Wikipedia

Soul (kaupunki)

Korean tasavallan pääkaupunki

Soul (kor. 서울, Seoul Ko-Seoul.ogg [sʌul] (ohje); aik. suom. Söul)[3] on Korean tasavallan eli Etelä-Korean pääkaupunki. Soul on nykyisin erityiskaupungin asemassaselvennä. Kaupunki sijaitsee maan luoteisosissa, demilitarisoidun alueen eteläpuolella, Hanjoella. Kaupungin väkiluku on yli 10 miljoonaa[2] ja Soulin metropolialueella asuu noin 25,5 miljoonaa ihmistä eli noin puolet Korean tasavallan väestöstä.[1]

Soul
(서울 특별시)
서울시
Namdaemun, Myeongdongin katedraali, Cheongyecheon, Gyeongbokgung Geunjeongjeon, 63 Building, N Seoul Tower
Namdaemun, Myeongdongin katedraali, Cheongyecheon, Gyeongbokgung Geunjeongjeon, 63 Building, N Seoul Tower
Logo
Logo

Soul

Koordinaatit: 37°34′08″N, 126°58′36″E

Valtio Korean tasavalta
Hallinto
 – Kaupunginjohtaja
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 605,21 km²
Korkeus 38 m
Väkiluku (2011) 10 581 728
 – Väestötiheys 17 484 as./km²
 – Metropolialue 25 500 000[1]
Aikavyöhyke UTC+9
Lähteet:[2] = Pinta-ala ja väkiluku








Maantiede

muokkaa
 
Cheonggyecheonjoki.

Soul sijaitsee Hanjoen varrella, ja joella on ollut kauppareittinä suuri merkitys kaupungin historiassa. Kaupungin keskusta sijaitsee noin 60 km:n päässä paikasta, jossa joki laskee Keltaiseenmereen.[4] Varsinaisen kaupungin pinta-ala on noin 600 km2, ja se muodostaa pyöreähkön alueen, jonka säde on noin 15 km ja jonka joki jakaa etelä- ja pohjoisosaan.

Soul jaetaan 25 kaupunginosaan, joista yksitoista on joen eteläpuolella. Väkiluvultaan suurimmat ovat Nowon-gu, Songpa-gu, Gangseo-gu, Gwanak-gu ja Gangnam-gu, joissa on yli puoli miljoonaa asukasta kussakin.[5]

Kaupungin historiallinen keskusta on Jung-gun kaupunginosassa joen pohjoispuolella. Sen halki virtaa Hanjoen sivujoki nimeltään Cheonggyecheon. Cheonggyecheon oli vuosia betonikansien alla mutta on avattu 2000-luvulla keskustan keskeiseksi vesiaiheeksi, jossa on monia putouksia ja puronvarsi-istutuksia. Joenvarsi muodostaa Soulin keskuspuiston. Hanjoessa sijaitsevalla Yeouido-saarella sijaitsevat mm. parlamenttitalo, televisiokeskus ja paljon toimistoja. Olympiastadion on Songpa-gussa joen eteläpuolella. Gangnam-gu taas on kaupan ja liike-elämän sydän, ja siellä järjestetään monet kaupungin messuista.

Ilmasto

muokkaa

Soulissa on meren läheisyydestä huolimatta varsin mantereinen ilmasto: kesän kuumin kuukausi on elokuu, jolloin lämpötila käy lähellä 30 astetta, kylmimpiä joulu–helmikuu, jolloin on usein pakkasta. Lunta on maassa keskimäärin 28 päivänä vuodessa. Suurimmat sademäärät kertyvät kuitenkin kesällä: heinä-ja elokuussa sataa yhteensä yli 600 mm.[6]

Soulin ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 1,6 4,1 10,2 17,6 22,8 26,9 28,8 29,5 25,6 19,7 11,5 4,2 ka. 16,9
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −6,1 −4,1 1,1 7,3 12,6 17,8 21,8 22,1 16,7 9,8 2,9 −3,4 ka. 8,2
Sademäärä (mm) 21,6 23,6 45,8 77,0 102,2 133,3 327,9 348,0 137,6 49,3 53,0 24,9 Σ 1 344,2
Sadepäivät (d) 7,1 6,0 6,8 8,0 8,8 10,0 15,5 13,8 8,7 6,6 9,0 7,3 Σ 107,6
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
1,6
−6,1
4,1
−4,1
10,2
1,1
17,6
7,3
22,8
12,6
26,9
17,8
28,8
21,8
29,5
22,1
25,6
16,7
19,7
9,8
11,5
2,9
4,2
−3,4
S
a
d
a
n
t
a 		21,6
23,6
45,8
77,0
102,2
133,3
327,9
348,0
137,6
49,3
53,0
24,9


Lähde: Weather Information for Seoul World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 10.7.2009.

Historia

muokkaa
 
Gwanghwamun, Gyeonbokin palatsin pääportti noin vuonna 1900.
 
Keijōn kartta vuodelta 1930.
 
Korean sodan aiheuttamia tuhoja Soulissa vuonna 1950.

Soulin alueelta Hanjoen varrelta on löydetty jäänteitä ihmisasutuksesta 4 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Keskuspaikaksi Soul nousi jo varhain. Ensimmäinen historiallinen maininta paikkakunnasta on ensimmäiseltä vuosisadalta eaa. Kolmen kuningaskunnan aikakaudella Soul sijaitsi Baekjen, Sillan ja Goguryeon strategisella raja-alueella, josta valtiot kamppailivat. Baekjen pääkaupunki Wiryeseong rakennettiin alun perin nykyisen Soulin koillisosaan, mutta siirrettiin pian Hanjoen eteläpuolelle. Tältä paikalta on löydetty kaupungin jäänteitä, kuten maavalleja ja hautakammioita.[4][7]

Merkittävä asutuskeskus nykyisen Soulin paikalle syntyi kuitenkin vasta 1000-luvun loppupuolella, kun Goryeon kuningas Munjong rakennutti sinne kesäpalatsinsa. Kun Joseon-dynastia perustettiin vuonna 1394, Soulista tuli sen pääkaupunki. Joseon-kaudella kaupunki tunnettiin nimellä ”Hanyang” (kor. 한양, hanja 漢陽) tai ”Hanseong” (kor. 한성, hanja 漢城) ja se kasvoi nopeasti. Kaupunki ympäröitiin muureilla, ja Joseon-kuninkaiden hallintopalatsina vuoteen 1592 saakka toimineen Gyeongbokin rakennustyöt aloitettiin jo vuonna 1392. Myöhemmin hallintopaikaksi vaihtuivat Deoksun palatsi (vuosina 1593–1611) ja Changdeokin palatsi (1611–1872), minkä jälkeen kuningas muutti takaisin Gyeonbokiin.[4][7]

1800-luvun lopulla Joseon-dynastia ei enää kestänyt länsimaiden aiheuttamaa painetta avautua: diplomaattisuhteet länsimaihin solmittiin lopulta vuonna 1876. Soul alkoi vähitellen modernisoitua: sinne rakennettiin raitioteitä, länsimaisia kouluja, puhelinlinjoja ja rautatie. Ensimmäinen nykyaikainen sairaala avautui vuonna 1885. Korea joutui kuitenkin asteittain Japanin siirtomaaksi vuosina 1905–1910. Japanilaiskaudella kaupungin nimeksi vaihtui ”Gyeongseong” (kor. 경성, jap. 京城, Keijō) ja sen rajoja muutettiin, mutta se toimi edelleen maan hallintokeskuksena. Kaupunkia modernisoitiin voimakkaasti: sen katuja päällystettiin, raitiotieverkostoa laajennettiin, vanhoja muureja purettiin ja sinne rakennettiin uusia länsimaalaistyylisiä rakennuksia.[4][7]

Kun kaupunki vapautui japanilaismiehityksestä, sen nimeksi muutettiin Soul 15. elokuuta 1945. Siitä tehtiin erityisasemassa oleva kaupunki, joka oli suoraan maan keskushallinnon alaisuudessa. Pääkaupunki siitä tehtiin virallisesti vuonna 1948. Vuonna 1950 alkaneessa Korean sodassa kaupunki tuhoutui kuitenkin pahoin, ja pääkaupunkitoiminnot piti siirtää vuosiksi 1951–1953 etelään Busaniin. Sodan jälkeen Soul jäi Etelä-Korean pääkaupungiksi. Kaupungin aluetta laajennettiin Hanjoen eteläpuolelle vuonna 1963 sen kasvun mahdollistamiseksi, ja uusia alueita kehitettiin 1970-luvulla voimakkaasti. Vähitellen sodan runtelemasta kaupungista kasvoi moderni metropoli.[4][7]

Etelä-Korean voimakasta talouskasvua sodan jälkeen kutsuttiin "Hanjoen ihmeeksi": maa teollistui nopeasti 30–40 vuoden kuluessa. Myös pääkaupunki kasvoi voimakkaasti, mikä aiheutti suuria haasteita kaupunkisuunnittelulle. Etelä-Korean talous laajeni kuitenkin tarpeeksi ripeästi, jotta kaupungin perustarpeet kyettiin täyttämään. Vuonna 1988 kaupungissa järjestettiin kesäolympialaiset, minkä jälkeen sen kansainvälinen profiili on noussut. 600-vuotisjuhliaan Soul vietti vuonna 1994. Etelä-Korea on kehityspolitiikallaan keskittynyt houkuttelemaan kaupunkiin kansainvälistä yritystoimintaa ja korkeateknologian yrityksiä, jotta Soul nousisi merkittäväksi liikenteen, politiikan, talouden ja kulttuurin kansainväliseksi keskukseksi.[4][7]

Vuonna 2002 Soulissa pidettiin jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen otteluita, ja suuret punaisiin vaatteisiin pukeutuneet kannattajajoukot kerääntyivät tukemaan kaupungin aukioille maan jalkapallomaajoukkuetta. Vuonna 2010 Soul toimi maailman designpääkaupunkina.[7]

Politiikka ja hallinto

muokkaa

Kaupunginjohtaja

muokkaa

Kaupunginjohtaja Park Won-soon löytyi kuolleena 9. heinäkuuta 2020, sen jälkeen kun hänen entinen sihteerinsä oli tehnyt rikosilmoituksen seksuaalisesta häirinnästä.[8] Virkaatekevänä kaupunginjohtajana toimii Seo Jung-hyup[9].

Aluejako

muokkaa

Soul jakautuu 25 suuralueeseen (kor. 구, gu, hanja 區). Niillä on itsehallinto virkamiehineen ja omat pormestarit, jotka valitaan nelivuotiskausiksi. Suuralueet jakautuvat yhteensä 423 kaupunginosaan tai naapurustoon (kor. 동, dong, hanja 洞), jotka tarjoavat hallinnon palveluita asukkailleen. Väkirikkaimmilla suuralueilla on yli 600 000 asukasta; naapurustojen määrä vaihtelee 10:stä yli 20:een. Seuraavassa taulukossa on esitetty suuralueiden väkiluvut ja pinta-alat:[4][10]

 
Soulin suuralueet kartalla.
Soulin suuralueet
Nimi Koreaksi Väkiluku Pinta-ala (km²)
Dobong 도봉구; 道峰區 364 454 20,7
Dongdaemun 동대문구; 東大門區 375 683 14,2
Dongjak 동작구; 銅雀區 416 268 16,35
Eunpyeong 은평구; 恩平區 505 902 29,69
Gangbuk 강북구; 江北區 346 493 23,61
Gangdong 강동구; 江東區 492 728 24,58
Gangnam 강남구; 江南區 569 997 39,51
Gangseo 강서구; 江西區 573 794 41,43
Geumcheon 금천구; 衿川區 260 734 13
Guro 구로구; 九老區 454 478 20,12
Gwanak 관악구; 冠岳區 540 520 29,57
Gwangjin 광진구; 廣津區 384 269 17,06
Jongno 종로구; 鍾路區 173 148 23,91
Jung 중구; 中區 140 807 9,96
Jungnang 중랑구; 中浪區 423 655 18,5
Mapo 마포구; 麻浦區 393 576 23,88
Nowon 노원구; 蘆原區 609 829 35,44
Seocho 서초구; 瑞草區 439 998 47
Seodaemun 서대문구; 西大門區 324 733 17,6
Seongbuk 성북구; 城北區 490 639 24,56
Seondong 성동구; 城東區 306 868 16,85
Songpa 송파구; 松坡區 680 150 33,88
Yangcheon 양천구; 陽川區 500 533 17,4
Yeondeungpo 영등포구; 永登浦區 426 876 24,57
Yongsan 용산구; 龍山區 255 294 21,87

Talous

muokkaa

Suuria korealaisia yrityksiä, joiden pääkonttori on Soulissa, ovat LG Group, Hyundai, Kia ja SK Group.[11] Samsungilla on laajat tuotantolaitokset noin 20 km Soulin eteläpuolella.[12]

Liikenne

muokkaa

Soulia palvelee kaksi kansainvälistä lentoasemaa. Incheonin kansainvälinen lentoasema on Etelä-Korean suurin ja yksi Aasian suurimmista lentoasemista. Se sijaitsee Incheonin kaupunkiin kuuluvalla saarella, noin 50 kilometriä Soulista länteen.[13] Vanha Gimpon lentoasema 1960-luvulta oli maan päälentoasema vuoteen 2001.[14] Se palvelee nykyisin lähinnä kotimaanlentoja, mutta sieltä on yhteydet myös Tokioon ja Shanghaihin.[15]

Kaupungista on rautatieyhteydet kaikkiin muihin Korean suuriin kaupunkeihin. Soulin metrolla on kolmetoista linjaa, joilla pääsee kaupunginosista toisiin. Metroa käyttää päivittäin yli kahdeksan miljoonaa matkustajaa.[16]

Koulutus

muokkaa

Soulissa on käytössä ”6–3–3–4”-muotoinen koulutusjärjestelmä, joka jakautuu peruskouluun, keskiasteen kouluun, lukioon ja korkea-asteen koulutukseen. Perusasteen koulujen rinnalla toimii erilaisia ammatti-, teknillis- ja erityiskouluja. Kouluvuosi jakautuu kahteen lukukauteen, joista ensimmäinen kestää maaliskuun alusta elokuun loppuun ja toinen syyskuusta helmikuuhun.[17] Ennen perusasteen koulua kaupunki tarjoaa 3–5-vuotiaille lapsille lastentarhoja: Soulin yli 870 lastentarhassa käy noin 79 000 lasta. Peruskoulu alkaa 6 vuoden iässä. Soulissa on yli 587 peruskoulua, joissa opiskelee 566 200 lasta.[18] Erityiskouluja Soulissa on 29 kappaletta, ja niissä opiskelee noin 5 000 lasta.[19] Lisäksi kaupunki tarjoaa lukuisissa kouluissa erityisen ohjelman lahjakkaille lapsille.[20]

Noin puolet Etelä-Korean tärkeimmistä yliopistoista ja tutkimuslaitoksista sijaitsee Soulissa.[4] Merkittävimpiin yliopistoihin lukeutuvat esimerkiksi Soulin valtionyliopisto, Yonsei-yliopisto, Korean yliopisto, Kyung Hee -yliopisto, Sunkyunkwan-yliopisto, Hanyang-yliopisto, Ewhan naisten yliopisto, Sogang-yliopisto, Inha-yliopisto ja Chung-Ang-yliopisto. Soulin kansallinen yliopisto on kansainvälisissä vertailuissa Korean parhaiten sijoittunut yliopisto; kaupungin yliopistoista 10 muuta on top 300:ssa. Opiskelijakaupunkina Soul tunnetaan vilkkaasta yöelämästään.[21]

Kulttuuri

muokkaa
 
Puutarha, Changdokkung.

Soulin suurkaupunkialueella on viisi Unescon maailmanperintökohdetta: Changdokkungin palatsiryhmä, Chongmyon temppeli, Joseon-dynastian kuninkaalliset haudat, Hwasongin linnoitus ja Namhansanseong.[22]

Kaupungissa on yli sata museota. Usein parhaimpina pidetään Korean kansallismuseota, Leeum - Samung taidemusota, Korean kansatieteellistä museota, Sotamuistomerkkiä, Palatsimuseota ja Soulin historiallista museota.[23]

Lotte World on maailman suurin sisähuvipuisto.[24]

Soulin alueella ei tuoteta juurikaan maataloustuotteita, joten soulilainen keittiö muodostuu raaka-aineista, joita tuodaan eri puolilta maata. Soulin keittiö kuuluukin Korean paikalliskeittiöiden monipuolisimpiin. Soul oli Joeson-dynastian pääkaupunki lähes 500 vuoden ajan ja paikallinen keittiö on säilyttänyt monia dynastian aikana omaksuttuja tapoja. Paikallinen ruoka ei esimerkiksi ole erityisen tulisesti maustettua tai suolattua. Suuri painotus on ruuan esillepanolla. Paikallisia ruokalajeja ovat esimerkiksi Sinseollo, gujeolpan, seolleontang, yukgaejang ja galbi jjim.[25]

Soulissa sijaitsee maailman suurimpana megakirkkona pidetty Yoido Full Gospel Church. Seurakunnalla on noin 489 000 jäsentä.[26]

Urheilu

muokkaa

Taekwondo on Korean kansallisurheilua, ja maailman Taekwondoliiton (WT) päämaja Kukkiwon on Soulissa. Kaupungissa on kolme pääsarjan baseballjoukkuetta ja yksi ammattimainen jalkapallojoukkue, FC Seoul, joka pelaa K-liigassa.

Soulissa järjestettiin Aasian kisat 1986, kesäolympialaiset vuonna 1988 ja jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut vuonna 2002.

Kansainvälinen yhteistyö

muokkaa

Soulilla on yhteensä 23 ystävyyskaupunkia eri puolilla maailmaa. Ensimmäinen ystävyyskaupunkisuhde solmittiin Taipein kanssa vuonna 1968. Lisäksi Soul on solminut 18 muun kaupungin kanssa yhteistyösopimuksen. Ystävyyskaupunkisopimus Soulilla on seuraavien kaupunkien kanssa:[27]

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b Roland Hummer: Seoul, the gap between confucianism & consumption Itchy Feet. Viitattu 3.10.2017.
  2. ↑ a b Facts (html) Hi Seoul, Soul of Asia. Seoul Metropolitan Government. Arkistoitu 10.7.2012. Viitattu 10.7.2009. (englanniksi)
  3. ↑ Soul Eksonyymit. 18.2.2020. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 10.7.2020.
  4. ↑ a b c d e f g h Seoul Encyclopedia Britannica. Viitattu 3.10.2017.
  5. ↑ Citypopulation.de
  6. ↑ Climate Charts.com (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. ↑ a b c d e f History Seoul Metropolitan Government. Arkistoitu 3.12.2012. Viitattu 26.10.2013.
  8. ↑ Markus Heikkilä: Soulin pormestari löytyi kuolleena Yle.fi, uutiset. 10.7.2020. Viitattu 10.7.2020.
  9. ↑ Five-day funeral planned for Seoul mayor, Korean Herald 10.7.2020}, viitattu 10.7.2020} (englanniksi)
  10. ↑ City Hall: Administrative Districts Seoul Metropolitan Government. Arkistoitu 2.1.2014. Viitattu 27.10.2013.
  11. ↑ Companies in Seoul, Seoul-t'ukpyolsi, South Korea (1,474) Crunchbase. Viitattu 3.10.2017.
  12. ↑ 20 Things You Didn’t Know about Samsung’s Headquarters in Suwon Samsung. Viitattu 3.10.2017.
  13. ↑ Incheonin lentoaseman kotisivut
  14. ↑ Life in Korea
  15. ↑ ASEM 2008[vanhentunut linkki]
  16. ↑ Transportation (Arkistoitu – Internet Archive) Seoul City
  17. ↑ Education System Seoul Metropolitan Office of Education. Arkistoitu 18.6.2014. Viitattu 6.11.2013.
  18. ↑ Primary Education Seoul Metropolitan Office of Education. Arkistoitu 18.6.2014. Viitattu 6.11.2013.
  19. ↑ Special Education Seoul Metropolitan Office of Education. Arkistoitu 18.6.2014. Viitattu 6.11.2013.
  20. ↑ Gifted Education Seoul Metropolitan Office of Education. Arkistoitu 18.6.2014. Viitattu 6.11.2013.
  21. ↑ Seoul Top Universities. Viitattu 6.11.2013.
  22. ↑ Properties inscribed on the World Heritage List (12) SRepublic of Korea Unesco World Heritage. Viitattu 2.10.2017.
  23. ↑ Seoul's best museums: 6 you'll want to see CNN. 2017. Viitattu 2.10.2017.
  24. ↑ Lotte World Visit Korea. Viitattu 2.10.2017.
  25. ↑ Robert Koehler et al.: Traditional Food: A Taste of Korean Life, s. 63. Seoul Selection, 2010. ISBN 978-1-62412-036-7 (englanniksi)
  26. ↑ Korealainen megaseurakunta on "hengellistä tehometsätaloutta" Kotimaa. Viitattu 13.12.2020.
  27. ↑ Sister Cities Seoul Metropolitan Government. Arkistoitu 5.7.2017. Viitattu 5.5.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa
  •   Matkaopas aiheesta Soul Wikimatkoissa
  • 서울특별시 Soulin kaupunkialueen hallitus. (koreaksi) (englanniksi) (japaniksi) (kiinaksi) (espanjaksi) (ranskaksi)
  • Seoul Highlights Tour2Korea – Korea Tourism Organization. Arkistoitu 26.3.2006. Viitattu 11.8.2006. (englanniksi)
 
Korean tasavallan hallinnollinen jako
Pääkaupunki

Soul

Suurkaupungit
Provinssit
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Soul_(kaupunki)&oldid=22501028”