Avaa päävalikko

Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut

Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut on Kansainvälisen jalkapalloliitto Fifan järjestämä turnaus, jossa jalkapallon maajoukkueet pelaavat maailmanmestaruudesta joka neljäs vuosi. Se on maailman seuratuin urheilutapahtuma kesäolympialaisten ohella. Turnaus on järjestetty 21 kertaa vuodesta 1930.

FIFA World Cup
Laji jalkapallo
Maa(t) kansainvälinen
Perustettu 1930
Joukkueita 32
Hallitseva mestari  Ranska (2.)
Eniten mestaruuksia  Brasilia (5)

Turnauksen menestynein maa on ollut Brasilia, joka on osallistunut jokaiseen lopputurnaukseen ja saavuttanut niissä viisi mestaruutta, kaksi hopeaa ja kaksi pronssia. Eurooppalaiset ovat saavuttaneet kaksitoista maailmanmestaruutta ja eteläamerikkalaiset yhdeksän. Mitalisti on aina ollut Euroopan, Etelä-Amerikan tai CONCACAF-lajiliitosta.

Sisällysluettelo

TurnausjärjestelmäMuokkaa

Lopputurnauksessa pelaa nykyisin 32 maata. Ne pelaavat kahdeksassa neljän joukkueen alkulohkossa, joiden kaksi parasta etenevät pudotuspelivaiheeseen. Turnaus huipentuu loppuotteluun.

Karsintoihin osallistuu noin 200 maata. Lopputurnaukseen pääsee nykyisin automaattisesti vain järjestävä maa. Aikaisemmin myös hallitseva mestari pääsi lopputurnaukseen karsimatta, mutta kiistat maanosien välisistä paikkakiintiöistä ovat saaneet FIFAn luopumaan tästä käytännöstä. Puolustavan mestarin on myös haluttu pelaavan karsintapelejä, sillä pelkkien ystävyysotteluiden pelaaminen ei yhtä hyvin valmista joukkuetta MM-turnaukseen. Euroopalla oli vuoden 2010 lopputurnauksessa 13 paikkaa, Afrikalla 5, Etelä-Amerikalla 4½, Aasialla 4½, Pohjois- ja Keski-Amerikalla sekä Karibialla 3½ ja Oseanialla ½ paikkaa. Järjestäjämaana Etelä-Afrikka pääsi turnaukseen 6. afrikkalaisena maana.

HistoriaMuokkaa

Seitsemän eurooppalaista jalkapalloliittoa perusti toukokuussa 1904 Kansainvälisen jalkapalloliiton Fifan, jolle annettiin tehtäväksi järjestää jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut. Olympialaisiin jalkapallo otettiin virallisena lajina 1908, mutta ensimmäinen maailmansota ja sen jälkeiset riidat lykkäsivät MM-kisojen aloittamista. Ensimmäiset MM-kilpailut pelattiin lopulta vuonna 1930 Etelä-Amerikan Uruguayssa. Maa juhli tuolloin 100-vuotista valtiollista itsenäisyyttään ja tarjoutui maksamaan eurooppalaisten joukkueiden matkakulut. Euroopasta mukana oli vain neljä joukkuetta, ja isäntämaa Uruguaysta tuli ensimmäinen maailmanmestari sen lyötyä loppuottelussa Argentiinan. Italia voitti Euroopassa järjestetyt MM-kisat 1934 ja 1938. Hallitseva maailmanmestari Uruguay jättäytyi pois protestiksi sille, että eurooppalaisia joukkueita oli neljä vuotta aiemmin ollut mukana vain neljä.[1]

Toisen maailmansodan jälkeen MM-kisoja jatkettiin vasta vuonna 1950 Brasiliassa. Kilpailussa käytettiin nyt sarja- ja lohkoformaattia. Englanti osallistui kisoihin ensimmäisen kerran, mutta ei yllättäen selviytynytkään loppusarjaan. Uruguay voitti toisen mestaruutensa.[2]

Länsi-Saksa voitti Sveitsin MM-kisat 1954. Brasilia voitti maailmanmestaruuden Ruotsissa 1958 ensimmäisenä joukkueena oman maanosansa ulkopuolella. Brasilia uusi mestaruutensa Chilessä 1962. Englanti voitti toistaiseksi ainoan mestaruutensa kotikisoissaan 1966. Seuraavalla vuosikymmenellä mestareita olivat Brasilia 1970, Länsi-Saksa 1974 ja Argentiina 1978.[3]

Ennen vuotta 1982 lopputurnauksessa pelasi 16 maata, lukuun ottamatta vuosien 1930 (13 maata), 1938 (15 maata) ja 1950 (13 maata) kisoja. Vuosiksi 1982–1994 lopputurnauksen osanottajamäärä nostettiin 24:ään. Ranskan MM-kisoista 1998 lähtien lopputurnaukseen osallistuvien maiden määrä on ollut 32. Tammikuussa 2017 Fifa päätti, että kisat laajenevat 48 joukkueen turnaukseksi vuonna 2026. Tuolloin pelataan 16 kolmen joukkueen alkulohkoa.[4]

Ensimmäisissä MM-kisoissa vuonna 1930 oli alkulohkot, välierät ja loppuottelu ja seuraavissa Italian ja Ranskan kisoissa pelattiin alusta loppuun cup-muotoisena. Brasilian kisoissa 1950 oli poikkeuksellisesti neljän maan loppusarja eikä lainkaan loppuottelua, vaikkakin mestaruuden ratkaissut loppusarjan viimeisen kierroksen ottelu Uruguayn ja Brasilian välillä tavataan laskea MM-finaalien joukkoon. Vuosien 1974–1982 kisoissa oli kaksi lohkovaihetta, ja cup-muotoisesti kisat käytiin vasta joko välierä- (1982) tai finaalivaiheesta (1974–1978) alkaen. Vuosien 1986–1994 MM-kisoissa neljä parasta lohkokolmosta pääsi alkulohkosta jatkoon, jotta ensimmäiselle pudotuspelikierrokselle saatiin 16 joukkuetta.

Isäntämaa on juhlinut maailmanmestaruutta kaikkiaan kuusi kertaa: Uruguay vuonna 1930, Italia vuonna 1934, Englanti vuonna 1966, Länsi-Saksa vuonna 1974, Argentiina vuonna 1978 ja Ranska vuonna 1998.

Jos Pohjois-, Keski- ja Etelä-Amerikka lasketaan yhdeksi mantereeksi, Brasilia, Espanja ja Saksa ovat ainoat joukkueet, jotka ovat voittaneet maailmanmestaruuden vieraalla mantereella. Brasilia pystyi tähän vuonna 1958 Ruotsissa sekä vuonna 2002 Etelä-Koreassa ja Japanissa järjestetyissä kisoissa. Espanja puolestaan ylsi tähän saavutukseen 2010 Etelä-Afrikassa ja Saksa 2014 Brasiliassa. Etelä-Afrikka on puolestaan ainoa isäntämaa, joka on pudonnut MM-kisoista jo ensimmäisellä kierroksella.

Saksa, Argentiina ja Espanja ovat ainoat joukkueet, jotka ovat voittaneet maailmanmestaruuden häviämällä kisoissa alkulohkossa. Saksalle tämä tapahtui Sveitsin kisoissa 1954 Unkaria vastaan ja kotikisoissa 1974 DDR:ää vastaan. Argentiina hävisi alkulohkon ottelun Italialle kotikisoissa 1978, ja Espanja Sveitsille Etelä-Afrikassa 2010.

Vuoden 2026 kisat ovat historian ensimmäiset jotka jaetaan kolmen maan kesken, Yhdysvaltain, Kanadan ja Meksikon.[5]

MedianäkyvyysMuokkaa

Jalkapallon MM-kisat televisioitiin ensi kerran vuonna 1954 ja värillisinä vuonna 1970, ja nykyisin se on kesäolympialaisten ohella katsotuin urheilutapahtuma maailmassa. Vuoden 2002 kisojen yhteenlaskettu kaikkien otteluiden arvioitu katsojamäärä oli 28,8 miljardia.lähde? Loppuottelua katseli 1,1 miljardia ihmistä.lähde?

MitalistitMuokkaa

MitalitaulukkoMuokkaa

Nro Maa Mestaruus Hopeaa Pronssia
1   Brasilia 5 2 2
2   Saksa 4 4 4
3   Italia 4 2 1
4   Argentiina 2 3 0
5   Ranska 2 1 2
6   Uruguay 2 0 0
7   Englanti 1 0 0
7   Espanja 1 0 0
9   Alankomaat 0 3 1
10   Tšekkoslovakia 0 2 0
10   Unkari 0 2 0
12   Ruotsi 0 1 2
13   Kroatia 0 1 1
14   Puola 0 0 2
15   Chile 0 0 1
15   Itävalta 0 0 1
15   Portugali 0 0 1
15   Turkki 0 0 1
15   Yhdysvallat 0 0 1
15   Belgia 0 0 1

(*) pronssiottelua 1930 ei pelattu, koska Jugoslavia luovutti.

LoppuottelutMuokkaa

Vuosi Kaupunki Mestari Hopeaa Tulos
1930 Montevideo   Uruguay   Argentiina 4–2
1934 Rooma   Italia   Tšekkoslovakia 2–1 (1–1 peliajalla)
1938 Pariisi   Italia   Unkari 4–2
1950 Rio de Janeiro   Uruguay   Brasilia 2–1[7]
1954 Bern   Saksa   Unkari 3–2
1958 Tukholma   Brasilia   Ruotsi 5–2
1962 Santiago   Brasilia   Tšekkoslovakia 3–1
1966 Lontoo   Englanti   Saksa 4–2 (2–2 peliajalla)
1970 México   Brasilia   Italia 4–1
1974 München   Saksa   Alankomaat 2–1
1978 Buenos Aires   Argentiina   Alankomaat 3–1 (1–1 peliajalla)
1982 Madrid   Italia   Saksa 3–1
1986 México   Argentiina   Saksa 3–2
1990 Rooma   Saksa   Argentiina 1–0
1994 Los Angeles   Brasilia   Italia 0–0 (3–2 rangaistuspotkukilpailun jälkeen)
1998 Pariisi   Ranska   Brasilia 3–0
2002 Jokohama   Brasilia   Saksa 2–0
2006 Berliini   Italia   Ranska 1–1 (5–3 rangaistuspotkukilpailun jälkeen)
2010 Johannesburg   Espanja   Alankomaat 1–0 (0–0 peliajalla)
2014 Rio de Janeiro   Saksa   Argentiina 1–0 (0–0 peliajalla)
2018 Moskova   Ranska   Kroatia 4–2

Parhaat maalintekijät kautta aikojenMuokkaa

Tämä lista on maalimäärien osalta koottu englanninkielisestä Wikipediasta, ottelumäärien osalta taas otteluraporteista, joista osa on saatavilla Wikipediasta ja osa FIFAn sivuilta.

Siinä tapauksessa, että useammalla pelaajalla on sama määrä maaleja, on ylemmäksi listattu se pelaaja, joka on saanut tuon maalimäärän tehtyä ensimmäiseksi.

Pelaaja Maalit
(ottelut)
MM-kisat Maalit
(ottelut)
MM-kisat Maalit
(ottelut)
MM-kisat Maalit
(ottelut)
MM-kisat Maalit
(ottelut)
1   Miroslav Klose 16 (24) 2002 Korea/Japani 5 (7) 2006 Saksa 5 (7) 2010 Etelä-Afrikka 4 (5) 2014 Brasilia 2 (4)
2   Ronaldo 15 (21) 1998 Ranska 4 (7) 2002 Korea/Japani 8 (7) 2006 Saksa 3 (5)
3   Gerd Müller 14 (13) 1970 Meksiko 10 (6) 1974 Saksa 4 (7)
4   Just Fontaine 13 (6) 1958 Ruotsi 13 (6)
5   Pelé 12 (14) 1958 Ruotsi 6 (4) 1962 Chile 1 (2) 1966 Englanti 1 (2) 1970 Meksiko 4 (6)
6   Sándor Kocsis 11 (5) 1954 Sveitsi 11 (5)
=   Jürgen Klinsmann 11 (17) 1990 Italia 3 (7) 1994 USA 5 (5) 1998 Ranska 3 (5)
8   Helmut Rahn 10 (10) 1954 Sveitsi 4 (4) 1958 Ruotsi 6 (6)
=   Teófilo Cubillas 10 (10) 1970 Meksiko 5 (4) 1978 Argentiina 5 (6)
=   Grzegorz Lato 10 (19) 1974 Saksa 7 (7) 1978 Argentiina 2 (6) 1982 Espanja 1 (6)
=   Gary Lineker 10 (12) 1986 Meksiko 6 (5) 1990 Italia 4 (7)
=   Gabriel Batistuta 10 (12) 1994 USA 4 (4) 1998 Ranska 5 (5) 2002 Korea/Japani 1 (3)
=   Thomas Müller 10 (12) 2010 Etelä-Afrikka 5 (6) 2014 Brasilia 5 (6)
14   Ademir[8] 9 (6) 1950 Brasilia 9 (6)
=   Vavá[9] 9 (11) 1958 Ruotsi 5 (5) 1962 Chile 4 (6)
=   Eusébio 9 (6) 1966 Englanti 9 (6)
=   Uwe Seeler 9 (21) 1958 Ruotsi 2 (5) 1962 Chile 2 (4) 1966 Englanti 2 (6) 1970 Meksiko 3 (6)
=   Jairzinho 9 (15) 1966 Englanti 0 (3) 1970 Meksiko 7 (6) 1974 Saksa 2 (6)
=   Paolo Rossi 9 (13) 1978 Argentiina 3 (6) 1982 Espanja 6 (7)
=   Karl-Heinz Rummenigge 9 (15) 1978 Argentiina 3 (5) 1982 Espanja 5 (7) 1986 Meksiko 1 (7)
=   Roberto Baggio 9 (17) 1990 Italia 2 (6) 1994 USA 5 (7) 1998 Ranska 2 (4)
=   Christian Vieri 9 (9) 1998 Ranska 5 (5) 2002 Korea/Japani 4 (4)
=   David Villa[10] 9 (12) 2006 Saksa 3 (4) 2010 Etelä-Afrikka 5 (7) Brasilia 2014 1(1)
24   Guillermo Stábile 8 (4) 1930 Uruguay 8 (4)
=   Leônidas[11] 8 (5) 1934 Italia 1 (1) 1938 Ranska 7 (4)
=   Oscar Míguez 8 (7) 1950 Brasilia 5 (4) 1954 Sveitsi 3 (3)
=   Diego Maradona 8 (21) 1982 Espanja 2 (5) 1986 Meksiko 5 (7) 1990 Italia 0 (7) 1994 USA 1 (2)
=   Rudi Völler 8 (15) 1986 Meksiko 3 (6) 1990 Italia 3 (6) 1994 USA 2 (3)
=   Rivaldo 8 (14) 1998 Ranska 3 (7) 2002 Korea/Japani 5 (7)
Värit
Paras maalintekijä kyseisessä turnauksessa

Parhaat maalintekijät tehokkuuden mukaan järjestettyinäMuokkaa

Tähän luetteloon on otettu mukaan ne pelaajat, jotka ovat tehneet MM-kisoissa vähintään kahdeksan maalia. Mikäli useammalla kuin yhdellä pelaajalla maalimäärä per ottelu on sama, on enemmän maaleja tehnyt sijoitettu ylemmäksi.

Pelaaja Maalit Ottelut Maaleja per ottelu Kisoja MM-kisat
1   Sándor Kocsis 11 5 2,200 1 1954 Sveitsi
2   Just Fontaine 13 6 2,167 1 1958 Ruotsi
3   Guillermo Stábile 8 4 2,000 1 1930 Uruguay
4   Leônidas[11] 8 5 1,600 2 1934 Italia, 1938 Ranska
5   Ademir[8] 9 6 1,500 1 1950 Brasilia
=   Eusébio 9 6 1,500 1 1966 Englanti
7   Oscar Míguez 8 7 1,143 2 1950 Brasilia, 1954 Sveitsi
9   Gerd Müller 14 13 1,077 2 1970 Meksiko, 1974 Saksa
=   Helmut Rahn 10 10 1,000 2 1954 Sveitsi, 1958 Ruotsi
=   Teófilo Cubillas 10 10 1,000 2 1970 Meksiko, 1978 Argentiina
=   Christian Vieri 9 9 1,000 2 1998 Ranska, 2002 Korea/Japani
13   Pelé 12 14 0,857 4 1958 Ruotsi, 1962 Chile, 1966 Englanti, 1970 Meksiko
14   Gary Lineker 10 12 0,833 2 1986 Meksiko, 1990 Italia
=   Gabriel Batistuta 10 12 0,833 3 1994 USA, 1998 Ranska, 2002 Korea/Japani
=   Thomas Müller 10 12 0,833 2 2010 Etelä-Afrikka, 2014 Brasilia
16   Vavá 9 11 0,818 2 1958 Ruotsi, 1962 Chile
17   David Villa 9 12 0,750 3 2006 Saksa, 2010 Etelä-Afrikka, 2014 Brasilia
18   Ronaldo 15 21 0,714 3 1998 Ranska, 2002 Korea/Japani, 2006 Saksa
19   Miroslav Klose 16 23 0,696 4 2002 Korea/Japani, 2006 Saksa, 2010 Etelä-Afrikka, 2014 Brasilia
20   Paolo Rossi 9 13 0,692 2 1978 Argentiina, 1982 Espanja
21   Jürgen Klinsmann 11 17 0,647 3 1990 Italia, 1994 USA, 1998 Ranska
22   Jairzinho 9 15 0,600 3 1966 Englanti, 1970 Meksiko, 1974 Saksa
=   Karl-Heinz Rummenigge 9 15 0,600 3 1978 Argentiina, 1982 Espanja, 1986 Meksiko
24   Rivaldo 8 14 0,571 2 1998 Ranska, 2002 Korea/Japani
25   Rudi Völler 8 15 0,533 3 1986 Meksiko, 1990 Italia, 1994 USA
26   Roberto Baggio 9 17 0,529 3 1990 Italia, 1994 USA, 1998 Ranska
27   Grzegorz Lato 10 19 0,526 3 1974 Saksa, 1978 Argentiina, 1982 Espanja
28   Uwe Seeler 9 21 0,429 4 1958 Ruotsi, 1962 Chile, 1966 Englanti, 1970 Meksiko
29   Diego Maradona 8 21 0,381 4 1982 Espanja, 1986 Meksiko, 1990 Italia, 1994 USA

Eniten maaleja samoissa kisoissaMuokkaa

Pelaaja Maalit Ottelut Maaleja per ottelu MM-kisat Pelasi kisoja yhteensä
1   Just Fontaine 13 6 2,167 1958 Ruotsi 1
2   Sándor Kocsis 11 5 2,200 1954 Sveitsi 1
3   Gerd Müller 10 6 1,667 1970 Meksiko 2
4   Ademir[8] 9 6 1,500 1950 Brasilia 1
=   Eusébio 9 6 1,500 1966 Englanti 1
6   Guillermo Stábile 8 4 2,000 1930 Uruguay 1
=   Ronaldo 8 7 1,143 2002 Korea/Japani 3
8   Leônidas[11] 7 4 1,750 1938 Ranska 2
=   Jairzinho 7 6 1,167 1970 Meksiko 3
=   Grzegorz Lato 7 7 1,000 1974 Saksa 3

Maailmanmestaruuskilpailuista suljetut joukkueetMuokkaa

  •   Saksa – erotettiin Fifasta 1945. Saksan liittotasavalta (Länsi-Saksa ennen Saksojen yhdistymistä 1990) hyväksyttiin uudelleen jäseneksi vuoden 1950 MM-kisojen jälkeen.
  •   Etelä-Afrikka – suljettiin vuosien 19581990 kisoista maan apartheid-politiikan takia
  •   Iran – suljettiin vuoden 1986 kisoista kieltäydyttyään pelaamasta karsintojen kotiotteluitaan Iranin ulkopuolella Irakin–Iranin sodan aikana
  •   Meksiko – suljettiin vuoden 1990 kisoista peluutettuaan edeltäneissä olympiakarsinnoissa yli-ikäisiä pelaajia
  •   Chile – suljettiin vuosien 1990 ja 1994 kisoista Roberto Rojasin teeskenneltyä loukkaantumista saadakseen karsintaottelun keskeytettyä
  •   Jugoslavia – suljettiin vuoden 1994 kisoista Jugoslavian hajoamissotien seurauksena
  •   Guinea – suljettiin kesken karsintojen vuoden 2002 kisoista poliittisen väliintulon takia.
  •   Myanmar – suljettiin vuoden 2006 kisoista, koska joukkue vetäytyi vuoden 2002 kisojen karsinnasta lohkojaon jälkeen.
  •   Etiopia – suljettiin vuoden 2010 kisoista kesken karsintojen. Syynä pitkään jatkuneet kiistat jalkapalloliiton johdossa ja Afrikan jalkapalloliiton kanssa tehtyjen sopimusten pitämättömyys.

Virallinen kisapalloMuokkaa

 
Vuoden 1978 virallinen kisapallo Adidas Tango.

Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuissa on ollut pelivälineenä Adidaksen valmistama virallinen pallo vuodesta 1970 lähtien. Yhtiö kehittää uuden pallon jokaista turnausta varten. Ennen vuotta 1970 saatettiin samassa turnauksessa pelata useilla erilaisilla palloilla, jotka olivat yleensä paikallisten valmistajien tekemiä. [12]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Radnedge 2017, s. 14–17, 34.
  2. Radnedge 2017, s. 35.
  3. Radnedge 2017, s. 35–37.
  4. Fifa teki historiallisen päätöksen – jalkapallon MM-kisat laajenevat 10.1.2016. Ilta-Sanomat. Viitattu 10.1.2016.
  5. Vuoden 2026 jalkapallon MM-kisaisäntä valittu: USA, Kanada ja Meksiko jakavat historialliset kisat iltalehti.fi. Viitattu 13.6.2018.
  6. Pronssiottelua Yhdysvallat–Jugoslavia ei pelattu, koska Jugoslavia luovutti.
  7. Vuoden 1950 kilpailuissa ei ollut varsinaista finaalia, sillä voittaja ratkaistiin neljän joukkueen loppusarjassa. Sarjan voitot menivät kuitenkin niin, että Brasilian ja Uruguayn ottelu (Uruguay voitti 2–1) oli ratkaiseva.
  8. a b c Brasilian kisoissa 1950 loppusarjan ottelussa Brasilia–Espanja Brasilian toinen maali oli alun perin merkitty Espanjan Parran omaksi maaliksi ja viides maali Brasilian Jairille. FIFA on kuitenkin korjannut tämän ottelun tilastoja siten, että nämä molemmat maalit on merkitty Ademirille. Alkuperäisten tilastojen mukaan Ademir ei siis ollut tehnyt tässä ottelussa yhtään maalia, kun nykyisten tilastojen mukaan hänelle on merkitty kaksi maalia. 1950 FIFA World Cup Brazil, otteluraportti, Brasilia–Espanja Näin ollen Ademirin maalisaldo kohoaa yhteensä yhdeksään. Hän oli joka tapauksessa kisojen paras maalintekijä.
  9. Vavá oli 1962 Chilen kisojen paras maalintekijä neljällä maalilla, mutta viisi muuta pelaajaa jakoi tämän kunnian hänen kanssaan.
  10. David Villa 2010 Etelä-Afrikan kisojen paras maalintekijä viidellä maalilla, mutta kolme muuta pelaajaa jakoi tämän kunnian hänen kanssaan, ja FIFAn Kultaisen kengän sai maalisyöttöjen perusteella Thomas Müller.
  11. a b c FIFAn tilastojen mukaan Leônidas teki vuoden vuoden 1938 turnauksessa seitsemän, ei kahdeksan maalia, sillä ensimmäisen kierroksen Brasilia–Puola –ottelussa (6–5 j.a.) hänelle oli merkitty yksi maali liikaa. FIFA korjasi tilastojaan tältä osin marraskuussa 2006. 1938 FIFA World Cup Uruguay, otteluraportti, Brasilia–Puola Hänelle on joskus merkitty myös kaksi maalia puolivälierien uusintaottelussa Tšekkoslovakiaa vastaan, kun nykyisten tilastojen mukaan hän osui tuossa ottelussa vain kerran. 1938 FIFA World Cup Uruguay, otteluraportti, Brasilia–Tšekkoslovakia Kun mukaan luetaan hänen yksi maalinsa vuoden 1934 Italian turnauksessa, on hänen maalimääränsä kaikkiaan kahdeksan.
  12. The History of the Official World Cup Match Balls