Taekwondo

korealainen kamppailulaji

Taekwondo (myös taekwon-do tai tae kwon do; kor. 태권도/跆拳道) on korealainen kamppailulaji. Suomeksi nimi taekwondo on käännetty muotoon "jalan ja käden tie". Taekwondoharrastajasta käytetään nimitystä taekwondoin. Laji on kehittynyt nykyiseen muotoonsa 1950-luvulla.

Taekwon-do
Taekwondo at the 2016 Summer Olympics - 80 kg 2.jpg
Tunnetaan myös nimillä Taekwon-Do
Tae Kwon-Do
Tae Kwon Do Taekwondo
Perustettu

11. huhtikuuta 1955

  • saapunut Suomeen vuonna 1979
Alkuperämaa Korea
Perustaja(t) Ei yhtä perustajaa; alkuperäisten yhdeksän kwanin edustajien yhteistyö, jota alun perin valvoi Choi Hong Hi[1]
Vaikutteet Taekkyeon, subak, karate (pääasiassa Shotokan ja Shudokan suunnat)[2][3] ja muita vanhoja kiinalaisia taistelulajeja
Karatedo.svg
Löydä lisää urheiluaUrheilun teemasivulta

HistoriaMuokkaa

Tyylin historiallinen taustaMuokkaa

Taekwondo kehittyi saaden vaikutteita jopa 2 000 vuotta vanhoista korealaisista taisteluperinteistä, sellaisista kuten tae kyon (pelinomainen kamppailu-urheilu, jossa painotetaan nykymuodossaan jalkatekniikoita) ja su bak gi (vrt. japanilainen jujutsu tai korealainen hapkido). Näiden lajien vaikutus on tosin verraten pieni, sillä taekwondo on saanut eniten vaikutteita Shōtōkan-karatesta.

Japanin siirtomaahallituksen aikana, perinteiset korealaiset taistelulajit (kuten Taekkyeon) kiellettiin ja uhkasivat kadota kokonaan. Chung Do Kwan, ensimmäinen korealainen "kwan"-koulu, joka opetti Karate-vaikuttanutta taistelulajia, perustettiin Koreassa 1944. Toisen maailmansodan- ja Japanin miehityksen jälkeen, uusia kwan/taistelulajikouluja avattiin Soulissa. Näitä kouluja perustivat korealaiset taistelulajien harjoittajat, joilla oli taustaa (enimmäkseen) japanilaisissa ja kiinalaisissa taistelulajeissa.[4] Näihin kwanien tyyleihin viitataan nykykontekstissa kattotermillä perinteinen Taekwondo.

Taekwondon historialliset vaikutteet ovat kiistanalaisia, josta on jakautunut kaksi ajattelukoulua: perinteisyys ja revisionismi. Perinteisyyden mukaan Taekwondon alkuperä voidaan jäljittää Korean taistelulajien kautta, kun taas revisionismi, josta on tullut vallitseva teoria, väittää, että Taekwondo on juurtunut Karateen.[5] Etelä-Korean hallitus on tukenut perinteisyyttä pääasiassa yhteisenä pyrkimyksenä erottaa korealaiset kamppailulajit japanilaisesta menneisyydestään antaakseen Taekwondolle "Korealaisen oikeutetun kulttuurillisen taustan."[6]

YhdistysprosessiMuokkaa

Vuonna 1952 Etelä-Korean presidentti Syngman Rhee näki ROK-upseerin Choi Hong-hi ja Nam Tae-hi:n (eng.) esittävän kamppailulajejaan, jota hän väärintulkitsi perinteiseksi Taekkyeoniksi.[7][8] Tämän innoittamana, presidentti Rhee ohjeisti tuomaan korealaiset kamppailulajit Etelä-Korean armeijaan ja yhdistään ne yksittäiseksi tyyliksi.

Myös samoihin aikoihin, 1950-luvun varhaisen puolivälin aikana, kwanien johtajat alkoivat keskustella vakavasti yhtenäisen korealaisen taistelulajin luomisesta. Siihen aikaan Tang Soo Do oli yleisin nimi korealaisten karate-vaikkutaineiden kamppailulajien nimitys, käyttäen japanin kanjin (唐 手 道) korean hanja-ääntämistä. Nimeä Tae Soo Do (跆 手 道) käytettiin myös kuvaamaan yhtenäistä korealaista taistelulajia. Choi Hong Hi kannatti nimen Tae Kwon Do käyttöä (korvaamalla Tae Soo Do nimen "soo" sanalla "kwon").[9] Nimi oli myös lähinnä Taekkyeonin ääntämistä, presidentin toiveiden mukaisesti.[10][11] Kwanien johtajat olivat hitaita lämpimään uudelle nimelle. Tosin Etelä-Korean armeija otti nimen Taekwondo käyttöön, mikä lisäsi sen suosiota siviilitaistelulajien kouluissa. [12][13] Vuonna 1959 perustettiin Korean Taekwondo-yhdistys tai KTA (silloisen Korean Tang Soo Do -yhdistys) helpottamaan Korean taistelulajien yhdistämistä.

Eripuraisuus ja nykyhetkiMuokkaa

Choi halusi, että kaikki muut KTA:n jäsenkwanit omaksuisivat hänen oman Taekwondon Chan Hon -tyylinsä yhtenäisenä tyylinä. Tämä kohtasi kuitenkin vastustusta, koska muut kwanit halusivat ennemminkin, että luotaisiin yhtenäinen tyyli, joka sisältäisi kaikkien kwanien tyylin, perinteen ja ominaisuudet, eikä vain yhden kwanin tyyliä.[14]

Vastauksena tähän sekä erimielisyyksiin Taekwondon opettamisesta Pohjois-Koreassa ja koko Korean niemimaan yhdistämisestä Choi erosi KTA:sta. Sitten vuonna 1966 hän perusti Kanadassa International Taekwon-Do Federation (ITF) -organisaation, joka on omistautunut levittämään hänen oman tyylistään taekwondoa.[15][16]

Aluksi Etelä-Korean presidentti, jolla oli läheiset siteet kenraali Choihin, antoi kenraali Choin ITF: lle rajoitettua tukea.[17] Etelä-Korean hallitus halusi kuitenkin välttää Pohjois-Korean vaikutuksen taistelulajiin. Toisaalta Choi Hong Hi - ITF:n puheenjohtajana - haki tukea Taekwondon tyyliinsä kaikilta tahoilta, myös Pohjois-Koreasta. Choi:n pyrkimys tuoda Taekwondo Pohjois-Koreaan lopulta johti Etelä-Korean hallituksen vetämään vuonna 1972 tukensa ITF:ltä ja Choi Hong-hi joutui maanpakoon Kanadaan. ITF jatkoi toimintaansa itsenäisenä Taekwondo organisaationa ja Choi jatkoi ITF-tyylin kehittämistä. Choin eläkkeelle siirtymisen jälkeen ITF jakautui vuonna 2001 ja sitten uudelleen vuonna 2002 luodakseen kolme erillistä liittoa, joista kukin toimii edelleen samalla ITF nimellä.[18]

Vuonna 1972 KTA ja Etelä-Korean hallituksen kulttuuri-, urheilu- ja matkailuministeriö perustivat Kukkiwonin Taekwondon uudeksi kansalliseksi akatemiaksi. Kukkiwon palvelee nyt monia KTA:n aiemmin palvelemia toimintoja määritellessään hallituksen tukeman yhtenäisen Taekwondon tyylin. Vuonna 1973 KTA ja Kukkiwon tukivat World Taekwondo Federation (Maailman Taekwondo-liiton, lyhenetty WTF. Nimetty uudelleen World Taekwondoksi vuonna 2017 vältääkkseen sekaannutumista nettislangin vuoksi[19]) perustamista edistämään Kukki-Taekwondon urheilullista puolta. WT-kilpailuissa työskentelee Kukkiwon-tyylinen Taekwondo. Tästä syystä Kukkiwon-tyylistä Taekwondoa kutsutaan usein WT-tyyliseksi Taekwondoksi, urheilutyyliseksi Taekwondoksi tai olympialaistyyliseksi Taekwondoksi, vaikka todellisuudessa tyylin määrittelee Kukkiwon, ei WT.

Vuodesta 2000 Taekwondo on ollut yksi vain kahdesta aasialaisesta taistelulajista (toinen on judo), jotka kuuluvat olympialaisiin. Se alkoi näytöslajina Soulin vuoden 1988 Kesäolympialaisissa ja siitä tuli virallinen mitalitapahtuma Sydneyn vuoden 2000 Kesäolympialaissa. Vuonna 2010 Taekwondo hyväksyttiin lajiksi kansainyhteisön kisoihin.

Tyylin tulo SuomeenMuokkaa

Taekwondon toi Suomeen korealainen mestari Dae Jin Hwang vuonna 1979. Suomen Taekwondoliitto perustettiin 1980. Suomen Taekwondoliitto liittyi 1982 Maailman Taekwondoliittoon (nyk. World Taekwondo, WT) ja Euroopan Taekwondoliittoon (ETU).[20] Suomen ITF-liiton perustivat vuonna 1987[21] entiset WTF-harrastajat Tampereelta, Hämeenlinnasta ja Vantaalta.

 
Taekwondo-ottelu on nykyään osa olympialaisia. Kuva Pekingistä 2008.

Organisaatiot ja tyylisuunnatMuokkaa

Sanalla 'taekwondo' viitataan kahteen melko erilaiseen kamppailulajiin – World Taekwondo (WT) Kukkiwonin hallinnoimaan taekwondoon ja International Taekwon-Do Federationin (ITF) hallinnoimaan taekwon-doon.

On huomattava, että WT on urheilulajin kattojärjestö, kun taas Kukkiwon vastaa lajin opetuksellisesta sisällöstä. ITF on kamppailulajin organisaatio sekä kilpailuissa että lajin sisällössä. Aikojen saatossa molemmista järjestöistä on lohjennut pienempiä järjestöjä.

"Perinteinten Taekwondo"Muokkaa

Termi "perinteinen Taekwondo" viittaa tyypillisesti taistelulajeihin, joita yhdeksän alkuperäistä kwania eli taistelulajikoulut harjoittivat Koreassa 1940- ja 1950-luvulla sen jälkeen, kun Korean japanilainen miehitys oli päättynyt toisen maailmansodan lopussa. Termiä Taekwondo ei ollut vielä keksitty, ja todellisuudessa kukin yhdeksästä alkuperäisestä kwanista harjoitti omaa taistelulajiensa tyyliään.

Termi "perinteinen Taekwondo" on enimmäkseen näiden eri tyylien kattotermi, koska he itse käyttivät useita muita nimiä, kuten Tang Soo Do (kiinalainen käsi tie), Kong Soo Do (tyhjä käsi tie) ja Tae Soo Do (jalka-käsi tie). Perinteistä taekwondoa harjoitetaan edelleen nykyään, mutta yleensä muilla nimillä, kuten Tang Soo Do (eng) ja Soo Bahk Do (eng).[22][23]

Korea Taekwondo Association (KTA)Muokkaa

Vuonna 1959 yhdeksän alkuperäistä kwania sopivat nimen Taekwondo yleiseksi termiksi taistelulajeilleen. Osana yhdistymisprosessia Korea Taekwondo Association (KTA) perustettiin kaikkien kwanlaisten edustajien yhteistyön avulla, ja työ alkoi luoda yhteinen opetussuunnitelma, joka lopulta johti Kukkiwonin ja Taekwondon Kukki-tyyliin.

Alkuperäiset kwanit, jotka muodostivat KTA:n, ovat edelleen olemassa, mutta itsenäisinä veljeskunnan jäsenjärjestöinä, jotka tukevat World Taekwondoa ja Kukkiwonia. Kwanit toimii myös kanavana myöntää jäsenilleen Kukkiwon dan- ja poom-sertifikaatteja. Yhdistymiseen liittyneiden kwanien virallinen opetussuunnitelma on Kukkiwonin opetusohjelma, lukuun ottamatta puolta Oh Do Kwania, joka liittyi sen sijaan ITF: ään ja käyttää siksi Chan Hon -opetussuunnitelmaa.

International Taekwondo Federation (ITF)Muokkaa

Perustettu vuonna 1966. International Taekwon-Do federation (ITF)- tyyppinen Taekwondo, joka tunnetaan myös nimellä Chang Hon-tyylinen Taekwondo, on niin määritelty Choi Hong Hi:n vuonna 1983 julkaisemassa Taekwon-Do-tietosanakirjassa.[24] ITF-tyylin Taekwondo on enemmän suuntautunut itsepuolustukseen. ITF-tyylin ottelussa lyönnit ovat suuremmassa osassa kuin WT-tyylissä sillä lyönnit päähän ovat sallittuja, joskin pääpaino on silti potkuissa.

World Taekwondo (WT)Muokkaa

Vuonna 1972 Korea Taekwondo Association (KTA) Central Dojang avattiin Soulissa; vuonna 1973 nimi muutettiin Kukkiwoniksi. Etelä-Korean hallituksen kulttuuri-, urheilu- ja matkailuministeriön tukemana Kukkiwonista tuli Taekwondon uusi kansallinen akatemia, mikä loi uuden "yhtenäisen" Taekwondon tyylin.[25] WT tunnettiin vuoteen 2017 asti nimellä WTF (World Taekwondo Federation) mutta F päätettiin pudottaa nimestä pois lyhenteen WTF negatiivisen tarkoituksen vuoksi. [26] WT-ottelussa lyönnit ovat sallittuja keskivartaloon mutta ei päähän, minkä vuoksi potkuilla on huomattavasti suurempi rooli.

KilpailusäännötMuokkaa

 
Naisten WT-taekwondon 49 kg:n sarjan ottelua Asian Games -kisoissa 23. elokuuta 2018. Punainen ottelija prossimitalin saanut Nahid Kiani (Iran).

WT-ottelu on täyskontaktiurheilua, jossa pyritään voittamaan vastustaja keräämällä tätä enemmän pisteitä tai tyrmäämällä tämä. Lyönnit päähän ovat kiellettyjä, joten pisteitä kerätään pääasiassa potkuilla, jotka on sallittu täydellä kontaktilla vyötärön yläpuolelle – myös päähän. WT-ottelussa käytetään suojia päässä, suussa, jaloissa ja käsissä sekä vartalossa. Perinteisesti pisteitä WT-tyylin ottelussa ovat jakaneet 3-4 piste-, eli kulmatuomaria, mutta erilaisia elektronisesti pisteosumat tunnistavia järjestelmiä panssarissa, pääsuojaassa ja ns sähkösukissa käytetään nykyään aina EM- ja MM-turnauksia myöten. Olympialaisissa on toistaiseksi pitäydytty perinteisessä tuomaripisteenannossa, mutta toukokuussa 2011 maailman taekwondoliitto (WT) ilmoitti vuoden 2012 olympiakilpailuissa käytettävän elektronisesti potkut tunnistavia rintasuojuksia ja nykyään myös elektronisia pääsuojuksia. Keskustuomarin tehtävä on ottelun hallinta ja turvallisuus.

WT-taekwondossa kilpailuissa potkusta vartaloon panssarialueelle saa 2 pistettä ja kierähtävästä potkutekniikasta 2 lisäpistettä, potkusta päähän saa 3 pistettä ja kierähtävästä potkutekniikasta 2 lisäpistettä. Suorasta lyönnistä panssarialueelle saa 1 pisteen ja tuomitusta virheestä menee vastustajalle 1 piste. Ideana ottelussa on nopea liike ja erittäin nopeat, terävät ja hallitut liikkeet. Pistealueeseen kuuluvat pää, rintakehä ja kyljet eli panssarialue. Tekniikoita ei saa suorittaa vyön alle ja päähän ei saa lyödä.

ITF:n säännöin käytävässä taekwondo-ottelussa kontakti on rajoitettu hallittuihin suorituksiin, ja liian kova kontakti on kielletty. ITF-ottelussa käytetään suojia käsissä ja jaloissa. Juniorit saavat käyttää kypärää, lapsilla se on pakollinen. Vartalopanssareita ei käytetä ITF- otteluissa.

 
Asian Gamesin naisten yksilöliikesarjakilpailun (19.8.2018) kultamitalisti Defia Rosmaniar (Indonesia).

Liikesarja on molemmissa taekwondoliitoissa kilpailulajina. WT:llä nimityksenä on poomsae ja ITF:llä tul. Liikesarjoissa vaaditaan erittäin hyvää tekniikan osaamista ja etenkin oikean suoritustavan hallintaa. Esiintyminen on myös tärkeä osa suoritusta. Kuusi tuomaria ja yleisö seuraavat suoritusta tarkalla silmällä. Kilpailumuoto kehittää paitsi kilpailijan fyysisiä ominaisuuksia ja taitoa, myös itsevarmuutta ja esiintymistä. Suoritusten hiominen kehittää lisäksi pitkäjännitteisyyttä kun suorituksia hiotaan huippuunsa viimeistä piirtoa myöden.

WT-liikesarjakilpailuissa pisteytys tehdään WT-sääntöjen mukaisesti. Lähtöpisteet jokaisessa poomsessa on 10,0. Arvioinnissa tarkkuuden osuus on 4,0 pistettä: Tarkkuus teknisesti, eli perusliikkeiden tarkkuus ja tasapaino. Pistevähennykset -0,1 pieni virhe, -0,3 tekniikan puuttuminen tai väärä liike. Esittämisen osuus on 6,0 pistettä. Esityksestä arvioidaan kolme osa-aluetta erikseen, kukin 0-2 pisteellä. Osa-alueet ovat Nopeus ja teho, Voima / nopeus ja rytmi sekä Energinen ilmaisu. Jokainen tuomari antaa omat pisteensä. Viiden tuomarin ollessa paikalla, poistetaan pisteistä paras ja heikoin pistelukema; kolmen muun tuomarin pisteet huomioidaan tuloksessa.

 
Kukkiwonin voimamurskausnäytöstä 20. World Taekwondo Hanmadang -tapahtuman avajaisissa Etelä-Koreassa (28.2.2012).

Murskaus kuuluu myös molempiin tyylisuuntiin eli WT ja ITF kilpailulajeihin. Murskaukset on jaettu voima-, nopeus- ja erikoistekniikkamurskauksiin, sekä rata- ja ryhmämurskauksiin. Murskausmateriaalina on yleensä kilpailuissa muovisia uudelleen koottavia levyjä (focuslevy), puumateriaalia joka on usein liimapuumäntylevyä, kattotiiliä, seinätiiliä tai jotain muuta kisamateriaalia. Laudat ovat yleensä kiinni murskauksia varten tehdyssä telineessä, pois lukien WT:n ryhmäkilpailu ns freestyle ja joukkue esityskilpailut. Kilpailija aloittaa usein suorituksensa paikaltaan valmiusasennosta sekä päättää suorituksensa samaan valmiusasentoon. Osuma materiaaliin on tultava oikealla kehon osalla, muutoin suoritus hylätään ja säännöt on erittäin tarkkoja muutenkin. Murskaus on erittäin näyttävä ja taitoa vaativa laji. Voittaja on se, joka on murskannut eniten materiaalia oikealla tekniikalla ja oikeassa ajassa tai hypännyt korkeimmalle, kauimmaksi tai esiintyminen on osa-alueiltaan ok.

Uusina lajeina WT-taekwondoon on tullut mukaan beach poomsae eli rannalla tapahtuva liikesarjakilpailu, freestyle eli vapaa ohjelma, missä pakollisia tekniikoita sisällytetty ohjelmaan.[27][28][29][30] Vähän harvinaisempia ovat esimerkiksi erilaiset ryhmäkilpailut, missä on mukana erilaisia taekwondon osa-alueita mukana ja esitys sisältää koreografian.lähde?

VyöarvotMuokkaa

Taekwondossa käytetään vyöarvojärjestelmää, jonka tarkoitus on kuvata taekwondon filosofista merkitystä sekä ilmoittaa oppilaan taso.[31] Värivöitä käyttetään oppilas- eli kup-arvoissa, ja värivyöjärjestelmä vaihetee jonkin verran niin Suomessa kuin kansainvälisestikin, sillä esimerkiksi lajin eteläkorealainen keskus Kukkiwon ei ole pitänyt tarpeellisena oppilastason täsmällistä säätelyä.[32] Suomessa yleisimmin käytetyssä värivyöjärjestelmässä värit ovat oppilastasoilla seuraavat: valkea (9 kup, alkeiskurssilainen), keltainen (8-7 kup), vihreän (6-5 kup) ja sinisen (4-3 kup) kautta punaiseen vyöhön (2-1 kup).[31]

Taekwondon kolme ensimmäistä vyön väriä (valkoinen, keltainen ja vihreä) lainautuvat karatesta. Loput (sininen, punainen ja musta) ovat Korean kuningashuoneen värit.

Mustien vöiden dan-arvot alkavat ensimmäisestä ja päättyvät yhdeksänteen daniin.[31] Kunkin dan-tason vähimmäisvaatimukset on Kukkiwan määritellyt käsikirjassaan.[32]

Mustassa vyössä on 9 dania, koska 9 on suurin yksinumeroinen luku ja 3 x 3 = 9.[33] Lisäksi numero kolme kirjoitusmerkki muistuttaa kiinan kielessä kuningasta tarkoittavaa kirjoitusmerkkiä, ja näihin liittyy oma symboliikkansa.[33]

Vyön sidontamalli vaihtelee. ITF-tyylissä vyö sidotaan yhden kerran vyötärön ympäri, WTF-tyylissä vyö on pidempi, ja se kietaistaan vyötärän ympäri kahdesti.[34] ITF-tyylin sidotatapa otettiin käyttöön heinäkuussa 1985. Tavan perustellaan symbolisoivan harrastajan sitoitumista vain yhteen päämäärään ja yhteen mestariin. Lisäksi viitataan kamppailuvoiton saavuttamiseen yhdellä tekniikalla.[34]

OppilasarvotMuokkaa

Oppilasarvojen vöiden värit vaihtelevat liitoittain ja koulukunnittain. Perinteiset ja yleisimmät vöiden värit on lueteltu alla olevassa taulukossa.lähde? Myös muita värijärjestelmiä on käytössä.

Gup ITF WT ATA[35]
10. valkoinen valkoinen
9. valkoinen, keltainen raita/ natsa valkoinen, keltainen raita/natsa valkoinen
8. keltainen keltainen oranssi
7. keltainen, vihreä raita/natsa keltainen, vihreä raita/natsa keltainen
6. vihreä vihreä maastoväritys
5. vihreä, sininen raita/natsa vihreä, sininen raita/natsa vihreä
4. sininen sininen purppura
3. sininen, punainen raita/natsa sininen, punainen raita/natsa sininen
2. punainen punainen ruskea
1. punainen, musta raita/natsa punainen, musta raita/natsa punainen

Dan-arvotMuokkaa

 
Mestari ja kisälli: Yhdysvaltalainen suurmestari Brenda Sell ohjaamassa.
 
ITF:n presidentti, suurmestari Choi Jung Hwa opettamassa Melbournen seminaarissa (2006).

Dan-arvot (musta):[36]

  • 1–3 dan, oppilas (WT: kyosanim, ITF: boo sabumnim: apuopettaja)
  • 4–6 dan, opettaja (sabumnim)
  • 7–8 dan, mestari (WT: kwanjanganim, ITF: sahyunnim)
  • 9-10 dan, suurmestari (saseongnim, 10 dan on WT:n ja ATA:n käyttämä kunnia-arvo)

WT-taekwondo ja Amerikan Taekwondoliitto ATA on myöntänyt muutamia kymmenen danin kunnia-arvoja osalle lajin legendoista postuumisti.[36] Lisäksi - paljon karaten japanilaisia kunnianosoitustapoja mukaellen - on voitu myöntää kunnia-dan-arvoja mustine vöineen. Tällaisen diplomaattisen kunnianosoituksen myöntämisestä on kerrottu tiedotusvälineissä joidenkin valtionpäämiesten tai kansainvälisten järjestöjen johtajien Etelä-Koreaan suuntautuneen (valtio)vierailun yhteydessä. Esimerkiksi Venäjän presidentti Putinille, Filippiinien presidentti Dutertelle ja Yhdysvaltain presidentti Obamalle sekä Sri Lankan valtionjohdolle on myönnetty yhdeksän danin kunnia-arvo.[37][38][39] Kymmenen danin kunnia-arvo on myönnetty ainakin kolmelle kansainvälisen olympiakomitean johtajalle, Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri Ban Ki-moonille ja paavi Franciscusille.[40][41][42][43]

ITF:ssä 4–9 dan -arvoiset opettajat erottaa housujen ja hihojen sivussa olevasta mustasta pystysuorasta raidasta. Mustat vyöt tunnistaa vyön lisäksi takin helmassa olevista mustista nauhoista. Nauhat kuvastavat ”kuningashuoneen asemassa olevaa, aatelista”. Myös ITF myöntää kunnia-dan-arvoja.[44]

Urheilijan saavuttaman mustan vyön tunnustaminen toisen tyylisuunnan liitossa ei aina ole itsestäänselvää. Parhaiten liitot tunnustavat WT-liiton keskuksessa Kukkiwonissa myönnetyt mustat vyöt.[45]

ErityispiirteitäMuokkaa

Potkut ovat taekwondossa merkittävässä osassa verrattuna moniin muihin itämaisiin kamppailulajeihin. Perusharrastajalle molemmat taekwondoliitot tarjoavat potkujen lisäksi myös kattavan määrän torjuntoja ja lyöntejä, jotka tekevät taekwondosta tehokkaan ja suoraviivaisen itsepuolustus- ja taistelulajin.

Nimi taekwondo tulee korean kielen sanoista tae (jalka, hyppy, potku, murskaaminen jalalla), kwon (nyrkki, käsi, lyönti, isku, murskaaminen kädellä) ja do (ajatus, tie, tapa, taito, periaate). Suomeksi taekwondo on käännetty ”jalan ja käden tieksi”. Kukkiwon translitteroi sanan 'taekwondo' ilman väliviivaa, kun ITF käyttää muotoa 'taekwon-do'.

Kukkiwon puhuu taekwondon hengestä termillä hongik-ingan, jolla tarkoitetaan taipumatonta, rauhaa rakastavaa ja rehellistä asennetta. ITF:n harjoittelijan pääperiaatteet ovat: kohteliaisuus, rehellisyys ja uutteruus, itsehillintä sekä lannistumaton henki.

SuosioMuokkaa

Nykyään taekwondo on maailman harrastetuin kamppailu-urheilulaji. Kaikki urheilulajit huomioiden taekwondo on maailman 10. harrastetuin urheilulaji. Vuonna 2015 lajin harrastajamääräksi arvioitiin 70-80 miljoonaa ihmistä noin 200 maassa, Tokion olympialaisten 2020 lajiesittelyn mukaan noin 80 miljoonaa yli 200 maassa.[42][46] Laji on Etelä-Koreassa kansallisurheilun asemassa ja pakollinen alakoulun oppiaine esimerkiksi Kiinan väkirikkaissa Hunanin ja Sichuanin maakunnissa.[42] Taekwondon arvokisat ovat kansainvälisimpiä urheilukilpailuita kaikki urheilulajit huomioon ottaen. MM-kisoissa on parhaimmillaan ollut yli 120 maata.lähde?. Suomessa on noin 8000 Taekwondon harrastajaa (Suomen taekwondoliiton syksyn 2020 harrastajamäärän keräystiedot seuroilta).

World Taekwondo hanmadang on World Taekwondon ja Kukkiwonin järjestämä maailman suurin taekwondon lajifestivaali kilpailuineen.[47][48] Sen kesto on 4-5 (5-7) päivää. Korean kielen hanmadang, 한마당, tarkoittaa festivaalia. Taekwondo-festivaaleilla laji näyttäytyy monipuolisesti.[48] Vuodesta 1992 lähtien järjestetty tapahtuma on kansainvälisesti arvostettu.[49] Yhteen festivaalitapahtumaan osallistuu vuosittain noin 5 000 kilpailijaa ja lajiosallistumisia on noin 8 000 kpl ympäri maailman. Eri maita mukana on 50-60.[47][48] Suomi osallistui ensimmäisen kerran näihin kilpailuihin vuonna 2018.[50]

WT:n säännöin käytävä taekwondo-ottelu saavutti olympiastatuksen Sydneyssä 2000 oltuaan ensin näytöslajina Soulissa 1988 ja Barcelonassa 1992.[51] Suomalaisista taekwondourheilijoista on olympialaisiin osallistunut Sydneyssä Kirsimarja Koskinen ja Veera Liukkonen, Ateenassa 2004 Teemu Heino, sekä Lontoossa 2012 Suvi Mikkonen.[52]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Kang, Won Sik; Lee, Kyong Myung (1999). A Modern History of Taekwondo. Seoul: Pogyŏng Munhwasa. ISBN 978-89-358-0124-4.
  2. http://fightingarts.com/reading/article.php?id=665
  3. Kang Won-sik and Lee Kyong-myong. (1999). T’aekwondo Hyondaesa [Modern History of Taekwondo]. Seoul, ROK: Pogyong Munhwasa.
  4. http://www.koreaorbit.com/korea-culture/korean-martial-arts.html
  5. "Historical Views on the Origins of Korea's Taekwondo" (2016-06-12). The International Journal of the History of Sport 33 (9): 978–989. doi:10.1080/09523367.2016.1233867. ISSN 0952-3367. 
  6. The Influence of Korean Nationalism on the Formational Process of T'aekwŏndo in South Korea benjamins.com. en
  7. Gillis, Alex (2008). A Killing Art: The Untold History of Tae Kwon Do. ECW Press. ISBN 978-1550228250.
  8. https://www.members.itkd.co.nz/reference/essays/6-broken_family.pdf
  9. https://gtaitf-india.com/general-choi-hong-hi/
  10. Gillis, Alex (2008). A Killing Art: The Untold History of Tae Kwon Do. ECW Press. ISBN 978-1550228250.
  11. https://www.members.itkd.co.nz/reference/essays/6-broken_family.pdf
  12. Kang, Won Sik; Lee, Kyong Myung (1999). A Modern History of Taekwondo. Seoul: Pogyŏng Munhwasa. ISBN 978-89-358-0124-4.
  13. Gillis, Alex (2008). A Killing Art: The Untold History of Tae Kwon Do. ECW Press. ISBN 978-1550228250.
  14. Kang, Won Sik; Lee, Kyong Myung (1999). A Modern History of Taekwondo. Seoul: Pogyŏng Munhwasa. ISBN 978-89-358-0124-4.
  15. Kang, Won Sik; Lee, Kyong Myung (1999). A Modern History of Taekwondo. Seoul: Pogyŏng Munhwasa. ISBN 978-89-358-0124-4.
  16. Gillis, Alex (2008). A Killing Art: The Untold History of Tae Kwon Do. ECW Press. ISBN 978-1550228250.
  17. Kang, Won Sik; Lee, Kyong Myung (1999). A Modern History of Taekwondo. Seoul: Pogyŏng Munhwasa. ISBN 978-89-358-0124-4.
  18. Kang, Won Sik; Lee, Kyong Myung (1999). A Modern History of Taekwondo. Seoul: Pogyŏng Munhwasa. ISBN 978-89-358-0124-4.
  19. https://www.bbc.com/sport/taekwondo/40391326
  20. Hintsanen, s. 58.
  21. Hintsanen, s. 63.
  22. Kang, Won Sik; Lee, Kyong Myung (1999). A Modern History of Taekwondo. Seoul: Pogyŏng Munhwasa. ISBN 978-89-358-0124-4.
  23. Gillis, Alex (2008). A Killing Art: The Untold History of Tae Kwon Do. ECW Press. ISBN 978-1550228250.
  24. Choi, Hong Hi (1983). Encyclopedia of Taekwon-Do. International Taekwon-Do Federation. ASIN B008UAO292.
  25. http://kukkiwon.or.kr/front/pageView.action?cmd=/eng/introduce/history
  26. Taekwondo body changes 'negative' name BBC Sport. Viitattu 28.2.2021. (englanniksi)
  27. Max Winters: Vietnam win men's team title on final day of inaugural World Beach Taekwondo Championships insidethegames.biz. 6.5.2017. Dunsar Media, UK. Viitattu 3.1.2021. (englanniksi)
  28. Rhodes 2018 World Taekwondo Beach Championships, 25.-28.4.2018 Taekwondo Magazine, 2019 (106): 146-153, via insidethegames.biz. 2019. Dunsar Media, UK. Viitattu 3.1.2021. (englanniksi)
  29. Mike Rowbottom: Freestyle poomsae athletes claim medals on day one of World Taekwondo Beach Championship insidethegames.biz. 11.10.2019. Dunsar Media, UK. Viitattu 3.1.2021. (englanniksi)
  30. Sahl Hasseesh 2019 WT Beach Championships, 11-13.10.2019 Taekwondo Magazine, 2020 (107): 154-162 , via insidethegames.biz. 2020. Dunsar Media, UK. Viitattu 3.1.2021. (englanniksi)
  31. a b c Vyöjärjestelmä Budokwai Taekwondo, budokwai.fi. Viitattu 2.1.2021.
  32. a b Hintsanen, s. 67.
  33. a b System of rank ITF Taekwon-Do Condensed Encyclopedia. 6.8.2019. itf-tkd.org. Viitattu 3.1.2021. (englanniksi)
  34. a b Hintsanen, s. 68.
  35. Belts American Taekwondo Association, ataonline.com. Viitattu 2.1.2021. (englanniksi)
  36. a b Belts taekwondo-guide.com. Viitattu 3.1.2021. (englanniksi)
  37. Ryan Craggs: Vladimir Putin Earns 9th Degree Black Belt In Taekwondo, Because That’s What Vladimir Putin Does headshot 13.11.2013 (16.11.2013). Huffington Post, huffpost.com. Viitattu 3.1.2021. (englanniksi)
  38. Duterte, Go get honorary Blackbelts from World Taekwondo HQ 5.6.2018. Philippine News Agency, pna.gov.ph. Viitattu 3.1.2021. (englanniksi)
  39. President of the World Taekwondo Federation in Sri Lanka Sunday Observer, sundayobserver.lk. 26.1.2020. Viitattu 3.1.2021. (englanniksi)
  40. Peter Rutherford: Enter The Diplomat - U.N.'s Ban gets black belt 6.6.2013. Reuters, reuters.com. Viitattu 3.1.2021. (englanniksi)
  41. Liam Morgan: IOC President awarded honourary 10th Dan black belt in taekwondo by WTF insidethegames.biz. 20.8.2015. Viitattu 3.1.2021. (englanniksi)
  42. a b c David Owen: World Taekwondo Federation President battling to use sport for greater good insidethegames.biz. 23.8.2015. Viitattu 3.1.2021. (englanniksi)
  43. Pope Granted Honorary Taekwondo Black Belt at Meeting in Vatican worldtaekwondoeurope.org. 11.5.2017. Viitattu 3.1.2021. (englanniksi)
  44. ITF Honorary Dan itf-tkd.org. 26.1.2020. Viitattu 3.1.2021. (englanniksi)
  45. What is the difference between the WTF, ITF and ATA Taekwondo systems? taekwondo-guide.com. Viitattu 3.1.2021. (englanniksi)
  46. Taekwondo Tokyo2020, tokyo2020.org. Viitattu 4.1.2021. (englanniksi)
  47. a b World Taekwondo Hanmadang - Introduction kukkiwon.or.kr. Viitattu 3.1.2021. (englanniksi)
  48. a b c 2019 Pyeongchang World Taekwondo Hanmadang (videolla vilahtaa Suomen lippu) 29.7.2019. taekwondotimes.com. Viitattu 3.1.2021. (englanniksi)
  49. World Taekwondo Hanmadang - Review of the Past kukkiwon.or.kr. Viitattu 3.1.2021. (englanniksi)
  50. Lohjalainen Timo Jansson Etelä Koreaan kisoihin 21.7.2019. ykkoslohja.fi. Viitattu 3.1.2021. (suomeksi)
  51. Annual Report 2018-2019 (pdf) (s. 3) World Taekwondo, worldtaekwondo.org. Viitattu 2.1.2021. (englanniksi)
  52. Mitalistit Suomen Taekwondoliitto ry., suomentaekwondoliitto.fi. Viitattu 2.1.2021.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta taekwondo.