Saksan liittopäivät
Saksan liittopäivät (saks. Deutscher Bundestag) eli parlamentti perustettiin liittotasavallan perustuslain laatimisen yhteydessä 1949. Se on Weimarin tasavallan valtiopäivien seuraaja. Liittopäivät on kokoontunut vuoteen 1999 Bonnissa, tämän jälkeen Valtiopäivätalossa Berliinissä. Viimeisimmät liittopäivävaalit järjestettiin 24. syyskuuta 2017.[1]
Saksan liittopäivät Deutscher Bundestag |
|
---|---|
![]() Logo |
|
![]() |
|
Tyyppi | alahuone |
Puhemies | Wolfgang Schäuble |
Edustajia |
709![]() |
Ryhmät |
|
Viimeisimmät vaalit | 24. syyskuuta 2017 |
Seuraavat vaalit | 26. syyskuuta 2021 |
Kotisivut |
TehtävätMuokkaa
Liittopäivät on toinen Saksan liittotasavallan lakiasäätävistä elimistä.[2] Toinen on liittoneuvosto. Liittopäivät on kuitenkin ainoa suoraan kansan valitsema lakiasäätävä elin.[3]
Liittopäivien edustajat valitsevat liittokanslerin, joka on liittohallituksen päämies. Liittopresidentin puolestaan valitsee niin sanottu liittokokous, johon kuuluu kaikki liittopäivien jäsenet ja yhtä monta edustajaa osavaltioista. Liittopäivät valitsee lisäksi muun muassa puolet perustuslakituomioistuimen tuomareista.[4]
VaalitMuokkaa
Edustajat valitaan neljän vuoden välein.[3] Äänioikeus on kaikilla 18 vuotta täyttäneillä Saksan kansalaisilla.[5]
Puolet edustajista valitaan vaalipiireittäin ja puolet puolueiden vaalilistoilta. Jokaisella äänestäjällä on kaksi ääntä. Toisen hän käyttää vaalipiriissään henkilökohtaiseen ehdokkaaseen. Jokaisen 299 vaalipiirin voittaja valitaan suoraan liittopäiville. Toisella äänellä äänestäjä valitsee vaalilistan. Puolueen on ylitettävä viiden prosentin äänikynnys tai saatava vähintään kolme suoraa edustajaa, jotta lista menee läpi. Jos puolue saa esimerkiksi ääniä kymmeneen paikkaan ja siltä menee neljä edustajaa suoraan läpi, sen listalta valitaan liittopäiville kuusi edustajaa. Vaalijärjestelmästä johtuen edustajien kokonaismäärä vaihtelee. Vuoden 2013 vaaleissa valittiin 631 edustajaa.[6]
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit lisätä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitä ne ohjeen mukaan. |
Paikkamäärät Saksan liittopäivillä | ||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Liittopäivät | Vaalikausi | Paikkoja | Vasemmisto1 | SPD | Liittouma 90/Vihreät2 | FDP | CDU/CSU3 | AfD | muut | DP |
1. liittopäivät | 1949–1953 | 402 | – | 131 | – | 52 | 139 | – | 634 | 17 |
2. liittopäivät | 1953–1957 | 487 | – | 151 | – | 48 | 243 | – | 305 | 15 |
3. liittopäivät | 1957–1961 | 497 | – | 169 | – | 41 | 270 | – | – | 17 |
4. liittopäivät | 1961–1965 | 499 | – | 190 | – | 67 | 242 | – | – | – |
5. liittopäivät | 1965–1969 | 496 | – | 202 | – | 49 | 245 | – | – | – |
6. liittopäivät | 1969–1972 | 496 | – | 224 | – | 30 | 242 | – | – | – |
7. liittopäivät | 1972–1976 | 496 | – | 230 | – | 41 | 225 | – | – | – |
8. liittopäivät | 1976–1980 | 496 | – | 214 | – | 39 | 243 | – | – | – |
9. liittopäivät | 1980–1983 | 497 | – | 218 | – | 53 | 226 | – | – | – |
10. liittopäivät | 1983–1987 | 498 | – | 193 | 27 | 34 | 244 | – | – | – |
11. liittopäivät | 1987–1990 | 497 | – | 186 | 42 | 46 | 223 | – | – | – |
12. liittopäivät | 1990–1994 | 662 | 17 | 239 | 8 | 79 | 319 | – | – | – |
13. liittopäivät | 1994–1998 | 672 | 30 | 252 | 49 | 47 | 294 | – | – | – |
14. liittopäivät | 1998–2002 | 669 | 36 | 298 | 47 | 43 | 245 | – | – | – |
15. liittopäivät | 2002–2005 | 603 | 2 | 251 | 55 | 47 | 248 | – | – | – |
16. liittopäivät | 2005–2009 | 614 | 54 | 222 | 51 | 61 | 226 | – | – | – |
17. liittopäivät | 2009–2013 | 622 | 76 | 146 | 68 | 93 | 239 | – | – | – |
18. liittopäivät | 2013–2017 | 631 | 64 | 193 | 63 | – | 311 | – | – | – |
19. liittopäivät | 2017– | 709 | 69 | 1526 | 67 | 80 | 246 | 90 | 56 | – |
1 edeltäjät PDS (1990–2005) ja Vasemmistopuolue. PDS (2005–2007)
2 edeltäjät Vihreät (1983–1990), Liittouma 90 (1990–1994) ja Liittouma 90/Vihreät (1994-)
3 CDU ja CSU muodostavat vaaliliittouman, joten ne eivät kilpaile keskenään
4 BP 17 paikkaa, KPD 15 paikkaa, WAV 12 paikkaa, DZP 10 paikkaa, DKP-DRP 5 paikkaa, SSW 1 paikka ja sitoutumattomat 3 paikkaa
5 GB/BHE 27 paikkaa ja DZP 3 paikkaa
6 AfD- ja SPD-puolueista irtautuneet itsenäiset edustajat.[7]
RakennuksetMuokkaa
Liittopäivät kokoontuu Berliinin Valtiopäivätalossa.[8] Paul Wallotin suunnittelema rakennus valmistui 1894. Nykykäyttöönsä sen suunnitteli kansainvälisen suunnittelukilpailun voittanut Norman Foster. Liittopäivät muutti rakennukseen kesällä 1999, ja ensimmäinen istunto siellä pidettiin 6. syyskuuta.[9]
Valtiopäivätalon yhteyteen on rakennettu liittopäiville kolme uutta rakennusta.[8] Weimarin tasavallan viimeisen demokraattisen presidentin mukaan nimetyssä Paul Löbe -talossa on muun muassa komitioiden istuntosaleja ja edustajien työhuoneet.[10] Liberaalipoliitikon ja naisliikkeen johtohahmon mukaan nimetyssä Marie-Elisabeth Lüders -talotalo on parlamentin informaatiokeskus, jossa on suuri kirjasto ja arkisto.[11] Jakob Kaiser -talo on varattu parlamenttiryhmien ja niiden henkilökunnan toimistotiloiksi.[12]
LähteetMuokkaa
- The Bundestag at a Glance (pdf) 2014. Berlin: German Bundestag, Public Relations Division. Viitattu 18.7.2017. (englanniksi)
ViitteetMuokkaa
- ↑ HS-analyysi: Saksan vaalitulos repii poliittista kenttää – AfD uhkaa hajota, Merkel on ahtaalla ja demarit vetäytyvät oppositioon Helsingin Sanomat. 25.9.2017. Viitattu 29.9.2017.
- ↑ Bundestag Encyclopædia Britannica. 2017. Encyclopædia Britannica, Inc. Viitattu 18.7.2017. (englanniksi)
- ↑ a b The Bundestag at a Glance, s. 2.
- ↑ The Bundestag at a Glance, s. 3.
- ↑ The Bundestag at a Glance, s. 30.
- ↑ The Bundestag at a Glance, s. 31–32.
- ↑ Members 2020. German Bundestag. Viitattu 7.1.2020. (englanniksi)
- ↑ a b The Bundestag at a Glance, s. 36.
- ↑ The Bundestag at a Glance, s. 42–43.
- ↑ The Bundestag at a Glance, s. 44.
- ↑ The Bundestag at a Glance, s. 46.
- ↑ The Bundestag at a Glance, s. 48.
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bundestag Wikimedia Commonsissa
- Liittopäivien kotisivut (saksaksi)