Saksan liittopäivävaalit 2021

Saksan liittopäivävaalit 2021 järjestettiin 26. syyskuuta 2021. Samana päivänä pidettiin myös kahdet osavaltion vaalit: Berliini ja Mecklenburg-Etu-Pommeri valitsivat osavaltion parlamenttinsa.[1] Vaaleissa sekä SPD että vihreät nostivat selvästi kannatustaan, kun taas CDU/CSU-koalitio koki historiansa huonoimman tuloksen.[2]

Saksan liittopäivävaalit 2021
Saksa
2017 ←
26. syyskuuta 2021

Kaikki 598 paikkaa liittopäiville
300 paikkaa tarvitaan enemmistöön
  Ensimmäinen puolue Toinen puolue Kolmas puolue
  Olaf Scholz Armin Laschet Annalena Baerbock
Johtaja Olaf Scholz Armin Laschet Annalena Baerbock
Puolue SPD CDU/CSU Vihreät
Viime vaalit 153 paikkaa (20,5 %) 246 paikkaa (32,9 %) 67 paikkaa (8,9 %)
Saadut paikat 206 196 118
Paikkojen muutos Nousua 53 Laskua 50 Nousua 51
Kannatus 25,7 % 24,1 % 14,8 %

  Neljäs puolue Viides puolue Kuudes puolue
  Christian Lindner AfD leadership 2021.jpg Die Linke Leadership 2021.jpg
Johtaja Christian Lindner Alice Weidel
Tino Chrupalla
Janine Wissler
Dietmar Bartsch
Puolue FDP AfD Vasemmisto
Viime vaalit 80 paikkaa (10,7 %) 94 paikkaa (12,3 %) 69 paikkaa (9,2 %)
Saadut paikat 92 83 39
Paikkojen muutos Nousua 12 Laskua 11 Laskua 30
Kannatus 11,5 % 10,3 % 4,9 %

German Federal Election 2021 - Results by Constituency & Regional Seats.svg


Liittokansleri ennen vaaleja

Angela Merkel
CDU/CSU

Uusi liittokansleri

Olaf Scholz
SPD

VaalijärjestelmäMuokkaa

Liittopäivävaaleissa äänioikeus on kaikilla Saksan kansalaisilla, jotka ovat täyttäneet 18. Rekisteröitymistä ei vaadita. Äänestää voi paikan päällä tai kirjeitse.[3]

Äänioikeutetuilla on kaksi ääntä, joista toinen annetaan oman vaalipiirin ehdokkaalle (ensimmäinen ääni) ja toinen puolueelle (toinen ääni). Annettujen äänten ei tarvitse osua yksi yhteen puolueen ja ehdokkaan kanssa. Eniten ehdokkaille annettuja ääniä saaneet nousevat suoraan liittopäiville. Puolueelle annetut äänet vaikuttavat osavaltion listavaaleihin, joista nousee sen verran ehdokkaita liittopäiville kuin mitä puolue saa ääniä. Molemmat äänet annetaan samalla vaalilipukkeella.[4]

Saksassa noudatetaan 5 % äänikynnystä eli puolueen tulee saada vähintään 5 % annetuista äänistä, jotta se saa ensimmäisen ehdokkaan läpi. Tästä kynnyksestä tehdään poikkeus etnisiä vähemmistöjä (tanskalaiset, friisit, romanit ja sorbit) edustavien puolueiden kohdalla.[5]

KannatuskyselytMuokkaa

 

VaaliväittelyitäMuokkaa

Pvm Järjestäjä Osallistujat Huom. Lähde
16.6. Deutsche Welle News Armin Lachet (CDU), Olaf Scholz (SPD), Annalena Baerbock (Vihr.) dubattu englanniksi [6]
26.6. Tagesschau24 Armin Lachet (CDU), Olaf Scholz (SPD), Annalena Baerbock (Vihr.) keskittyi ulkopolitiikkaan [7]
29.8. RTL Television, n-tv Armin Lachet (CDU), Olaf Scholz (SPD), Annalena Baerbock (Vihr.) [8]
30.8. ZDF Jens Spahn (CDU), Franziska Giffey (SPD), Katrin Göring-Eckardt (Vihr.), Alice Weidel (AfD), Christian Lindner (FDP), Dietmar Bartsch (Vas.), Alexander Dobrindt (CSU) [9]

TuloksetMuokkaa

Puolue Äänet Osuus (%) Paikkoja
ensimmäinen ääni toinen ääni ensimmäinen ääni toinen ääni
CDU 10 451 524 22,5 8 775 471 18,9 152
CSU 2 788 048 6,0 2 402 827 5,2 45
SPD 12 234 690 26,4 11 955 434 25,7 206
Vihreät 6 469 081 14,0 6 852 206 14,8 118
FDP 4 042 951 8,7 5 319 952 11,5 92
AfD 4 695 611 10,1 4 803 902 10,3 83
Vasemmisto 2 307 536 5,0 2 270 906 4,9 39
SSW 35 027 0,1 55 578 0,1 1
Ääniä yhteensä 46 854 508
Äänioikeutettuja 61 181 072
Tyhjiä/ hylättyjä 492 495
Lähde:[10]

Schleswig-Holsteinin friisejä ja tanskalaisia edustava Südschleswigscher Wählerverband saikin vaaleissa yhden paikan liittopäiville, vaikka puolue sai vain 0,1 % kaikista äänistä.[11]

Hallitustunnustelut ja hallituksen muodostaminenMuokkaa

FDP:n virallisesti äänestettyä asian puolesta 18. lokakuuta puolue päätti aloittaa virallisesti hallitusneuvottelut sosiaalidemokraattien ja vihreiden kanssa. Alustavasti ns. liikennevalokoalitio on jo päättänyt mm. nostaa minimipalkkaa 12 €/h ja luopua Autobahn-teille suunnitelluista nopeusrajoituksista.[12] Puolueet ovat myös tähdänneet siihen, että uudesta liittokanslerista äänestetään vuoden 2021 loppuun mennessä.[13]

Scholz vannoi virkavalansa 8. joulukuuta 2021 ja hänen hallituksensa aloitti toimintansa samana päivänä.[14]

GalleriaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Bundestag election 2021 - The Federal Returning Officer www.bundeswahlleiter.de. Viitattu 18.3.2021.
  2. Saksan demarien liitto­kansleri­ehdokas Olaf Scholz HS:lle: Pohjoismaat voivat olla huoleti EU:n velka­unionista Helsingin Sanomat. 26.9.2021. Viitattu 28.9.2021.
  3. Why the German election is so complicated | DW News 29.8.2021. Deutsche Welle. Viitattu 9.9.2021. (englanniksi)
  4. Electoral system - The Federal Returning Officer www.bundeswahlleiter.de. Viitattu 9.9.2021.
  5. Wahlsystem der Bundestagswahl 2017 in Deutschland – Wahlrecht und Besonderheiten Wahlrecht.de. Viitattu 9.9.2021. (saksaksi)
  6. Germany's chancellor candidates debate international security and foreign affairs | DW News 16.6.2021. Deutsche Welle. Viitattu 9.9.2021. (englanniksi)
  7. Kanzlerkandidaten zur Außenpolitik: Zwischen Dialog und Härte tagesschau.de. 26.6.2021. Viitattu 9.9.2021. (saksaksi)
  8. RTL kommt Öffentlich-Rechtlichen mit Wahl-Triell zuvor 29.8.2021. DWDL.de. Viitattu 9.9.2021. (saksaksi)
  9. Wie geht's, Deutschland? www.zdf.de. Viitattu 9.9.2021. (saksaksi)
  10. Results Germany - The Federal Returning Officer www.bundeswahlleiter.de. Viitattu 30.10.2021.
  11. BBC: German election: Seven things we learned
  12. Germany: Free Democrats vote to join formal coalition talks Deutsche Welle. 18.10.2021. Viitattu 31.10.2021. (englanniksi)
  13. German parties aim to have new chancellor in early December AP NEWS. 21.10.2021. Viitattu 30.10.2021. (englanniksi)
  14. Olaf Scholz formally sworn in as German chancellor 8.12.2021. Deutsche Welle. Viitattu 10.1.2022. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa