Avaa päävalikko

Laos

valtio Kaakkois-Aasiassa
Tämä artikkeli kertoo valtiosta. Muista merkityksistä, katso täsmennyssivu.

Laosin demokraattinen kansantasavalta eli Laos on 7,1 miljoonan asukkaan sisämaavaltio Kaakkois-Aasiassa. Sen rajanaapureita ovat Thaimaa, Myanmar (Burma), Kiina, Vietnam ja Kambodža. Maa on köyhä ja vuoristoinen. Entinen Ranskan siirtomaa on virallisesti sosialistinen valtio, jonka kulttuuria sävyttää buddhalaisuus. Sen sademetsissä elää harvinaisia eläinlajeja.

Laosin demokraattinen kansantasavalta
ສາທາລະນະລັດ ປະຊາທິປະໄຕ ປະຊາຊົນລາວ
(Sathalanalat Paxathipatai Paxaxon Lao)
Laosin lippu Laosin vaakuna
lippu vaakuna

Laosin sijainti
Laosin sijainti

Valtiomuoto demokraattinen kansantasavalta
Presidentti
Pääministeri
Bounnhang Vorachith
Thongloun Sisoulith
Pääkaupunki Vientiane (783 000. as.)[1]
17°58' N, 102°36' E
Muita kaupunkeja Savannakhet
Pakse
Luang Prabang
Pinta-ala
– yhteensä 236 800[2] km² (sijalla 83)
– josta sisävesiä 2 %
Väkiluku (2017) 7 126 706[2] (sijalla 101)
– väestötiheys 24 / km²
– väestönkasvu 1,51 % (2017)
Viralliset kielet lao 1
Valuutta kip (LAK 2)
BKT
– yhteensä 18,23 miljardia USD[3] (sijalla 132)
– per asukas 2 690 USD[3]
HDI (2014) 0,575[4] (sijalla 141)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 19,5[5] %
– teollisuus 32,5[5] %
– palvelut 48[5] %
Aikavyöhyke UTC+7
– kesäaika ei käytössä
Itsenäisyys
 – Ranskasta

19. heinäkuuta 1949
Lyhenne LA
– ajoneuvot: LAO
– lentokoneet: RDPL
Kansainvälinen
suuntanumero
+856
Motto Rauha, itsenäisyys, demokratia, yhtenäisyys ja vauraus
Kansallislaulu Pheng Xat Lao

1 Laosissa käytetään myös thain kieltä

2 Laosissa käytetään myös Thaimaan bahtia (THB)

Maan nimiMuokkaa

Laosin nimi laon kielellä on 'Muang Lao' [laau]. Kun se oli Ranskan vallassa, ranskalaiset kirjoittivat maan nimen monikossa 'les Laos'. Tämä kirjoitusasu on vakiintunut myös muihin kieliin.[6]

MaantiedeMuokkaa

 
Laosin kartta

Sijainti ja fyysinen maantiedeMuokkaa

Laos on sisämaavaltio, jonka naapurimaat ovat Kiina, Myanmar, Thaimaa, Vietnam ja Kambodža. Sen pinta-ala on 236 800 neliökilometriä. Vettä pinta-alasta on noin 6 000 neliökilometriä. Laosilla on maarajaa yhteensä 5 274 kilometriä. Vietnamin vastainen raja on 2 161 kilometriä pitkä.[2]

Laos on vuoristoinen valtio, ja vuoristot ja ylätasangot peittävät yli 70 prosenttia maan pinta-alasta.[7] Keskeisin vuoristo on luoteesta kaakkoon kulkeva Annamin ylänkö. Muita pienempi ylänköalueita ovat Xieng Khouangin ylänkö maan pohjoisosassa ja Bolavenin ylänkö eteläosassa. Laosin korkein kohta Phou Bia (2 817 metriä) sijaitsee pääkaupunki Vientianen pohjoispuolella.[8] Xieng Khouangin ylänköön kuuluu esihistoriallisista löydöistään tunnettu Ruukkujen tasanko. Maan keskiosassa on puolestaan Annamin ylänköön kuuluva karstialue, jossa on monia kalkkikiviluolia ja -solia sekä pystysuoria vuorenseinämiä.[7]

Laosin ainoat merkittävät alankoalueet sijaitsevat Mekongjoen varrella. Joki kulkee koilliseen ja etelään ja muodostaa Myanmarin vastaisen rajan ja osan Thaimaan-rajasta. Suurin osa Laosin joista on Mekongin sivujokia, ja ne virtaavat idän ylängöiltä länteen. Itäisessä Laosissa on kuitenkin joitakin jokia, jotka virtaavat itään Vietnamiin ja laskevat Tonkininlahteen. Niistä merkittävin on Ma.[9]

IlmastoMuokkaa

Laosissa on trooppinen monsuuniilmasto. Sadekausi on huhtikuun puolivälistä lokakuun puoliväliin, jolloin säätä hallitsee kostea lounaismonsuuni. Sadekauden aikana sataa yleensä noin 75 prosenttia koko vuoden sadannasta. Sademäärä vaihtelee pohjoisen laaksojen 1 300 millimetristä etelän vuoristojen 3 700 millimetriin.[10] Lämpötilat ovat korkeita läpi vuoden. Esimerkiksi Vientianessa keskimääräinen päivän ylin lämpötila vaihtelee joulukuun 28:n ja huhtikuun 34 asteen välillä. Vain pohjoisen vuorilla on joitakin viileämpiä jaksoja silloin, kun kylmää ilmaa purkautuu mannerilmaston alueelta Kiinasta.[11]

 
Laos satelliittikuvassa tammikuussa 2002

LuontoMuokkaa

Laos on metsäinen maa, sillä noin 80 % maasta on metsien peitossa.[12] Noin puolet metsistä on edelleen luonnontilassa, enimmäkseen trooppista sademetsää.[13] Metsiä uhkaavat kuitenkin kaskiviljely, metsäpalot, luvallinen ja luvaton hakkuu ja polttopuiden hankkiminen.[14]

Laosiin on perustettu kansallisia biodiversiteetin suojelualueita. Niistä tärkeimpinä pidetään Annamin ylängön ikivihreitä metsiä, keskisen Indokiinan kalkkikivikarstia, Mekongin tasangon kuivia dipterokarpuskasvien muodostamia metsiä, Bolavenin ylänköä, maan pohjoisosan ylänköalueita ja Mekongjokea. Alueilla suojellaan harvinaisia, vastikään löydettyjä nisäkäslajeja, joita ovat esimerkiksi saola, jättimuntjakki ja toinen muntjakkilaji Muntiacus truongsonensis. Hin Nam Mon suojelualueella elää seitsemän yöaktiivista apinalajia, ja Nakai-Nam Theun alueella elää 430 lintulajia.[15]

Maassa elää ainakin 130 uhanalaista eläinlajia ja useita uhanalaisia kasveja.[16] Näihin kuuluu orkideoita,eläimistöön puolestaan indokiinantiikeri, kauluskarhu, aasiannorsu, jalohirviin kuuluva lyyrysarvi eli tamengi (Rucervus eldii), herttua-apina, gibboneita, iravadindelfiini, jättihaimonni ja siaminkrokotiili.[17]

HistoriaMuokkaa

 
Vanhoja laosilaisia kolikoita

Varhainen historiaMuokkaa

Nykyisen Laosin aluetta hallitsivat pronssikaudelta alkaen Mekong-joen laaksoon syntyneet ruhtinaskunnat. Monien Dvaravati-kuningaskunta toi alueelle therevada-buddhalaisuuden 600- ja 700-luvulla.[18] Vuonna 1354 nykyisen Laosin alueelle perustettiin Lan Xangin kuningaskunta eli ”Miljoonan elefantin maa”, joka oli olemassa 1700-luvulle saakka. 1700-luvulla Siam (nykyinen Thaimaa) otti valtansa alle Laosin hajanaiset ruhtinaskunnat[19] ja vuonna 1829 Thaimaan kuningas Jessadabodindra jälleen valloitti maan.[20]

Siirtomaa-aika ja toinen maailmansotaMuokkaa

Vuonna 1893 Laos liitettiin osaksi Ranskan Indokiinaa. Laosilaiset saivat kuitenkin toimia suhteellisen itsenäisesti, vaikka Luang Prabangin kuningaskunnan aluetta lukuun ottamatta maahan asetettiin ranskalaiset virkamiehet. Toisen maailmansodan aikana Laos oli Japanin miehittämänä.[19]

ItsenäisyysMuokkaa

Heti toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1945 Laos julistautui itsenäiseksi, ja sen itsenäisyys tunnustettiin 19. heinäkuuta 1949.lähde? Käytännössä Laos kuitenkin oli vahvasti sidoksissa Ranskaan ennen kuin se vuonna 1954 saavutti täyden itsenäisyyden perustuslaillisena monarkiana. Pian itsenäistymisensä jälkeen Laos joutui osalliseksi Indokiinan sotaan ja sitä seuranneeseen Vietnamin sotaan. Yhdysvallat pommitti Laosia tuhotakseen pohjoisvietnamilaisten huoltoreitit ja suojapaikat.[21]

Kommunistinen Pathet Lao -liike nousi valtaan vuonna 1975, jolloin kuningas Savang Vatthana joutui luopumaan kruunustaan.[21] Laosista tuli kansantasavalta, ja sen ensimmäiseksi presidentiksi nousi prinssi Souphanouvong, joka johti maata vuoteen 1991 saakka.[22] Todellisuudessa maa oli täysin Vietnamin vallan alainen.[23] Vuonna 1986 Laos aloitti Neuvostoliiton esimerkin rohkaisemana talousuudistukset, jotka johtivat maan kohti markkinataloutta. Yhdysvaltain kaksikymmentä vuotta jatkunut kauppasaarto Laosissa päättyi vuonna 1995.[21]

Vuonna 2006 hallitukselle antautui 400 hmong-vähemmistöön kuuluvaa kapinallista, jotka olivat eläneet vuorilla lainsuojattomina kommunistien valtaantulosta 1975 alkaen. Antautuneet siirrettiin sotilasrekkoihin, eikä heidän tilanteestaan ole tietoa.[24] Armeija valvoo jäljellä olevia hmong-kapinallisten yhteisöjä käyttämällä keinoja, jotka täyttävät kansanmurhan kriteerit. Paenneilta turvapaikanhakijoilta saadaan toistuvasti tietoa ihmisoikeusloukkauksista. Vuonna 2008 hmongeista tehtiin dokumentti Hunted Like Animals[25] Yhdysvalloissa maanpaossa eläviä hmongeja on toistuvasti syytetty vallankumousvehkeilystä.[21]

Politiikka ja yhteiskuntaMuokkaa

Laosin ainoa laillinen poliittinen puolue on Laosin kansan vallankumouspuolue, ja maa on virallisesti sosialistinen. Valtionpäämies on presidentti, jonka parlamentti valitsee viideksi vuodeksi kerrallaan. Hallitusta johtaa pääministeri. Hallituksen kausi on myös viiden vuoden mittainen. Presidentti ja pääministeri ovat puolueen korkea-arvoisia edustajia, ja ne kuuluvat sen keskuskomiteaan, jota puolestaan johtaa politbyroo. Laosin perustuslaki on vuodelta 1991.[26]

Parlamentin koko määritellään maan asukasluvun mukaan, ja vuoden 2016 vaaleissa valittiin 149 kansanedustajaa. Niistä 144 kuului Laosin kansan vallankumouspuolueeseen, ja loput 5 olivat sitoutumattomia. Vaalien jälkeen varapääministeri Bounnhang Vorachithista tuli puolueen pääsihteeri, ja hänet valittiin myös Laosin presidentiksi. Varapääministeri Thongloun Sisoulith puolestaan valittiin uudeksi pääministeriksi.[27] Vaikka vaalit järjestetäänkin viiden vuoden välein, parlamentilla ei ole juurikaan valtaa. Kaikki keskeisimmät päätökset tehdään 61-paikkaisessa keskuskomiteassa ja sitä johtavassa 11-paikkaisessa politbyroossa.[28]

Laosissa on käytössä kuolemanrangaistus, ja sen voi saada useista eri rikoksista. Yhtään teloitusta ei kuitenkaan ole pantu toimeen vuoden 1990 jälkeen. Kesäkuussa 2002 kolme päihteiden salakuljettajaa tuomittiin kuolemaan, ja vuoden 2003 jälkeen yhteensä 39 henkeä on saanut kuolemantuomion. Vuonna 2009 brittiläistä salakuljettajaa uhkailtiin kuolemanrangaistuksella.[29]

Aluejako ja suurimmat kaupungitMuokkaa

 
Laosin provinssit
 
Laosin kartta, CIA 2003 (iso kartta)

Kuudentoista provinssin (khoueng) lisäksi Laosissa on yksi erityisalue (khetpiset), Xaisomboun** sekä yksi kunta (kampheng nakhon), Vientiane*.[2] Provinssit jakautuvat edelleen piirikuntiin (muang) ja kyliin (baan).[30]

Laosin kansan vallankumouspuolue hallitsee pitkälti myös alue- ja paikallishallintoa, ja monet virkavalinnat tehdään tai ainakin hallinnoidaan puolueen korkeimmalla tasolta.[31] Jokaisella paikallishallinnon tasolla on sekä puoluekomitea että hallintokomitea, jota usein johtaa sama henkilö.[26] Laosin provinsseilla on suhteellisen paljon autonomiaa, ja ne päättävät melko itsenäisesti muun muassa taloudestaan ja suhteistaan keskushallintoon.[31]

Vuoden 2015 väestönlaskennan mukaan suurimmat kaupungit olivat Vientiane (620 157 as.), Savannakhet (91 684 as.), Pakxe (68 093 as.) ja Luang Prabang (66 781 as.). Muissa kaupungeissa oli alle 50 000 asukasta.[32]

Laosin provinssit[32]
Provinssi Pääkaupunki Pinta-ala (km2) Väkiluku (1.3.2015) Numero kartalla
Attapu Attapu 10 320 139 628 1
Bokeo Houayxai 6 196 179 243 2
Bolikhamxai Pakxan 14 863 273 691 3
Champasak Pakxé 15 415 694 023 4
Houaphan Xam Nua 16 500 289 393 5
Khammouan Thakhèk 16 315 392 052 6
Loung Namtha Louangnamtha 9 325 175 753 7
Luang Prabang Luang Prabang 16 875 431 889 8
Oudomxai Oudômxai 15 370 307 622 9
Phongsali Phôngsali 16 270 177 989 10
Salavan Saravan 10 691 396 942 11
Savannakhet Savannakhét 21 774 969 697 12
Vientiane kaupunki 3 920 820 940 13
Vientiane Phôn-Hông 15 610 419 090 14
Xaignabouli Xaignabouri 16 389 381 876 15
Xaisomboun ** Ban Mouang Cha 8 551 85 168 16
Xekong Xékong 7 665 113 048 17
Xieng Khouang Phônsavan 14 751 244 684 18

Talous ja infrastruktuuriMuokkaa

TalousMuokkaa

Laos on Maailmanpankin määritelmän mukaan alemman keskitulotason maa. Maailmanpankki nosti vuonna 2011 Laosin luokitusta, sillä maan talouskasvu on ollut nopeata.[33] Talouskasvu on ollut 2010-luvulla peräti keskimäärin 7,7 prosenttia vuodessa. Vuonna 2018 talouskasvu oli 6,3 prosenttia.[34] Ostovoimakorjattu bruttokansantuote asukasta kohden tuplaantui vuodesta 2005 vuoteen 2015, 2 630 Yhdysvaltain dollariasta 5 676 dollariin.[35]

Laosin 2000-luvun talouskasvu liittyy erityisesti vesivoiman ja kaivosteollisuuden kasvuun, vaikka alojen vaikutus onkin vaihdellut hieman vuosittain. Valmistusteollisuus, matkailu ja palvelut ovat kehittyneet myös samalla. Bruttokansantuotteeseen vaikuttaa merkittävästi myös ulkomaiset suorat sijoitukset, joita ovat tehneet ensisijaisesti Vietnam, Thaimaa ja Kiina. Sijoitukset olivat 800 miljoonaa dollaria vuonna 2010, mutta vuonna 2014 ne ylittivät ensimmäistä kertaa 2 miljardin dollarin rajan.[35] Laosin kaivannaisvarat ovat huomattavat.[36] Bauksiittia ja alumiinioksidia kaivetaan Bolavenin ylängöltä. Kuparia, kultaa ja hopeaa saadaan puolestaan Seponin ja Phu Khamin kaivoksista, jotka tuottavat 90 prosenttia maan kaivannaistuotteista.[37]

Maatalouden osuus Laoksen bruttokansantuotteesta oli vuonna 2017 noin 16 prosenttia. Sen osuus taloudesta on laskenut selvästi, kun maa on panostanut enemmän teollisuuteen ja palveluihin.[38] Vuonna 2010 alan tuotti vielä noin 25,5 prosenttia bruttokansantuotteesta ja työllisti 75 prosenttia työvoimasta. Yli puolet maanviljelijöistä on naisia. Riisi on ylivoimaisesti tärkein viljelykasvi, ja maa saavutti noin vuonna 2000 riisiomavaraisuuden. Muita maataloustuotteita ovat kahvi, sokeriruoko, kassava ja bataatti[39]

Laos on pystynyt 2000-luvulla vähentämään myös köyhyysastettaan. Kansallisen köyhyysrajan alla eli vuonna 1992 noin 46 prosenttia kansasta, mutta vuonna 2015 enää 23 prosenttia kansasta. Vaikka köyhyys yleisesti onkin vähentynyt, erityisesti kaupunkien ja maaseudun välinen epätasa-arvo on kasvanut.[40] Talouskasvu on keskittynyt pääkaupunkiin ja alueellisiin keskuskaupunkeihin, ja Maailmanpankin mukaan köyhyys maaseudulla on kolme kertaa yleisempää kuin kaupungeissa.[41]

LiikenneMuokkaa

Laosin kehityksen hidastajana on pitkään toiminut vaikeat liikenneyhteydet, sillä maa on vuoristoinen eikä Mekongia pitkin pääse putousten takia Kambodžan puolelle. Liikennettä on kuitenkin kehitetty 2000-luvulla merkittävästi. Maan halki on avautunut Thaimaan ja Vietnamin sekä Kiinan ja Thaimaan yhdistävä maantie ja Mekongin yli on rakennettu useita uusia siltoja. Kiinan Kunmingista tulevan rautatieyhteyden rakennustyöt aloitettiin vuonna 2016.[42] Lähes kuusi miljardia maksava rautatie on osa Kiinan vyö ja tie -hanketta. Kiina kustantaa rautatiestä 70 prosenttia, ja Vientaineen päättyvän rautatien on tarkoitus valmistua 2021.[43] Laosissa on neljä kansainvälistä lentoasemaa.[44] Niistä merkittävin on Vientianea palveleva Wattayn kansainvälinen lentoasema.[45]

VäestöMuokkaa

Vuonna 2015 Laosin väestöstä noin 53 % oli etniseltä taustaltaan laoja. Maassa asuu myös useita muita etnisiä tyhmiä, joista suurimpia laojen jälkeen olivat khmut (11 %) ja hmongit (9 %).[46] Pääasiassa syrjäseuduilla asuu ylänkökansoja, kuten hmongit, yaot, daot ja mustat thait. Laosin keski- ja eteläosien vuoristoissa asuu myös mon-khmer-heimojen jäseniä. Maassa asuu myös jonkin verran kiinalaisia ja vietnamilaisia. Kaikkiaan Laosissa luetteloitiin vuoden 1995 väestönlaskennassa 47 eri etnisen ryhmän jäseniä.[8][47]

Laosin pääkieli on lao, joka kuuluu tai-kieliin ja on läheistä sukua muun muassa isanin kielelle. Ethnologue-kirjan mukaan maassa puhutaan kaikkiaan 84:ää kieltä.[48]

Valtauskonto on theravada-buddhalaisuus, jota harjoitetaan usein henkien palvonnan ja animismin ohessa. Maassa elää vähemmistöinä myös kristittyjä ja muslimeja.[19]

Väestönkasvu on 1,7 prosentin luokkaa, ja yli 40 % väestöstä on alle 14-vuotiaita.[2] Väestönkasvun ja talouskasvun myötä luonnonvarat joutuvat tulevaisuudessa entistä kovemmalle koetukselle. Lapsikuolleisuus on saatu laskuun, ja vuosien 1995 ja 2005 välillä lapsikuolleisuus on vähentynyt yli kolmanneksella. Vuonna 2005 lukemat olivat 70 kuollutta tuhatta elävänä syntyvää kohden. Myös alle viisivuotiaiden kuolleisuus on saatu laskuun: nykyään arviolta 98 lasta tuhannesta menehtyy alle viisivuotiaana, kun kymmenen vuotta aiemmin luku oli 170.[49]

Sukupuolten välisessä tasa-arvossa on paljon kohentamista. Kaikilla koulutusasteilla oppilaista pienempi osa on tyttöjä kuin poikia. Tämän takia naisilla on vain vähän mahdollisuuksia saada töitä muualta kuin maanviljelystä.[49] Vuonna 2005 naisista 63 % ja miehistä 83 % oli lukutaitoisia.[2] Naisten osuus kansanedustajista kasvoi vuosina 1995-2003 kolminkertaiseksi ja on alueen suurimpia. Naisten osuus alueellisissa ja paikallisissa päätöksentekoelimissä ei kuitenkaan ole kehittynyt samalla tavalla.[49]

Laosissa on sodan jäljiltä paljon miinoja ja muita räjähteitä, edelleen arviolta noin puolessa koko maan pinta-alasta. Ne muodostavat turvallisuusriskin ja estävät kehitystä.[50] Miinat ja räjähtämättömät ammukset ovat peräisin Vietnamin sodan ajalta, jolloin Yhdysvallat pudotti Laosiin arviolta yli kaksi miljoonaa tonnia pommeja, joista noin 270 miljoonaa rypälepommia.[51]

KulttuuriMuokkaa

Theravada-buddhalaisuudella on perinteisesti ollut suuri merkitys Laosin kulttuurissa. Ennen vuoden 1975 vallankumousta buddhalaisuus ja kuningasperhe olivat yhdistyneet kansallisiksi symboleiksi. That Luangin stupa Vientianessa kuuluu maan pyhimpiin paikkoihin, ja sen muistopäivästä on tullut tärkeä kansallinen juhlapäivä, kun kommunistien valta on heikentynyt. Eräiden etnisten vähemmistöjen edustajat eivät kuitenkaan ole buddhalaisia, ja monet heistä ovat saaneet vaikutteita kiinalaisesta ja vietnamilaisesta kulttuurista.[8]

Laolaisten perusravintoa on puuroutuva riisi, jota syödään sormin ja kastetaan chili- tai kalakastikkeisiin. Lusikkaa ja haarukkaa käytetään lisukkeina tarjottavien lihan ja kasvisten syömiseen. Vähemmistökansat syövät myös irtonaista riisiä syömäpuikoilla. Alankoalueilla syödään paljon kalaa. Liharuoista kana, puhveli ja nauta ovat yleisiä, sianliha harvinaisempaa. Vietnamin puolelta on levinnyt koiranlihan syöminen terveysvaikutteisena ruokana.[8]

Laosissa sijaitsevat Luang Prabang ja Vat Phou ovat maailmanperintöluettelon kohteita.[52]

Laosilaisessa musiikissa tärkeä osa on muun muassa khaen-nimisellä puhallinsoittimella. Khaenia käytetään muun muassa säestämään mor lam -laulajaa. Mor lamista, joka on yksi Laosin yleisimmistä kansanmusiikin muodoista, on kehittynyt useita alalajeja, kuten lam saravane.[53][54]

Laosin nykyinen lippu otettiin käyttöön 2. joulukuuta 1975. Vuosina 1952-1975 Laosissa käytettiin lippua, jossa oli punaisella pohjalla valkoinen kolmipäinen elefantti (Erawan).[55]

MediaMuokkaa

Kaikki Laosissa julkaistavat sanomalehdet ovat hallituksen omistamia. Useimmat sanomalehdet ovat laonkielisiä, mutta maassa julkaistaan myös englanninkielistä Vientiane Timesia ja ranskankielistä Le Rénovateuria. Lehtien levikit ovat pieniä.[56]

UrheiluMuokkaa

Laosin jalkapallomaajoukkue ei ole kertaakaan esiintynyt MM-kisoissa eikä Aasian kisoissa. FIFA:n rankingissa se on ollut parhaimmillaan sijalla 140 vuonna 1998.[57]

Laos on osallistunut olympialaisiin ensin vuonna 1980 ja vuodesta 1988 säännöllisesti. Sen joukkueessa oli ensimmäisellä kerralla 17, sen jälkeen yleensä 3-6 urheilijaa. Maa ei ole saanut yhtään mitalia.[58]

Vuonna 2009 Laos sai ensimmäistä kertaa isännöidä Kaakkois-Aasian kisat.[59]

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Laos citypopulation. Viitattu 9.10.2014.
  2. a b c d e f The World Factbook: Laos CIA. (englanniksi)
  3. a b Report for Selected Countries and Subjects World Economic Outlook Database. 10/2018. International Monetary Fund. Viitattu 6.12.2019. (englanniksi)
  4. Human Development Report 2015. Work for Human Development Maiden HDI-sijaluvut ja indeksiarvot englanninkielisen PDF-julkaisun sivuilla 208–211 (arvot sivustolla myös Excel-taulukkona), 14.12.2015, YK:n kehitysjärjestö (UNDP) (arabiaksi, englanniksi, espanjaksi, kiinaksi, ranskaksi)
  5. a b c Saint Lucia UNData. United Nations Statistics Division. Viitattu 6.12.2019. (englanniksi)
  6. Laos, Lao & Laotian Permanenet Commiitee on Geographical Names 2005 [vanhentunut linkki]
  7. a b Environment Lonely Planet. Viitattu 1.12.2019. (englanniksi)
  8. a b c d Laos Countries and Their Cultures
  9. Dommen & Zasloff: Laos: Land Encyclopædia Britannica. Viitattu 1.12.2019. (englanniksi)
  10. Frenken, Karen (toim.): Irrigation in Southern and Eastern Asia in figures, s. 297. Rome: Food and Agriculture Organization of the United Nations, 2012. ISBN 978-92-5-107282-0. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 1.12.2019). (englanniksi)
  11. Laos Country Guide BBC Weather
  12. Laos in the wild laos.co.uk. Viitattu 9.10.2014.
  13. Introduction to Laos Asia Discovery. Viitattu 9.10.2014.
  14. Laos Mongabay. Viitattu 9.10.2014.
  15. Review of the National Protected Area System of Laos PDR IUCN 2001
  16. Laos Endangered species
  17. Wildlife trade in Laos
  18. Andrea Matles Savada (toim.): Power Centers in the Middle Mekong Valley Laos - a country study. 1994. Federal Research Division Library of Congress. Viitattu 9.10.2014.
  19. a b c Background Note: Laos 2012 (arkistoitu). US Department of State. Viitattu 9.10.2014.
  20. Petersen, s.609
  21. a b c d Timeline Laos BBC News. Viitattu 9.10.2014.
  22. Michael Leifer: Obituaries:Prince Souphanouvong 1995. Independent. Viitattu 7.11.2010. (englanniksi)
  23. Sven Tägil: Suuri maailmanhistoria, osa 15, s. 219. Suomentanut Veli Valpola. Koko Kansan Kirjakerho Oy, 1987. ISBN 951-864-076-9.
  24. Assessment for Hmong in Laos Minorities at Risk Project. Viitattu 9.10.2014.
  25. Hunted like animals 2008. Sommer Films. Viitattu 9.10.2014.
  26. a b Dommen & Zasloff: Laos: Government And Society Encyclopædia Britannica. Viitattu 1.12.2019. (englanniksi)
  27. Lao People's Democratic Republic – National Assembly Inter-Parliamentary Union. Viitattu 1.12.2019. (englanniksi)
  28. Laos: Profile Freedom House. Viitattu 1.12.2019. (englanniksi)
  29. British woman could face Laos death penalty 2009. CNN. Viitattu 9.10.2014.
  30. Mansfield & Koh: Laos, s. 27. Marshall Cavendish, 2008. ISBN 978-0761430353.
  31. a b BTI 2018 Country Report — Laos, s. 8.
  32. a b Brinkhoff, Thomas: Laos (Lao Statistics Bureau) citypopulation.de. Viitattu 25.11.2019. (englanniksi)
  33. Lao PDR Now a Lower-Middle Income Economy 17.8.2011. The World Bank Group. Viitattu 1.12.2019. (englanniksi)
  34. Lao PDR Overview The World Bank Group. Viitattu 6.12.2019. (englanniksi)
  35. a b BTI 2018 Country Report — Laos, s. 23.
  36. Dommen & Zasloff: Laos: Economy Encyclopædia Britannica. Viitattu 6.12.2019. (englanniksi)
  37. Ngangnouvong, Itthilith: Mining in Laos, economic growth, and price fluctuation (PDF) United Nations Conference on Trade and Development. Viitattu 6.12.2019. (englanniksi)
  38. Agriculture's contribution to Lao economy dropping Xinhuanet.com. 24.5.2018. Viitattu 1.12.2019. (englanniksi)
  39. Laos at a glance FAO. Viitattu 1.12.2019. (englanniksi)
  40. Lao PDR: Goal 1: No Poverty United Nations Development Programme. Viitattu 6.12.2019. (englanniksi)
  41. BTI 2018 Country Report — Laos, s. 15.
  42. BTI 2018 Country Report — Laos, s. 25.
  43. Westerman, Ashley: In Laos, A Chinese-Funded Railway Sparks Hope For Growth — And Fears Of Debt 26.4.2019. NPR. Viitattu 6.12.2019. (englanniksi)
  44. Flights Lonely Planet. Viitattu 6.12.2019. (englanniksi)
  45. Laos’ Main Airport Got Huge Expansion 14.8.2018. J&C Services. Viitattu 6.12.2019. (englanniksi)
  46. Results of Population and Housing Census 2015 (pdf) (s. 11) Laos Statistics Bureau. Viitattu 20.11.2019. (englanniksi)
  47. Status of Ethnic minorities Asian Development Bank
  48. Languages of Laos Lewis, M. Paul (ed.): Ethnologue: Languages of the World, Sixteenth edition. Dallas, Tex.: SIL International, 2009
  49. a b c Millennium Development Goals Progress Report Lao 2008 2008. UNDP Lao. Viitattu 6.11.2010. (englanniksi)
  50. Logistics prevent Laos from signing mine pact The Bangkok Post, 30 June 1998
  51. Lao People's Democratic Republic Landmine and Cluster Munition Monitor 2008
  52. Properties inscribed on the World Heritage List Unesco
  53. Lao music strikes chord with westerner Laos Voices 2010
  54. Lam/khap - Lao call-and-response folk songs Laos Cultural Profile, Ministry of Information and Culture of Laos
  55. Laos, 1952-1975 Flagspot
  56. Laos Media BBC Country Profile
  57. Laos Ranking FIFA
  58. Laos in Olympicas Sport Reference
  59. Laos aims to make 1st SEA Games hosting memorable GMA News 2009

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Laos.
  •   Matkaopas aiheesta Laos Wikivoyagessa (englanniksi)