Aasia on maapallon suurin maanosa niin väestöltään kuin pinta-alaltaankin. Sen pinta-ala on noin 44 miljoonaa neliökilometriä, mikä tarkoittaa 29,4 % maapallon maapinta-alasta ja 8,6 % kokonaispinta-alasta. Aasiassa asuu vähän alle neljä miljardia ihmistä eli yli 60 % maailman väestöstä.

Aasia
Asia (orthographic projection).svg
Pinta-ala 44 579 000 km²
Väkiluku 3 879 000 000
  – väestötiheys 89 as./km²
Valtioita 48 (luettelo valtioista)
Aikavyöhyke UTC+2 – UTC+12

Maanosan nimi tulee antiikin kreikkalaisilta, jotka käyttivät nimeä Anatolian alueesta. Valtauskonnot ovat islam, buddhalaisuus ja hindulaisuus.

Aasiassa sijaitsee maailman korkein vuoristo Himalaja. Keski-Aasia on kuivaa tai puolikuivaa aluetta, mutta Intian niemimaalla ja Kaakkois-Aasiassa vallitsee kuuma ja kostea ilmasto. Pohjoisen Siperiassa on laaja havupuumetsäalue.

Sisällysluettelo

Pinnanmuodot ja geologiaMuokkaa

 
Nasan satelliittikuvista koottu projektio Aasiasta.

Aasia on geologisesti hyvin aktiivinen maanosa, ja siellä on laajalti vuoristoja ja vulkaanisia alueita. Aasian ja koko maailman korkein vuoristo on Himalaja. Sen pohjoispuolella on Tiibetin ylänkö, joka on maailman korkein ylänkö. Indonesiassa on vulkaaninen kaari sekä Japanissa ja Filippiineillä tulivuorijonoja. Aasiassa on myös maailman vanhinta kallioperää, varsinkin Intian ja Arabian niemimailla sekä Siperiassa.[1]

Aasiassa on 19 suurta virtaa, joiden pituus on vähintään 2500 kilometriä. Pisimpiä jokia ovat Jangtse, Keltainenjoki, Indus, Ganges ja Mekong.[1]

Ilmasto ja kasvillisuusMuokkaa

Aasia voidaan jakaa ilmastollisesti Etelä-, Kaakkois- ja Itä-Aasian kosteaan monsuunivyöhykkeeseen sekä kuivaan tai puolikuivaan Keski-Aasiaan. Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa vallitsee kuuma ja kostea ilmasto. Himalajalla ja Keski-Aasian vuoristoissa talvet ovat kylmiä ja runsaslumisia. Keski-Aasia on kuivaa tai puolikuivaa aluetta, jossa kesät ovat lämpimiä ja talvet kylmiä.[1]

Kaakkois- ja Etelä-Aasiassa on trooppisia sademetsiä, jotka on tosin suurimmaksi osaksi hakattu. Subtrooppista Itä-Aasiaa peittävät osin ikivihreät lehtipuumetsät. Pohjoisempana on kesävihantia lehtimetsiä. Tiibetin ylänkö on lähes puutonta tundraa. Vähäsateisia alueita peittävät ruohostot, ja Intian sekä Thaimaan ylängöillä on trooppista ruohostoa. Keski-Aasian puolikuivat alueet ovat lauhkean vyöhykkeen ruohostoa.[1] Siperiassa on laaja havupuumetsikköalue taiga.[2]

Aasian valtiotMuokkaa

Maa tai alue Pinta-ala
(km²)
Asukasluku
Väestötiheys
(as./km²)
Pääkaupunki Valtiomuoto Viralliset kielet Valuutta
Keski-Aasia: 3 994 400 59 969 284 15
  Kazakstan
Kazakstan sijaitsee maantieteellisesti suurimmaksi osaksi Aasiassa. Ural-joen läntinen osa kuuluu Eurooppaan.

2 717 300 15 185 844 5,6 Astana tasavalta kazakki, venäjä Kazakstanin tenge
  Kirgisia 198 500 4 753 003 24,0 Biškek tasavalta kirgiisi, venäjä Kirgisian som
  Tadžikistan 143 100 6 863 752 48,0 Dušanbe tasavalta tadžikki, venäjä Tadžikistanin somoni
  Turkmenistan 488 100 4 603 244 9,4 Ašgabat tasavalta turkmeeni Turkmenistanin manat
  Uzbekistan 447 400 25 563 441 57,0 Taškent tasavalta uzbekki Uzbekistanin som
Itä-Aasia: 11 794 122 1 537 965 377 130,4
  Japani 377 835 127 433 494 337,0 Tokio perustuslaillinen monarkia japani Japanin jeni
  Kiina 9 596 960 1 313 974 000 140,9 Peking kansantasavalta mandariinikiina Renminbi
  Kiinan tasavalta 36 191 23 119 772 639 Taipei tasavalta mandariinikiina Uusi Taiwanin dollari
  Korean demokraattinen kansantasavalta 120 540 22 224 195 182,0 Pjongjang kansantasavalta korea Pohjois-Korean won
  Korean tasavalta 98 480 48 422 644 492,0 Soul tasavalta korea Etelä-Korean won
  Mongolia 1 564 116 2 791 272 1,8 Ulan Bator tasavalta mongoli Mongolian tugrik
Pohjois-Aasia: 17 075 400 142 200 000 26,8
  Venäjä
Venäjä sijaitsee maantieteellisesti suurimmaksi osaksi Aasiassa. Ural-vuoriston läntinen osa kuuluu Eurooppaan.

17 075 400 142 200 000 26,8 Moskova liittotasavalta venäjä Venäjän rupla
Kaakkois-Aasia: 3 520 125 586 254 917 34,3
  Brunei 5 770 343 653 61,0 Bandar Seri Begawan absoluuttinen islamilainen sulttaanikunta malaiji Brunein dollari
  Filippiinit 300 000 89 469 000 300,0 Manila tasavalta filipino, englanti Filippiinien peso
  Indonesia 1 919 440 245 453 000 134,0 Jakarta tasavalta indonesia Indonesian rupia
  Itä-Timor 14 609 1 040 880 69,0 Dili tasavalta tetum, portugali Yhdysvaltain dollari
  Kambodža 181 040 13 363 421 72,5 Phnom Penh perustuslaillinen monarkia khmer Kambodžan riel
  Laos 236 800 6 217 141 24,0 Vientiane kansantasavalta lao Laosin kip
  Malesia 329 758 26 207 102 78,0 Kuala Lumpur perustuslaillinen monarkia malaiji Malesian ringgit
  Myanmar 678 500 50 700 000 62,0 Naypyidaw liittotasavalta (sotilasjuntta) burma Myanmarin kyat
  Singapore 648 4 425 720 6 724,0 Singapore tasavalta englanti, mandariinikiina, malaiji ja tamili Singaporen dollari
  Thaimaa 514 000 64 632 000 126,0 Bangkok perustuslaillinen monarkia thai Thaimaan baht
  Vietnam 329 560 84 403 000 259,0 Hanoi tasavalta vietnam Vietnamin đồng
Etelä-Aasia: 5 131 704 1 489 335 518 290,2
  Afganistan 647 500 28 717 213 43,0 Kabul tasavalta pašto, dari Afganistanin afgaani
  Bangladesh 147 570 153 546 901 1 040,5 Dhaka kansantasavalta bengali Bangladeshin taka
  Bhutan 38 394 682 321 17,8 Thimphu perustuslaillinen monarkia dzongkha ngultrum
  Intia 3 287 590 1 095 351 995 329,0 New Delhi liittotasavalta hindi, englanti ja 22 kansallista kieltä Intian rupia
  Malediivit 300 341 106 1 171,0 Malé tasavalta divehi Rufiyaa
  Nepal 140 800 25 284 463 184,0 Kathmandu liittotasavalta nepali Nepalin rupia
  Pakistan 803 940 165 804 000 213,0 Islamabad islamilainen tasavalta urdu, englanti Pakistanin rupia
  Sri Lanka 65 610 19 607 519 298,0 Sri Jayewardanapura-Kotte tasavalta tamili, sinhali Sri Lankan rupia
Länsi-Aasia eli Lähi-itä 6 234 892 349 925 394 56,1
  Arabiemiirikunnat 88 880 4 496 000 64,0 Abu Dhabi liittovaltio arabia dirhami
  Armenia 29 800 3 326 448 112,0 Jerevan tasavalta armenia Armenian dram
  Azerbaidžan
Azerbaidžan sijaitsee maantieteellisesti Aasiassa ja Euroopassa, jotka Etelä-Kaukasian niemimaa erottaa toisistaan.

86 600 7 868 385 90,0 Baku tasavalta azeri Azerbaidžanin manat
  Bahrain 665 739 000 987,0 Manama perustuslaillinen monarkia arabia Bahrainin dinaari
  Egypti
Egypti sijaitsee maantieteellisesti suurimmaksi osaksi Afrikassa. Siinain niemimaan itäinen osa kuuluu Aasiaan.

1 001 450 80 471 869 77 Kairo arabia tasavalta Egyptin punta
  Georgia
Georgia sijaitsee maantieteellisesti Aasiassa ja Euroopassa, jonka Etelä-Kaukasian niemimaa erottaa toisistaan.

69 700 4 661 473 67,0 Tbilisi tasavalta georgia Georgian lari
  Irak 437 072 24 001 816 55,0 Bagdad tasavalta arabia, kurdi Irakin dinaari
  Iran 1 648 195 68 688 000 42,0 Teheran islamilainen tasavalta persia Iranin rial
  Israel 20 991 7 026 000 303,0 Jerusalem parlamentaarinen demokratia heprea, arabia Uusi Israelin sekeli
  Jemen 527 970 20 727 063 39,0 Sanaá tasavalta arabia Jemenin rial
  Jordania 92 300 5 153 378 48,0 Amman perustuslaillinen monarkia arabia Jordanian dinaari
  Kuwait 17 820 2 041 961 115,0 Kuwait emiraatti arabia Kuwaitin dinaari
  Kypros 9 250 717 657 112,0 Nikosia tasavalta kreikka, turkki euro
  Libanon 10 452 3 826 018 358,0 Beirut tasavalta arabia Libanonin punta
  Oman 212 460 3 001 583 14,0 Masqat sulttaanikunta arabia Omanin rial
  Qatar 11 437 885 359 75,0 Doha monarkia arabia Qatarin rial
  Saudi-Arabia 2 218 000 24 293 844 12,0 Riad monarkia arabia Saudi-Arabian rial
  Syyria 185 180 17 585 540 93,0 Damaskos tasavalta arabia Syyrian punta
  Turkki
Turkki sijaitsee maantieteellisesti suurimmaksi osaksi Aasiassa. Bosporinsalmen länsipuolinen osa Turkkia kuuluu Eurooppaan.

780 580 70 414 000 91,4 Ankara tasavalta turkki Turkin liira
Yhteensä: 45 580 450 4 165 650 490 91,4

Epäitsenäiset alueetMuokkaa

Alue Pinta-ala (km²) Asukasluku Asukastiheys (per asukas km²) Pääkaupunki Emämaa
  Brittiläinen Intian valtameren alue 60 3 500 58,3 Diego Garcia   Yhdistynyt kuningaskunta
  Guangxi 236 000 47 880 000 203 Nanning   Kiina
  Hongkong 1 092 7 122 508 6 688   Kiinan erityshallintoalue.
  Joulusaari 135 1 402 10,39 Flying Fish Cove   Australia
  Kookossaaret 14 630 45 West Island   Australia
  Macao 31,4 624 000 18 568   Kiinan erityshallintoalue.
  Ningxia 66 400 5 620 000 84,6 Yinchuan   Kiina
  Sisä-Mongolia 1 183 000 28 770 000 20,1 Hohhot   Kiina
  Tiibet 1 220 000 2 630 000 2,16 Lhasa   Kiina
  Sinkiang 1 665 000 18 760 000 11,7 Ürümqi   Kiina

TalousMuokkaa

Aasian maiden tulotasot vaihtelevat suuresti. Aasiassa on muutamia hyvin rikkaita maita, esimerkiksi Japani ja eräitä alueellisia finanssikeskuksia, kuten Hongkong ja Bahrain. Monet Aasian maat ovat teollistuneet hiljattain viime vuosikymmeninä. Toisaalta Aasiassa on myös vähiten kehittyneisiin maihin kuuluvia kehitysmaita, esimerkiksi Afganistan, Bangladesh ja Nepal.

MaatalousMuokkaa

 
Karjaa Kazakstanissa.

Aasian väestöstä suurin osa asuu monsuunivyöhykkeellä ja saa maataloudesta elantonsa. Vehnän ja riisin viljely on intensiivistä tuolla vyöhykkeellä. Aasian väestön nopean kasvun seurausta oli valtaisa ravinnontarve. Tämän vuoksi viljeltyä aluetta jouduttiin lisäämään ottamalla autiomaiden reuna-alueita ja muita maataloudelle marginaalisia alueita käyttöön sekä hakkaamalla metsää. Niin sanottu "vihreä vallankumous" oli onnistunut yritys lisätä maatalouden tuotantoa. Lannoitteita ja torjunta-aineita käyttämällä sekä parantamalla siemenlaatua saatiin usein jopa kolminkertaiset sadot. Aasiassa huolta on kuitenkin aiheuttanut muun muassa kemikaaleista johtuvat ympäristöongelmat. Laidunnus ja vehnän viljely ovat Keski-Aasian maatalouden tärkeimmät muodot, johtuen alueen kuivuudesta. Lisäksi alueella viljellään laajalti puuvillaa kastelun ansiosta.[3]

TeollisuusMuokkaa

 
Kawasakin telakka Japanissa.

1980-luvulla monet Itä-Aasian valtiot saavuttivat korkean teollistumisasteen. Tämän vuoksi ne myös tulivat riippuvaisiksi polttoaineiden, mineraalien sekä muiden raaka-aineiden maahantuonnista. Kehittyneimmissä maissa tyypillisiä teollisuuden muotoja ovat auto-, tietokone- ja elektroniikkateollisuus, esimerkiksi Japani on hyvä esimerkki tällaisesta valtiosta. Myös Singapore, Taiwan, Hongkong ja Etelä-Korea ovat teollistuneet nopeasti. Näiden maiden jäljessä tulevat muun muassa Malesia, Thaimaa ja Filippiinit.[4] Myös Kiinan ja Intian vienti on siirtynyt kohti teollisuustuotteita. Molemmilla valtioilla on merkittävää tieteellistä asiantuntemusta muun muassa satelliittiohjelmien ja avaruusteknologian aloilta.[4]

Myös entiset Keski-Aasian neuvostotasavallat ovat siirtymässä hitaasti vapaaseen markkinatalouteen. Näiden maiden teollisuus on kuitenkin vielä vähäistä. Azerbaidžanilla on huomattavat öljyvarat ja Kazakstan tuottaa kemikaaleja ja metalleja.[4]

KulttuuriMuokkaa

KieletMuokkaa

Pääartikkeli: Aasian kielet

Aasiassa puhutaan moniin eri kieliryhmiin kuuluvia kieliä. Lähi-idässä valtakieli on seemiläisiin kieliin kuuluva arabia. Keski-Aasian valtioissa puhutaan muun muassa turkinsukuisia kieliä. Aasian eteläosissa Iranista Bangladeshiin saakka puhutaan indo­eurooppalaisen kielikunnan indo­iranilaiseen haaraan kuuluvia kieliä kuten persiaa, urdua ja hindiä, joiden ohella Etelä-Intiassa puhutaan myös dravida­kieliä, joista laajimmalle levinnyt on tamili. Austronesialaiset kielet kuten malaiji ja indonesia ovat Kaakkois-Aasian pääkieliä. Myös thain kielellä ja burman kielellä on paljon puhujia mantereen puolella.

Kaikista maailman kielistä eniten äidinkielisiä puhujia on mandariinikiinalla. Sen ohella Itä-Aasian eniten puhuttuja kieliä ovat sille lähisukuiset wu ja kantoninkiina sekä lisäksi korea ja japani.[5]

Entisissä neuvostotasavalloissa käytetään yleisesti venäjän kieltä.[5]

UskonnotMuokkaa

Kaikki laajimmalle levinneet uskonnot ovat syntyneet Aasiassa. Lähi-idästä ovat peräisin juutalaisuus, kristinusko ja islam, joista viimeksi mainittu on nykyisin Aasiassa laajimmalle levinnyt. Keski- ja Itä-Aasian valtauskontoja ovat buddhalaisuus ja hindulaisuus. Kiinan ja Intian vanhojen filosofisten perinteiden pohjalta on kehittynyt useita uskontoja tai uskontoon rinnastettavia suuntauksia.

HistoriaMuokkaa

Pääartikkeli: Aasian historia

Varhainen historiaMuokkaa

Aasian varhaiset korkeakulttuurit syntyivät mantereen eri puolilla suurten jokien varsilla. Mesopotamian ja Indus-jokilaakson kulttuurin välillä oli yhteyksiä, mutta Jangtse-joen ympäristö oli lähes eristyksissä niistä. Silti tietyt yhteiset kulttuuripiirteet osoittavat, että jo varhaisen Kiinan ja Lähi-idän kulttuurien välillä oli tuntemattomia yhteyksiä.[6] Vain hevosilla kulkevat paimentolaiset pääsivät suurten arojen yli, ja Himalaja, Kaukasus sekä Siperian suot ja metsät muodostuivat heillekin liikenne-esteiksi. Vasta Silkkitie yhdisti Kiinan Lähi-itään ja Eurooppaan.

Eurooppalaiset AasiassaMuokkaa

Eräitä sotia ja rajakiistoja 1940-luvulta nykyaikaanMuokkaa

 
Kashmirin laakso

Toisen maailmansodan jälkeen aseelliset yhteenotot ovat jatkuneet mantereella. Taiwan eli Kiinan tasavalta erosi Kiinasta maan kommunistisen vallankumouksen jälkeen. Kiina ei ole hyväksynyt eroa. Sodan jälkeen myös Vietnam ja Korea jakautuivat kahdeksi eri valtioksi; kapitalistiseen etelään ja kommunistiseen pohjoiseen. Etelä-Vietnam ja Pohjois-Vietnam yhdistyivät vuonna 1975, Vietnamin sodan päätyttyä. Etelä-Korea ja Pohjois-Korea taas ovat yhä sotatilassa, tosin vain muodollisesti. Myös Himalajan vuoristossa sijaitsevan Kashmirin osavaltion kysymys on yhä vailla ratkaisua. Vuonna 1971 Pakistanin ja Intian välille syntyi sota. Sodan seurauksena syntyi Bangladeshin valtio. Aseellisia yhteenottoja Kiinalla on ollut Vietnamin, Neuvostoliiton ja Intian kanssa, johtuen kiistoista Kiinan rajalinjasta. Filippiinien, Vietnamin, Malesian, Taiwanin ja Kiinan välillä on nykyään jännitteitä, johtuen Spratlysaarten omistuksesta.[7]

Luonto ja luonnonvaratMuokkaa

Aasian alueen luonto on erittäin rikasta ja siellä elää paljon sellaisia eläimiä joita ei muualla tavata. Lisäksi Aasian alueella on maaperässä runsaasti mineraaleja ja arvometalleja. Persian­lahden ympärillä ovat maailman runsaimmat maaöljy­esiintymät. Kiinalla on enemmän vesivoimavaroja kuin millään muulla maailman maalla, jopa kaksi kertaa enemmän kuin Venäjällä. Hiilivarantojen suhteen Venäjä ja Kiina kuuluvat maailman suurimpiin.

LähteetMuokkaa

  • Martin, Penny & Olds, Margaret (toim.): Geographica - suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat. Könemann, 2000. ISBN 3-8290-2481-9.
  • Penny Martin, Margaret Olds ja Fran Church: Geographica. Suomentanut Matti Eskola ja Jorma Harju. Könemann, 2003. ISBN 3-89731-916-0.

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d Geographica 2000, s. 144.
  2. Geographica 2000, s. 273.
  3. Martin, Olds ja Church: ”Aasia: Maatalous”, Geographica, s. 144–145. , 2003.
  4. a b c Martin, Olds ja Church: ”Aasia: Teollisuus”, Geographica, s. 145. , 2003.
  5. a b Martin, Olds ja Church: ”Aasia: Kielet”, Geographica, s. 145. , 2003.
  6. McNeill J.R. & McNeill William: Verkottunut ihmiskunta. Yleiskatsaus maailmanhistoriaan. Vastapaino, 2005.
  7. Martin, Olds ja Church: ”Aasia: Rajakiistat ja sodat”, Geographica, s. 145. , 2003.

Aiheesta muuallaMuokkaa