Manchester

kaupunki Englannissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa
Tämä artikkeli kertoo englantilaisesta kaupungista. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.

Manchester on noin 546 000 asukkaan kaupunki (city) ja metropolihallintopiiri (metropolitan borough) Suur-Manchesterin metropolikreivikunnassa Luoteis-Englannissa.[2][3] Koko metropolialueella, joka Manchesterin kaupungin lisäksi käsittää Boltonin, Buryn, Oldhamin, Rochdalen, Salfordin, Stockportin, Tamesiden, Traffordin ja Wiganin, asuu 2,8 miljoonaa ihmistä.[4] Manchester tunnetaan historiallisesti maailman ensimmäisenä teollistuneena kaupunkina. Nykyisin se on taiteiden, median, korkeakoulutuksen ja talouden keskus, joka kilpailee Englannin kakkoskaupungin asemasta Birminghamin kanssa.[5]

Manchester
Myötäpäivään ylhäältä: näkymä keskustaan; Beetham Tower; Manchester Civil Justice Centre; Midland Hotel; One Angel Square; Manchesterin kaupungintalo
Myötäpäivään ylhäältä: näkymä keskustaan; Beetham Tower; Manchester Civil Justice Centre; Midland Hotel; One Angel Square; Manchesterin kaupungintalo
vaakuna
vaakuna

Koordinaatit: 53°28′51″N, 02°14′04″W

Valtio Yhdistynyt kuningaskunta Yhdistynyt kuningaskunta
Maa Englanti Englanti
Hallintoalue Luoteis-Englanti
Kreivikunta Suur-Manchester
Perustettu 79 jaa.
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi Metropolihallintopiiri
 – Pormestari Eddy Newman[1]
Kaupunginvaltuusto 96 paikkaa
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 116 km²
 – Metropolialue 1276 km²
Korkeus 38 m
Väkiluku (2017) 545 501
 – Väestötiheys 4 703 as./km²
 – Metropolialue 2 798 799
 – Väestötiheys metropolialue 2 193 as./km²
Aikavyöhyke UTC+0
 – Kesäaika UTC+1
Postinumero M
Suuntanumero(t) 0161
Lempinimi: Cottonopolis, Warehouse City, Rainy City, Capital of the North
Motto: Concilio Et Labore







Maantiede ja ilmasto muokkaa

Manchester sijaitsee noin 250 km Lontoosta luoteeseen Penniinien länsipuolisella jokien halkomalla tasankoalueella. Vaikka kaupungilla on maine sateisena paikkana, vuosittainen sademäärä jää keskimäärin 860 millimetriin. Alueen länsipuolelta tulevat merelliset ilmamassat tiivistyvät sateeksi vasta Lake Districtin ylängöllä, missä vuoden sademäärä nousee 3200 millimetriin.[6]

Kaupungin korkeus on noin 40 metriä merenpinnasta. Se on rakennettu jääkauden kasaaman soran ja moreenin päälle. Soratasangon alla on kivihiiltä, ja alueella on aikaisemmin harjoitettu kaivostoimintaa. Keskusta on rakennettu Irwell-joen itäpuolelle. 1930-luvun kuntaliitoksissa siihen liitettiin alueita myös Merseyn eteläpuolelta. Salford ja Trafford kaupungin länsi- ja lounaispuolella muodostavat varsinaisen Manchesterin kanssa alueen työpaikkojen keskittymän. Lähiöt ovat levittäytyneet siitä länteen ja etelään. Idässä ja pohjoisessa on kyliä ja pieniä entisiä teollisuuskaupunkeja, jotka ovat kasvamassa yhteen.[2]

Merseyjoki virtaa kaupungin eteläosien läpi. Manchesterin sijainti joen, hiilikenttien ja Liverpoolin satamakaupungin lähellä vaikutti sen varhaiseen teollistumiseen.

Manchesterin ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 6,4 6,6 8,9 11,6 15,3 18,2 19,6 19,5 17,0 13,7 9,1 7,1 ka. 12,8
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) 1,3 1,2 2,5 4,3 7,3 10,2 12,0 11,9 10,0 7,5 3,6 2,0 ka. 6,2
Sademäärä (mm) 69 50 61 51 61 67 65 79 74 77 78 78 Σ 810
Sadepäivät (d) 18,2 13,1 15,6 14,4 15,1 14,4 13,6 15,0 15,0 16,5 17,0 17,4 Σ 185,3
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
6,4
1,3
6,6
1,2
8,9
2,5
11,6
4,3
15,3
7,3
18,2
10,2
19,6
12,0
19,5
11,9
17,0
10,0
13,7
7,5
9,1
3,6
7,1
2,0
S
a
d
a
n
t
a
69
50
61
51
61
67
65
79
74
77
78
78


Lähde: Weather Information for Manchester World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 29.7.2009.

Historia muokkaa

 
Manchesterin kaupungintalo

Manchesterin alueelta on löytynyt muutamia löytöjä, jotka viittaavat pronssikautiseen asutukseen. Kelttiheimo brigantit asuttivat seutua roomalaisten tuloon saakka, jolloin kenraali Agricolan käskyllä perustettiin vuonna 79 linnoitus nimeltään Mamucium nykyisen Manchesterin paikalle. Manchesterin keskustan alue on asutettu pysyvästi tuolloin.

Roomalaiset jättivät Britteinsaaret 400-luvulla, jolloin keskus siirtyi paikallisten haltuun. Asutus oli siirtynyt Normannivalloituksen aikaan 1066 Irwell- ja Irkjokien yhdyskohtaan. Kaupunki kävi paljon kauppaa Pohjanmeren kaupunkien kanssa, ja mm. Hansaliittoon luotiin yhteydet. Flaamilaisten vaikutuksesta kaupunkiin alkoi kehittyä tekstiiliteollisuutta. Manchesteriin ilmestyi myös katedraali 1400-luvulla.

Manchesterista tuli jo keskiajalla Englannin puuvillateollisuuden keskus. Manchesterilla oli merkittävä rooli teollisessa vallankumouksessa 1800-luvun alussa. Kaupunkiin perustettiin tuolloin runsaasti tekstiili- ja raskasta teollisuutta, ja sen väkiluku kasvoi huimasti vuoden 1717 kymmenestätuhannesta asukkaasta vuoden 1851 yli kolmeensataan tuhanteen asukkaaseen.[2] Kaupunginoikeudet Manchester sai vasta 1853. Manchesterin yliopisto perustettiin vuonna 1903.

Ensimmäinen maailmansota katkaisi Manchesterin puuvillan viennin ulkomaille, mikä merkitsi valta-aseman menettämistä maailmanmarkkinoilla. Muualla alettiin tuottaa tehokkaasti puuvillaa, usein Manchesterissa valmistetuilla koneilla. Suuri lama entisestään vähensi puuvillateollisuutta kaupungissa. Toisessa maailmansodassa kaupungin teollisuus valjastettiin sotateollisuudelle, mikä vuoksi saksalaiset pommittivat useaan otteseen kaupunkia. Suurimmat pommitukset tapahtuivat jouluna 1940, jolloin kaupunkiin pudotettiin arviolta 475 tonnia pommeja.

Vuonna 1996 IRA räjäytti suuren pommin kaupungin keskustassa. 200 ihmistä loukkaantui. Isku oli tuhoisin IRA:n Britannian puolella tekemistä iskuista.[7] Keskustan liikehuoneistoille aiheutuneet vauriot maksoivat vakuutusyhtiöiden arvion mukaan yli 400 miljoonaa puntaa. Monia rakennuksia piti purkaa ja rakentaa kokonaan uudelleen.

Salman Abedi räjäytti 23. toukokuuta 2017 itse rakentamansa pommin poptähti Ariana Granden konsertin jälkeen Manchester Arenan lähistöllä, jolloin 22 ihmistä kuoli ja 59 loukkaantui. Vastuun iskusta otti Isis.[8][9]

Hallinto ja politiikka muokkaa

Manchester on jaettu 32:een vaalipiiriin, joista äänestetään kaupunginvaltuustoon yhteensä 96 jäsentä, kolme joka piiristä.[10] Vuonna 2013 Työväenpuolueella on ylivoimainen enemmistö, 87 paikkaa, kaupunginvaltuustossa. Liberaalidemokraateilla on 9 paikkaa.[11]

Vuoden 2010 parlamenttivaaleissa Suur-Manchesterin alueelta valituista 27 kansanedustajasta kaksi edusti konservatiiveja, kolme liberaalidemokraatteja ja 22 työväenpuoluetta.[12]

Palvelut muokkaa

Liikenne muokkaa

 
Manchesterin kanava

Manchesterin lentoasema palvelee koko Luoteis-Englantia, ja matkustajamäärissä se on seuraavaksi suurin Lontoon kenttien jälkeen.

Junayhteydet ovat hyvät. Liverpoolin ja Manchesterin välinen rata avattiin 1830. Manchesterissä liikennöi myös pikaraitiotiejärjestelmä Manchester Metrolink.

Manchesteria kiertää kehätienä moottoritie M60. Se kulkee kaupungin lähiöiden läpi ja palvelee poikittaisliikennettä, kun taas Lontoota kiertävä M25 on enemmänkin ohikulkutie. Muut tärkeät moottoritiet ovat M6 etelään Birminghamiin, M6 pohjoiseen Lancasteriin, M62 länteen Liverpooliin ja M62 itään Leedsiin ja sieltä Kingston upon Hulliin.

Kanavat rakennettiin aikoinaan teollisuuden kuljetustarpeisiin, mutta nykyisin ne palvelevat enimmäkseen huviveneilyä. Kanavien ja vanhojen teollisuusrakennusten yhdistelmä on tuonut Manchesterin keskustan ehdokkaaksi Unescon maailmanperintölistalle.[13]

Kulttuuri muokkaa

 
Manchesterin oopperatalo

Populaarimusiikki muokkaa

Manchesterista on tullut lukuisia tunnettuja yhtyeitä ja artisteja, joihin kuuluvat:

1980-luvun lopulla Manchesterissa vaikutti Madchesterinä tunnettu musiikillinen viiteryhmä. Suuntauksen tunnetuimpia edustajia olivat Happy Mondays, Inspiral Carpets, 808 State ja The Stone Roses.

Urheilu muokkaa

Manchester on tunnettu jalkapallokaupunki. Kaupungin Valioliiga-seuroja ovat Manchester United ja Manchester City. Kaupungissa pitää majaansa myös Lancashire County Cricket Club.

Talous muokkaa

 
Manchesterin kartta: keskusta, lentokenttä, Merseyjoki ja moottoritiet

Manchesterin elinkeinorakenne on muuttunut rajusti 1800-luvun puuvillakeskuksesta. Nykyään palveluala on suurin työllistäjä kaupungissa. Manchesterista on muodostunut Luoteis-Englannin taloudellinen keskus, joka vetää jatkuvasti uusia yrityksiä ja sijoituksia puoleensa. Kaupunkiin on rekisteröitynä Yhdistyneen kuningaskunnan toiseksi eniten yrityksiä Lontoon jälkeen.[14]

Teollisuus työllistää kaupungissa noin 300 000 ihmistä, ja teollisuudenalan vuosittaiset investoinnit ovat likimain 14 miljardia puntaa. Pankkialalla työskentelee noin 15 000 ihmistä, ja kaupungissa toimii noin 60 pankkia, minkä vuoksi Manchester on yksi Euroopan finanssikeskuksista. Kaupungissa kävi vuonna 1997 3,59 miljoonaa matkailijaa ja turismi toi Manchesteriin 463 miljoonaa puntaa.[14]

Ystävyyskaupungit ja konsulaatit muokkaa

Ystävyyskaupungit

Manchesterissa on Lontoon jälkeen eniten ulkomaiden konsulaatteja Britanniassa. Seuraavat valtiot pitävät konsulaattejaan Manchesterissa:

Lähteet muokkaa

  1. Manchester welcomes new Lord Mayor. Viitattu 16.7.2017.
  2. a b c Manchester Encyclopaedia Britannica. Viitattu 6.4.2019. (englanniksi)
  3. Brinkhoff, Thomas: Manchester (Metropolitan Borough, Greater Manchester, United Kingdom) – Population Statistics, Charts, Map and Location City Population. Viitattu 6.4.2019. (englanniksi)
  4. Brinkhoff, Thomas: Greater Manchester (Metropolitan County, United Kingdom) – Population Statistics, Charts, Map and Location City Population. Viitattu 6.4.2019. (englanniksi)
  5. Manchester 'England's second city' BBC. Viitattu 26.5.2008. (englanniksi)
  6. North West England & Isle of Man: climate (sivu alasivuineen) Met Office. Arkistoitu 5.6.2011. Viitattu 30.6.2013.
  7. Manchester bomb: no justice BBC. Viitattu 26.5.2008. (englanniksi)
  8. Manchester heräsi suruun – 5 asiaa, jotka lasten ja nuorten henkiä vaatineesta iskusta tiedetään nyt Ilta-Sanomat. 23.5.2017. Viitattu 23.5.2017.
  9. AP: Manchesterin itsemurhaiskun tekijä tunnistettu Ilta-Sanomat. 23.5.2017. Viitattu 23.5.2017.
  10. Councillors and wards: Outline Manchester City. Viitattu 30.6.2013.
  11. Councillors Manchester City. Arkistoitu 29.7.2013. Viitattu 30.6.2013.
  12. MPs in Greater Manchester Greater Manchester Centre for Voluntary Organisation. Arkistoitu 12.4.2015. Viitattu 30.6.2013.
  13. Manchester and Salford (Ancoats, Castlefield and Worsley) UNESCO. Viitattu 26.5.2008. (englanniksi)
  14. a b Manchester host city: All about Manchester Manchester 2002 Ltd. Arkistoitu 6.11.2007. Viitattu 26.5.2008. (englanniksi)

Katso myös muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa