Avaa päävalikko

Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1966

Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1966 pelattiin Englannissa, pelin syntysijoilla. Isäntämaa Englanti vei mestaruuden voittamalla loppuottelussa Saksan liittotasavallan jatkoajalla maalein 4–2.[1]

1966 FIFA World Cup
World Cup 1966
1966 FIFA World Cup logo.png
Joukkueet 16
  70 karsijasta
Isäntämaa Englannin lippu Englanti
Ajankohta 11.30. heinäkuuta 1966
Mitalistit
Gold medal blank.svg Kulta Flag of England.svg Englanti
Silver medal blank.svg Hopea Flag of Germany.svg Länsi-Saksa
Bronze medal blank.svg Pronssi Flag of Portugal.svg Portugali
Ottelut 32
Maalit 89 (2,78 per ottelu)
Yleisö 1 635 000 (51 094 per ottelu)
Maalintekijä Portugalin lippu Eusébio (9 maalia)
1962
1970

Pelisysteemi säilyi samanlaisena kuin edeltäneissä turnauksissa: karsinnoista kisoihin pääsi 14 joukkuetta, isäntämaa Englanti ja hallitseva maailmanmestari Brasilia selviytyivät MM-kilpailuihin ilman karsintaa. Maat jaettiin neljään neljän joukkueen lohkoon, kunkin lohkon kaksi parasta pääsi puolivälieriin.

Englannin kisoissa nähtiin keskimääräistä vähemmän maaleja. Joukkueet pelasivat puolustavammin ja taktisemmin, malliesimerkkinä tästä isäntä- ja mestarijoukkue Englanti, valmentajanaan Alf Ramsey.

Sisällysluettelo

AlkulohkotMuokkaa

Englanti voitti oman alkulohkonsa, mutta teki ainoastaan neljä maalia, eikä päästänyt omaan päähän yhtään. A-lohkosta meni toisena joukkueena jatkoon Uruguay, jättäen taakseen Meksikon ja Ranskan.

B-lohkosta jatkoon menivät Saksan liittotasavalta ja Argentiina. Kolmanneksi tuli Espanja ja viimeiseksi jäi Sveitsi, joka 1962-kisojen tapaan hävisi kaikki ottelunsa.

C-lohkossa koettiin pienoinen yllätys, kun hallitseva maailmanmestari Brasilia jäi Portugalin ja Unkarin taakse kolmanneksi ja putosi jatkosta. Viimeiseksi jäi Bulgaria.

Myös D-lohkossa koettiin yllätys, kun Pohjois-Korea voitti Italian maalein 1-0 saavuttaen Neuvostoliiton jälkeen lohkon kakkossijan. Italia jätettiin kolmanneksi ja neljänneksi jäi Chile.

PuolivälierätMuokkaa

Puolivälierissä Saksan liittotasavalta nappasi helpohkon 4-0 -voiton Uruguaysta. Suuryllätyksen ainekset olivat ilmassa, kun 22 minuutin pelin jälkeen Pohjois-Korea johti Portugalia jo 0-3. Kisojen kirkkain tähti, Portugalin "Musta pantteri" Eusebio teki kuitenkin neljä maalia, ja Augustino maalasi loppunumerot muotoon 5-3 Portugalin hyväksi.

Neuvostoliiton maalia Unkaria vastaan pelatussa puolivälieräkamppailussa vartioi kuuluisa "musta hämähäkki", Lev Jashin, jonka taakse unkarilaiset saivat ainoastaan yhden osuman Neuvostoliiton kahta vastaan. Englannin ja Argentiinan kohtaamisessa tehtiin vain yksi maali - asialla isäntämaan Geoff Hurst. Samassa ottelussa Argentiinan Antonio Rattinista tuli kautta aikain ensimmäinen Wembleyllä kentältä ulosajettu aikuispelaaja.

VälierätMuokkaa

Molemmat välieräottelut päättyivät numeroihin 2-1. Englanti voitti Portugalin kapteeni Bobby Charltonin maaleilla, ja Saksan maajoukkue voitti Neuvostoliiton Franz Beckenbauerin tehtyä voittomaalin.[2]

LoppuotteluMuokkaa

30. heinäkuuta Lontoon Wembley-stadionilla pelattua loppuottelua seurasi paikan päällä kaiken kaikkiaan 96 924 katsojaa. Isäntämaa Englanti kohtasi Saksan liittotasavallan.[2]

Englanti lähti otteluun kokoonpanolla Gordon Banks (mv), George Cohen, Ray Wilson, Nobby Stiles, Jack Charlton, Bobby Moore (kapteeni), Roger Hunt, Alan Ball, Bobby Charlton, Geoff Hurst ja Martin Peters.

Saksan liittotasavallan kokoonpano taas oli seuraavanlainen: Hans Tilkowski (mv), Horst-Dieter Höttges, Willi Schulz, Wolfgang Weber, Karl-Heinz Schnellinger, Helmut Haller, Franz Beckenbauer, Wolfgang Overath, Uwe Seeler, Siegfried Held ja Lothar Emmerich.

12 minuutin pelin jälkeen Saksan Helmut Haller laukoi ottelun avausmaalin Gordon Banksin selän taakse, mutta vain kuusi minuuttia tämän jälkeen Geoff Hurst ohjasi Bobby Mooren vapaapotkun maaliin nostaen isännät tasoihin. Jännittävä 1-1-tilanne säilyi 77. peliminuutille, kunnes Martin Peters vei Englannin 2-1-johtoon. Vain hetken ennen varsinaisen peliajan päättymistä Wolfgang Weberin vapaapotku upposi Englannin verkkoon, ja Saksa nousi tasoihin. Ottelua jatkettiin jatkoajalla. Kun 11 minuuttia jatkoaikaa oli pelattu, Hurst laukoi pallon yläriman alareunaan, josta se kimposi suoraan alaspäin. Tilanne oli hyvin epäselvä, sillä jalkapallon sääntöjen mukaan pallon tulisi olla kokonaan maaliviivan yli. Viimeaikaistenmilloin? Oxfordin yliopiston tutkimusten ja videoanalyysien mukaan pallo ei ollut missään vaiheessa kokonaan maalikehikon sisäpuolella. Hurstin maali kuitenkin lopulta hyväksyttiin, ja Englanti siirtyi 3-2-johtoon. Lopullinen sinetti otellulle oli, kun Moore löysi pitkällä syötöllä vapaana olleen Hurstin, joka ei epäröinyt, vaan viimeisteli numeroiksi 4-2.

AlkulohkotMuokkaa

A-lohkoMuokkaa

Joukkue P O V T H TM PM
  Englanti 5 3 2 1 0 4 0
  Uruguay 4 3 1 2 0 2 1
  Meksiko 2 3 0 2 1 1 3
  Ranska 1 3 0 1 2 2 5
  Englanti 0 - 0   Uruguay
  Ranska 1 - 1   Meksiko
  Uruguay 2 - 1   Ranska
  Englanti 2 - 0   Meksiko
  Uruguay 0 - 0   Meksiko
  Englanti 2 - 0   Ranska

B-lohkoMuokkaa

Joukkue P O V T H TM PM
  Länsi-Saksa 5 3 2 1 0 7 1
  Argentiina 5 3 2 1 0 4 1
  Espanja 2 3 1 0 2 4 5
  Sveitsi 0 3 0 0 3 1 9

C-lohkoMuokkaa

Joukkue P O V T H TM PM
  Portugali 6 3 3 0 0 9 2
  Unkari 4 3 2 0 1 7 5
  Brasilia 2 3 1 0 2 4 6
  Bulgaria 0 3 0 0 3 1 8

D-lohkoMuokkaa

Joukkue P O V T H TM PM
  Neuvostoliitto 6 3 3 0 0 6 1
  Pohjois-Korea 3 3 1 1 1 2 4
  Italia 2 3 1 0 2 2 2
  Chile 1 3 0 1 2 2 5

PuolivälierätMuokkaa

VälierätMuokkaa

PronssiotteluMuokkaa

LoppuotteluMuokkaa

Parhaat maalintekijätMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Ekberg, Jari: Kuin taivasta koskettaisi, s. 175, 201. Atena, 2014. ISBN 978-952-300-049-0.
  2. a b Ekberg, Jari: Kuin taivasta koskettaisi, s. 201. Atena, 2014. ISBN 978-952-300-049-0.
  3. Ekberg, Jari: Kuin taivasta koskettaisi, s. 198. Atena, 2014. ISBN 978-952-300-049-0.