittopresidentti vuonna 2020, sisäasiainministeriön johtaja
Guy Parmelin   1. tammikuuta 2016 Sveitsin kansanpuolue   Vaud talous-, koulutus- ja tutkimusministeriön johtaja
Ignazio Cassis   1. marraskuuta 2017 Sveitsin liberaalipuolue   Ticino ulkoasiainministeriön johtaja
Viola Amherd   1. tammikuuta 2019 Sveitsin kristillisdemokraatit   Valais varaliittopresidentti vuonna 2023, puolustus-, pelastus- ja urheiluministeriön johtaja
Karin Keller-Sutter   1. tammikuuta 2019 Sveitsin liberaalipuolue   St. Gallen valtiovarainministeriön johtaja
Albert Rösti   1. tammikuuta 2023 Sveitsin kansanpuolue   Bern ympäristö-, liikenne-, energia- ja viestintäministeriön johtaja
Élisabeth Baume-Schneider   1. marraskuuta 2023 Sveitsin sosiaalidemokraattinen puolue   Jura oikeus- ja poliisiministeriön johtaja

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa