Perustuslaki

ylinasteinen säädös
Tämä artikkeli käsittelee perustuslakia laillisena ilmiönä, Suomen perustuslaista on oma artikkelinsa.

Perustuslaki on muodolliselta asemaltaan kansallisen oikeusjärjestyksen normihierarkian ylimmänasteinen säädös, joka määrittelee oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmän perusteet. Näihin kuuluvat oikeusjärjestyksessä noudatettavat perusoikeudet, ylimpien valtioelinten valintatapa ja valtasuhteet sekä se menettely, jolla alemmanasteisia oikeusnormeja voidaan pätevästi antaa.[1] Perustuslain voidaan sanoa sisältävän kansakunnan elämää koskevat valtiolliset perusratkaisut.[2]

Magna Cartaa pidetään perustuslakien esikuvana. (Henrik III:n aikainen laitos vuodelta 1215).
Yhdysvaltain perustuslaki on vanhin yhä voimassa oleva kirjoitettu perustuslaki. (ensimmäinen sivu)

Perustuslain säätäminen ja muuttaminen on lähes kaikkialla maailmassa mahdollista vain erityisessä, vaikeutetussa lainsäätämisjärjestyksessä. Esimerkiksi Suomessa tarvitaan eduskunnan 2/3:n tai 5/6:n määräenemmistö.[1] Perustuslain sanotaan siksi nauttivan korotettua muodollista lainvoimaa.[3]

Perustuslakien esikuvana pidetään Magna Cartaa vuodelta 1215.

Suomen perustuslakiMuokkaa

Pääartikkeli: Suomen perustuslaki

Nykyinen Suomen perustuslaki säädettiin vuonna 1999, ja se tuli voimaan 1. maaliskuuta 2000. Sitä ennen Suomessa oli monista muista maista poiketen neljä lakia, jotka olivat voimassa perustuslain veroisina, nimittäin vuoden 1919 hallitusmuoto, vuoden 1928 valtiopäiväjärjestys sekä vuonna 1922 annetut lait valtakunnanoikeudesta sekä eduskunnan oikeudesta tarkastaa valtioneuvoston jäsenten ja oikeuskanslerin sekä oikeusasiamiehen virkatointen lainmukaisuutta. Myös Ahvenanmaan itsehallintolaki on edelleen perustuslain luontoinen, ja sen muuttaminen edellyttää sekä eduskunnan että Ahvenanmaan maakuntapäivien yhtäpitävää päätöstä, joista eduskunnan päätös on tehtävä perustuslain säätämisjärjestyksessä.

Suomessa perustuslakia voidaan muuttaa kahdella eri menettelytavalla: joko

  • eduskunta hyväksyy muutosesityksen jätettäväksi lepäämään, minkä jälkeen se seuraavien vaalien jälkeen valitussa eduskunnassa hyväksytään vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä, tai
  • eduskunta julistaa ehdotuksen kiireelliseksi päätöksellä, jota kannattaa vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä, minkä jälkeen itse ehdotus hyväksytään vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä

Tämä säätämisjärjestys perustuslakia koskeville asioille vahvistettiin jo vuoden 1906 valtiopäiväjärjestyksessä, ja samassa järjestyksessä ne on käsiteltävä nykyisenkin perustuslain mukaan.

Perustuslain säätämisjärjestyksessä voidaan Suomessa säätää myös sellaisia lakeja, niin sanottua poikkeuslakeja, jotka eivät muuta perustuslain sanamuotoa, mutta merkitsevät poikkeamista jostakin perustuslain säännöksestä. Tällaisessa järjestyksessä on eri aikoina säädetty muun muassa joukko talouselämän säännöstelyä koskevia lakeja, jotka sisältävät poikkeuksen perustuslain vahvistamasta omistusoikeuden suojasta. Samalla menettelyllä on muutaman kerran (viimeksi 1973) säädetty myös lakeja, joiden nojalla presidentinvaali on suoritettu poikkeavassa järjestyksessä tai laissa nimetty henkilö on valittu presidentiksi. Varsinkin toisen maailmansodan aikana ja muutamana vuotena sen jälkeen tämä poikkeuslakimenettely oli usein käytössä, ja siinä järjestyksessä säädettiin myös esimerkiksi maanhankintalaki ja laki sotasyyllisten rankaisemisesta.

TulkintaMuokkaa

Monissa maissa säädettyjen ja säädettävien lakien perustuslainmukaisuutta tulkitsee jonkinlainen perustuslakituomioistuin tai maan korkein oikeus, joka koostuu juristeista. Suomessa lakiehdotusten perustuslainmukaisuutta tulkitsee ennakollisesti eduskunnan perustuslakivaliokunta, jonka jäsenet ovat lakien säätämisestä vastaavan eduskunnan kansanedustajajäseniä. Lakien perustuslainmukaisuuden jälkikäteisvalvonta kuuluu Suomessa tuomioistuimille. Tuomioistuimen on perustuslain 106 §:n mukaan annettava etusija perustuslain säännökselle, jos lain säännöksen soveltaminen olisi sen käsiteltävänä olevassa asiassa ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa. Lisäksi asetuksen tai muun lakia alemmanasteisen säädöksen säännöstä ei perustuslain 107 §:n mukaan saa soveltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa, jos säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa.

AsemaMuokkaa

Eräistä maista, kuten Israelista ja Britanniasta, perustuslaki puuttuu. Saksassa on perustuslain (Verfassung) sijassa perusasetus (Grundgesetz) historiallisista syistä.

JuhlapäiväMuokkaa

Joissain maissa perustuslain päivää vietetään kansallispäivänä, etenkin jos maan itsenäistymiseen ei liity sotimista tai muuta dramatiikkaa. Esimerkiksi Norjan kansallispäivä on 17. toukokuuta, vuonna 1814 vahvistetun perustuslain vuosipäivänä.

KonstitutionalismiMuokkaa

Konstitutionalismi on ajattelutapa, jossa tietyillä järjestelyillä rajoitetaan poliittisten vallanpitäjien valtaa ja hallintaa. Se pyrkii estämään absoluuttisen vallan keskittymisen hallitsijalle ja pakottamaan hänet noudattamaan tiettyjä sääntöjä tai periaatteita hallinnassaan. Sitä voidaankin pitää eräänlaisena yhteiskuntasopimuksena, jossa hallitut alistuvat hallitsijan valtaan, mutta saavat itselleen jonkinlaisia oikeuksia ja rajaavat itselleen tietyn liikkumatilan, johon vallanpitäjä ei voi puuttua.

Konstituutio on menettelytapa, jolla yhteisön asioista päätetään. Yleensä se ymmärretään perustuslaiksi, mutta se on laajempi ja monisyisempi käsite, kuin perustuslaki ymmärrettynä yksinkertaisesti tiettyinä juridisina pykälinä. Konstituutio on hallitsijan persoonan ja jopa itsensä valtion yläpuolella, sillä se määrää kuinka valtion on toimittava. Hallitus ei voi toimia perustuslain vastaisesti, eikä lainsäätäjä kumota perustuslakia tavallisella lailla. Konstituution ei tarvitse olla välttämättä kirjallinen tai formaalisti sovittu, vaan myös spontaanisti kehittyneet hallinnan tavat ja traditiot voidaan ymmärtää konstituutioksi, mikäli niiden asema on riittävän vankka.

Perustuslait maittainMuokkaa

Luettelo itsenäisten valtioiden perustuslaistaMuokkaa

Valtio Perustuslaki Astunut voimaan
  Afganistan perustuslaki 4. tammikuuta 2004
  Albania perustuslaki 28. marraskuuta 1998
  Algeria perustuslaki 8. syyskuuta 1963
  Andorra perustuslaki 2. helmikuuta 1993
  Angola perustuslaki 2. tammikuuta 2010
  Argentiina perustuslaki 1. toukokuuta 1853
  Armenia perustuslaki 5. heinäkuuta 1995
  Australia perustuslaki 1. tammikuuta 1901
  Itävalta perustuslaki 1. lokakuuta 1920
  Azerbaidžan perustuslaki 12. marraskuuta 1995
  Bangladesh perustuslaki 16. joulukuuta 1972
  Bahrain perustuslaki 14. helmikuuta 2002
  Barbados perustuslaki 30. marraskuuta 1966
  Valko-Venäjä perustuslaki 15. maaliskuuta 1994
  Belize perustuslaki 21. syyskuuta 1981
  Benin perustuslaki 2. joulukuuta 1990
  Belgia perustuslaki 7. helmikuuta 1831
  Bolivia perustuslaki 7. helmikuuta 2009
  Bosnia ja Hertsegovina perustuslaki 14. joulukuuta 1995
  Botswana perustuslaki 30. syyskuuta 1966
  Bhutan perustuslaki 18. heinäkuuta 2008
  Brasilia perustuslaki 5. lokakuuta 1988
  Bulgaria perustuslaki 12. heinäkuuta 1991
  Myanmar perustuslaki 29. toukokuuta 2008
  Burundi perustuslaki 9. maaliskuuta 1992
  Kamerun perustuslaki 1. tammikuuta 1996
  Kanada perustuslaki 1. heinäkuuta 1867
  Tšad perustuslaki 31. maaliskuuta 1996
  Chile perustuslaki 11. maaliskuuta 1981
  Kiinan kansantasavalta perustuslaki 4. joulukuuta 1982
  Kolumbia perustuslaki 4. heinäkuuta 1991
  Kongon demokraattinen tasavalta perustuslaki 18. helmikuuta 2006
  Costa Rica perustuslaki 7. helmikuuta 1949
  Kroatia perustuslaki 22. joulukuuta 1990
  Kuuba perustuslaki 24. helmikuuta 1976
  Kypros perustuslaki 16. elokuuta 1960
  Tšekki perustuslaki 16. joulukuuta 1992
  Tanska perustuslaki 5. kesäkuuta 1849
  Dominikaaninen tasavalta perustuslaki 2. tammikuuta 2010
  Djibouti perustuslaki 15. syyskuuta 1992
  Itä-Timor perustuslaki 20. toukokuuta 2002
  Ecuador perustuslaki 20. lokakuuta 2008
  El Salvador perustuslaki 20. joulukuuta 1983
  Egypti perustuslaki 1. tammikuuta 2014
  Päiväntasaajan Guinea perustuslaki 17. marraskuuta 1991
  Eritrea perustuslaki 23. toukokuuta 1997
  Viro perustuslaki 28. kesäkuuta 1992
  Etiopia perustuslaki 21. elokuuta 1995
  Fidži perustuslaki 6. syyskuuta 2013
  Suomi perustuslaki 1. maaliskuuta 2000
  Ranska perustuslaki 4. lokakuuta 1958
  Gambia perustuslaki 1. tammikuuta 1997
  Georgia perustuslaki 24. elokuuta 1995
  Saksa perustuslaki 8. toukokuuta 1949
  Ghana perustuslaki 28. huhtikuuta 1992
  Kreikka perustuslaki 11. kesäkuuta 1975
  Guatemala perustuslaki 1. tammikuuta 1986
  Guyana perustuslaki 6. lokakuuta 1980
  Haiti perustuslaki 20. kesäkuuta 2012
  Unkari perustuslaki 28. huhtikuuta 2011
  Honduras perustuslaki 2. tammikuuta 1982
  Islanti perustuslaki 17. kesäkuuta 1944
  Intia perustuslaki 2. tammikuuta 1950
  Indonesia perustuslaki 18. elokuuta 1945
  Iran perustuslaki 3. joulukuuta 1979
  Irak perustuslaki 15. lokakuuta 2005
  Irlanti perustuslaki 29. joulukuuta 1937
  Italia perustuslaki 22. joulukuuta 1947
  Norsunluurannikko perustuslaki 8. marraskuuta 2016
  Jamaika perustuslaki 1. tammikuuta 1962
  Japani perustuslaki 3. toukokuuta 1947
  Jordania perustuslaki 1. tammikuuta 1952
  Kazakstan perustuslaki 30. elokuuta 1995
  Kenia perustuslaki 27. elokuuta 2010
  Kirgisia perustuslaki 27. kesäkuuta 2010
  Korean tasavalta perustuslaki 17. heinäkuuta 1948
  Korean demokraattinen kansantasavalta perustuslaki 25. joulukuuta 1972
  Kuwait perustuslaki 11. marraskuuta 1962
  Laos perustuslaki 14. elokuuta 1991
  Latvia perustuslaki 7. helmikuuta 1922
  Libanon perustuslaki 23. toukokuuta 1926
  Luxemburg perustuslaki 17. lokakuuta 1868
  Liberia perustuslaki 6. tammikuuta 1986
  Libya perustuslaki 3. elokuuta 2011
  Liettua perustuslaki 25. lokakuuta 1992
  Liechtenstein perustuslaki 5. lokakuuta 1921
  Madagaskar perustuslaki 14. marraskuuta 2010
  Pohjois-Makedonia perustuslaki 17. marraskuuta 1991
  Malesia perustuslaki 27. elokuuta 1957
  Malediivit perustuslaki 7. elokuuta 2008
  Mali perustuslaki 1. tammikuuta 1992
  Malta perustuslaki 21. syyskuuta 1964
  Mauritania perustuslaki 12. heinäkuuta 1991
  Mauritius perustuslaki 12. maaliskuuta 1968
  Meksiko perustuslaki 5. helmikuuta 1917
  Mikronesia perustuslaki 1. lokakuuta 1978
  Moldova perustuslaki 29. heinäkuuta 1994
  Monaco perustuslaki 17. joulukuuta 1962
  Mongolia perustuslaki 1. tammikuuta 1992
  Montenegro perustuslaki 19. lokakuuta 2007
  Marokko perustuslaki 14. joulukuuta 1962
  Namibia perustuslaki 9. helmikuuta 1990
  Nauru perustuslaki 31. tammikuuta 1968
  Alankomaat perustuslaki 29. maaliskuuta 1815
  Nepal perustuslaki 20. syyskuuta 2015
  Nicaragua perustuslaki 1. tammikuuta 1987
  Niger perustuslaki 25. marraskuuta 2010
  Nigeria perustuslaki 29. toukokuuta 1999
  Norja perustuslaki 17. toukokuuta 1814
  Oman perustuslaki 6. marraskuuta 1996[4]
  Pakistan perustuslaki 14. elokuuta 1973
  Paraguay perustuslaki 20. kesäkuuta 1992
  Panama perustuslaki 11. lokakuuta 1972
  Papua-Uusi-Guinea perustuslaki 16. syyskuuta 1975
  Peru perustuslaki 31. joulukuuta 1993
  Filippiinit perustuslaki 2. helmikuuta 1987
  Puola perustuslaki 28. huhtikuuta 1997
  Portugali perustuslaki 28. huhtikuuta 1976
  Romania perustuslaki 21. marraskuuta 1991
  Venäjä perustuslaki 12. joulukuuta 1993
  Ruanda perustuslaki 26. toukokuuta 2003
  Samoa perustuslaki 28. lokakuuta 1960
  Saint Kitts ja Nevis perustuslaki 23. kesäkuuta 1983
  Senegal perustuslaki 1. tammikuuta 2001
  Serbia perustuslaki 8. marraskuuta 2006
  Singapore perustuslaki 9. elokuuta 1965
  Slovakia perustuslaki 1. lokakuuta 1992
  Slovenia perustuslaki 23. joulukuuta 1991
  Somalia perustuslaki 1. elokuuta 2012
  Etelä-Afrikka perustuslaki 4. helmikuuta 1997
  Etelä-Sudan perustuslaki 9. heinäkuuta 2011
  Espanja perustuslaki 6. joulukuuta 1978
  Sri Lanka perustuslaki 7. syyskuuta 1978
  Sudan perustuslaki 9. heinäkuuta 2005
  Suriname perustuslaki 30. syyskuuta 1987
  Sveitsi perustuslaki 18. huhtikuuta 1999
  Syyria perustuslaki 27. helmikuuta 2012
  Tadžikistan perustuslaki 6. marraskuuta 1994
  Tansania perustuslaki 28. huhtikuuta 1977
  Thaimaa perustuslaki 28. huhtikuuta 2017
  Tonga perustuslaki 4. helmikuuta 1875
  Tunisia perustuslaki 2. tammikuuta 2014
  Turkki perustuslaki 7. helmikuuta 1982
  Turkmenistan perustuslaki 18. toukokuuta 1992
  Uganda perustuslaki 8. lokakuuta 1995
  Ukraina perustuslaki 28. kesäkuuta 1996
  Yhdistyneet arabiemiirikunnat perustuslaki 2. joulukuuta 1971
  Yhdysvallat perustuslaki 21. kesäkuuta 1788
  Uruguay perustuslaki 15. helmikuuta 1967
  Uzbekistan perustuslaki 8. joulukuuta 1992
  Vanuatu perustuslaki 30. heinäkuuta 1980
  Vatikaanivaltio perustuslaki 26. marraskuuta 2000
  Venezuela perustuslaki 20. joulukuuta 1999
  Vietnam perustuslaki 28. marraskuuta 2013
  Jemen perustuslaki 16. toukokuuta 1991
  Zimbabwe perustuslaki 9. toukokuuta 2013

Osittain tunnustetut maatMuokkaa

Valtio Perustuslaki Astunut voimaan
  Abhasia perustuslaki 3. lokakuuta 1999
  Kiinan tasavalta perustuslaki 25. joulukuuta 1947
  Kosovo perustuslaki 15. kesäkuuta 2008
  Vuoristo-Karabahin tasavalta perustuslaki 10. joulukuuta 2006
  Palestiina perustuslaki 28. toukokuuta 1964
  Pohjois-Kypros perustuslaki 5. toukokuuta 1985
  Saharan demokraattinen arabitasavalta perustuslaki elokuu 1976
  Somalimaa perustuslaki 31. toukokuuta 2001
  Etelä-Ossetia perustuslaki 8. huhtikuuta 2001
  Transnistria perustuslaki 1. tammikuuta 1996

ItsehallintoalueetMuokkaa

Territorio Perustuslaki Astunut voimaan
  Amerikan Samoa perustuslaki 17. lokakuuta 1960
  Aruba perustuslaki 1. tammikuuta 1986
  Brittiläiset Neitsytsaaret perustuslaki 15. kesäkuuta 2007
  Curaçao perustuslaki 10. lokakuuta 2010
  Falklandinsaaret perustuslaki 1. tammikuuta 2009
  Gibraltar perustuslaki 2. tammikuuta 2007
  Hongkong perustuslaki 4. huhtikuuta 1990
  Macao perustuslaki 20. joulukuuta 1999
  Niue perustuslaki 19. lokakuuta 1974
  Pohjois-Mariaanit perustuslaki 1. tammikuuta 1978
  Puerto Rico perustuslaki 25. heinäkuuta 1952
  Sint Maarten perustuslaki 10. lokakuuta 2010
  Turks- ja Caicossaaret perustuslaki 15. lokakuuta 2012

Ei ratifioitua perustuslakiaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Jyränki, Antero: Valta ja vapaus. Helsinki: Talentum, 2003.
  • Hallberg, Pekka ym.: Perusoikeudet. Helsinki: WSOY, 1999.

ViitteetMuokkaa

  1. a b Hallberg 1999, s. 64
  2. Jyränki 2003, s. 228
  3. Jyränki 2003, s. 213
  4. Basic Statute of the State Royal Decree 101/96. Ministry of Legal Affairs. Arkistoitu 23 July 2013. Viitattu 18 August 2012.
  5. a b c d Oldest Constitutions Still Being Used Today Worldatlas. Viitattu 9.6.2021. (englanniksi)
  6. The Constitution of Sweden Riksdagen. Viitattu 9.6.2021.
  7. Basic Law of Governance - The constitution of Saudi Arabia Universty of Minnesota. Viitattu 9.6.2021.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Perustuslaki.
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Perustuslaki.