Wikipedia

Saksan liittopäivät

Saksan parlamentti

Saksan liittopäivät (saks. Deutscher Bundestag) eli maan parlamentti perustettiin liittotasavallan perustuslain laatimisen yhteydessä 1949. Se on Weimarin tasavallan valtiopäivien seuraaja. Liittopäivät kokoontui vuoteen 1999 Bonnissa, tämän jälkeen Valtiopäivätalossa Berliinissä. Viimeisimmät liittopäivävaalit järjestettiin 23. helmikuuta 2025.[1] Vaaleissa sekä CDU/CSU-koalitio että AfD nostivat selvästi kannatustaan.[2] Liittokansleri Friedrich Merzin johtama kristillisdemokraattien ja sosiaalidemokraattien yhteishallitus astui virkaan 6. toukokuuta 2025.[3]

Saksan liittopäivät
Deutscher Bundestag
Tyyppi
Tyyppi alahuone
Johto
Puhemies Julia Klöckner (CDU/CSU)
Kokoonpano
Edustajia 630
Puolueet

Hallitus (328)

  •      Unioni (208)
    •      CDU (164)
    •      CSU (44)
  •      SPD (120)

Oppositio (302)

Vaalit
Viimeisimmät vaalit 26. syyskuuta 2021
Kokouspaikka
Kotisivut
http://www.bundestag.de
Valtiopäivätalo.
Valtiopäivätalon valaistu kupoli yöllä.

Tehtävät

muokkaa

Liittopäivät on toinen Saksan liittotasavallan lakiasäätävistä elimistä.[4] Toinen on liittoneuvosto. Liittopäivät on kuitenkin ainoa suoraan kansan valitsema lakiasäätävä elin.[5] Liittopäivien edustajat valitsevat liittokanslerin, joka on liittohallituksen päämies. Liittopresidentin puolestaan valitsee niin sanottu liittokokous, johon kuuluu kaikki liittopäivien jäsenet ja yhtä monta edustajaa osavaltioista. Liittopäivät valitsee lisäksi muun muassa puolet perustuslakituomioistuimen tuomareista.[6]

Vaalit

muokkaa
Pääartikkeli: Saksan vaalijärjestelmä
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Edustajat valitaan neljän vuoden välein.[5] Äänioikeus on kaikilla 18 vuotta täyttäneillä Saksan kansalaisilla.[7] Puolet edustajista valitaan vaalipiireittäin ja puolet puolueiden vaalilistoilta. Jokaisella äänestäjällä on kaksi ääntä. Toisen hän käyttää vaalipiriissään henkilökohtaiseen ehdokkaaseen. Jokaisen 299 vaalipiirin voittaja valitaan suoraan liittopäiville. Toisella äänellä äänestäjä valitsee vaalilistan. Puolueen on ylitettävä viiden prosentin äänikynnys tai saatava vähintään kolme suoraa edustajaa, jotta lista menee läpi. Jos puolue saa esimerkiksi ääniä kymmeneen paikkaan ja siltä menee neljä edustajaa suoraan läpi, sen listalta valitaan liittopäiville kuusi edustajaa. Vaalijärjestelmästä johtuen edustajien kokonaismäärä vaihtelee. Vuoden 2013 vaaleissa valittiin 631 edustajaa.[8] Liittopäivävaaleissa äänioikeus on kaikilla Saksan kansalaisilla, jotka ovat täyttäneet 18. Rekisteröitymistä ei vaadita. Äänestää voi paikan päällä tai kirjeitse.[9] Äänioikeutetuilla on kaksi ääntä, joista toinen annetaan oman vaalipiirin ehdokkaalle ja toinen puolueelle. Annettujen äänten ei tarvitse osua yksi yhteen puolueen ja ehdokkaan kanssa. Eniten ehdokkaille annettuja ääniä saaneet nousevat suoraan liittopäiville. Puolueelle annetut äänet vaikuttavat osavaltion listavaaleihin, joista nousee sen verran ehdokkaita liittopäiville kuin mitä puolue saa ääniä. Molemmat äänet annetaan samalla vaalilipukkeella.[10]

Saksassa noudatetaan 5 % äänikynnystä eli puolueen tulee saada vähintään 5 % annetuista äänistä, jotta se saa ensimmäisen ehdokkaan läpi. Tästä kynnyksestä tehdään poikkeus etnisiä vähemmistöjä (tanskalaiset, friisit, romanit ja sorbit) edustavien puolueiden kohdalla.[11] Schleswig-Holsteinin friisejä ja tanskalaisia edustava Südschleswigscher Wählerverband saikin vaaleissa yhden paikan liittopäiville, vaikka puolue sai vain 0,1 % kaikista äänistä.[12]


Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Paikkamäärät Saksan liittopäivillä
Liittopäivät Vaalikausi Paikkoja Vasemmisto1 SPD Liittouma 90/Vihreät2 FDP CDU/CSU3 AfD muut DP
1. liittopäivät 1949–1953 402 – 131 – 52 139 – 634 17
2. liittopäivät 1953–1957 487 – 151 – 48 243 – 305 15
3. liittopäivät 1957–1961 497 – 169 – 41 270 – – 17
4. liittopäivät 1961–1965 499 – 190 – 67 242 – – –
5. liittopäivät 1965–1969 496 – 202 – 49 245 – – –
6. liittopäivät 1969–1972 496 – 224 – 30 242 – – –
7. liittopäivät 1972–1976 496 – 230 – 41 225 – – –
8. liittopäivät 1976–1980 496 – 214 – 39 243 – – –
9. liittopäivät 1980–1983 497 – 218 – 53 226 – – –
10. liittopäivät 1983–1987 498 – 193 27 34 244 – – –
11. liittopäivät 1987–1990 497 – 186 42 46 223 – – –
12. liittopäivät 1990–1994 662 17 239 8 79 319 – – –
13. liittopäivät 1994–1998 672 30 252 49 47 294 – – –
14. liittopäivät 1998–2002 669 36 298 47 43 245 – – –
15. liittopäivät 2002–2005 603 2 251 55 47 248 – – –
16. liittopäivät 2005–2009 614 54 222 51 61 226 – – –
17. liittopäivät 2009–2013 622 76 146 68 93 239 – – –
18. liittopäivät 2013–2017 631 64 193 63 – 311 – – –
19. liittopäivät 2017–2021 709 69 1526 67 80 246 90 56 –
20. liittopäivät 2021– 736 39 206 118 92 197 79 5 –

1 edeltäjät PDS (1990–2005) ja Vasemmistopuolue. PDS (2005–2007)
2 edeltäjät Vihreät (1983–1990), Liittouma 90 (1990–1994) ja Liittouma 90/Vihreät (1994-)
3 CDU ja CSU muodostavat vaaliliittouman, joten ne eivät kilpaile keskenään
4 BP 17 paikkaa, KPD 15 paikkaa, WAV 12 paikkaa, DZP 10 paikkaa, DKP-DRP 5 paikkaa, SSW 1 paikka ja sitoutumattomat 3 paikkaa
5 GB/BHE 27 paikkaa ja DZP 3 paikkaa
6 AfD- ja SPD-puolueista irtautuneet itsenäiset edustajat.[13]

Rakennukset

muokkaa

Liittopäivät kokoontuu Berliinin Valtiopäivätalossa.[14] Paul Wallotin suunnittelema rakennus valmistui 1894. Nykykäyttöönsä sen suunnitteli kansainvälisen suunnittelukilpailun voittanut Norman Foster. Liittopäivät muutti rakennukseen kesällä 1999, ja ensimmäinen istunto siellä pidettiin 6. syyskuuta.[15]

Valtiopäivätalon yhteyteen on rakennettu liittopäiville kolme uutta rakennusta.[14] Weimarin tasavallan viimeisen demokraattisen presidentin mukaan nimetyssä Paul Löbe -talossa on muun muassa komitioiden istuntosaleja ja edustajien työhuoneet.[16] Liberaalipoliitikon ja naisliikkeen johtohahmon mukaan nimetyssä Marie-Elisabeth Lüders -talotalo on parlamentin informaatiokeskus, jossa on suuri kirjasto ja arkisto.[17] Jakob Kaiser -talo on varattu parlamenttiryhmien ja niiden henkilökunnan toimistotiloiksi.[18]

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. ↑ Bundestag election 2025 - The Federal Returning Officer www.bundeswahlleiter.de. Viitattu 10.5.2025.
  2. ↑ Saksan vaalitulos haltuun yhdellä silmäyksellä – grafiikat näyttävät valtavan muutoksen Helsingin Sanomat. 24.2.2025. Viitattu 10.5.2025.
  3. ↑ Tapiola, Paula: Kristillisdemokraattien Friedrich Merz valittiin liittokansleriksi Yle Uutiset. 6.5.2025. Viitattu 10.5.2025.
  4. ↑ Bundestag Encyclopædia Britannica. 2017. Encyclopædia Britannica, Inc. Viitattu 18.7.2017. (englanniksi)
  5. ↑ a b The Bundestag at a Glance, s. 2.
  6. ↑ The Bundestag at a Glance, s. 3.
  7. ↑ The Bundestag at a Glance, s. 30.
  8. ↑ The Bundestag at a Glance, s. 31–32.
  9. ↑ Why the German election is so complicated | DW News 29.8.2021. Deutsche Welle. Viitattu 9.9.2021. (englanniksi)
  10. ↑ Electoral system - The Federal Returning Officer www.bundeswahlleiter.de. Viitattu 9.9.2021.
  11. ↑ Wahlsystem der Bundestagswahl 2017 in Deutschland – Wahlrecht und Besonderheiten Wahlrecht.de. Viitattu 9.9.2021. (saksaksi)
  12. ↑ BBC: German election: Seven things we learned
  13. ↑ Members 2020. German Bundestag. Viitattu 7.1.2020. (englanniksi)
  14. ↑ a b The Bundestag at a Glance, s. 36.
  15. ↑ The Bundestag at a Glance, s. 42–43.
  16. ↑ The Bundestag at a Glance, s. 44.
  17. ↑ The Bundestag at a Glance, s. 46.
  18. ↑ The Bundestag at a Glance, s. 48.

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Saksan_liittopäivät&oldid=23225514”