Tämä artikkeli käsittelee nykyaikaisia olympialaisia. Antiikin olympialaisista katso Olympian kisat.
Olympialippu, jossa viisi rengasta. Renkaat suunniteltiin vuonna 1913 ja käytettiin ensi kerran Antwerpenin kisoissa vuonna 1920.

Olympialaiset ovat suuret kansainväliset ja monilajiset urheilukilpailut. Ne järjestetään kahden vuoden välein niin, että kesäolympialaiset ja talviolympialaiset vuorottelevat. Olympiakisat keskittyvät yhden kaupungin ympärille ja niiden pitopaikan määrää Kansainvälinen olympiakomitea.

Sisällysluettelo

HistoriaMuokkaa

Nykyaikaiset olympialaiset perustuvat antiikin aikana Olympiassa Kreikassa järjestettyjen Olympian kisojen perintöön. Kreikassa järjestettiin 1800-luvulla myös neljät Zappaan olympialaiset, joita pidetään nykyaikaisten olympialaisten edeltäjinä samoin kuin englantilaisia Wenlockin olympialaisia kisoja.

Nykyaikaiset olympialaiset järjestettiin ensimmäisen kerran Ateenassa vuonna 1896. Ensimmäisistä kisoista asti jokaisissa olympialaisissa on ollut mukana vain miekkailu, pyöräily, uinti, voimistelu ja yleisurheilu (soutu olisi listalla ellei lajia olisi peruutettu huonon sään vuoksi vuonna 1896).

Vuodesta 1924 alkaen kisat on jaettu erillisiin kesä- ja talviolympialaisiin ja vuoteen 1992 saakka kesä- ja talvikisat järjestettiin samana vuonna. Tämän jälkeen rytmiä muutettiin siten, että seuraavat talvikisat olivat 1994 ja siitä lähtien neljän vuoden välein.[1]

Vuosina 1912–1948 järjestettiin olympiakisojen yhteydessä myös olympiakisojen taidekilpailuja, ja senkin jälkeen on taidetapahtumia toisinaan järjestetty kisojen ohessa.

OsallistumisoikeusMuokkaa

Nykyaikaisiin olympialaisiin saivat alun perin osallistua vain amatöörit eli kilpailijat, jotka harjoittavat urheilua ilman taloudellisen hyödyn tavoittelua. Avery Brundagen puheenjohtajakauden jälkeen 1970-luvulta lähtien Kansainvälinen olympiakomitea alkoi suhtautua ammattilaisurheilijoihin entistä suopeammin kasvattaakseen olympialaisten taloudellista tuottoa.[2] Vuonna 1988 ammattilaisurheilijat saivat muutamaa lajia lukuun ottamatta täyden osanotto-oikeuden olympialaisiin[3].

Vuonna 1960 otettiin olympialaisten useimpiin lajeihin käyttöön karsintaraja, joka urheilijan tulee saavuttaa halutessaan osallistua kisoihin. Yleisurheilussa ja uinnissa on käytössä karsintarajat. Muissa lajeissa kisapaikat jaetaan karsintakilpailujen tai ranking-listojen perusteella. Jokaisella Kansainvälisen olympiakomitean jäsenmaalla on silti oikeus lähettää olympialaisiin yksi urheilija (kesäolympialaisiin yksi yleisurheilija ja yksi uintiurheilija), vaikka urheilija ei olisikaan selvittänyt karsintarajoja.

Luettelo olympiakisoistaMuokkaa

KesäolympialaisetMuokkaa

 
Kesäolympialaisten isäntäkaupungit ja isäntämaat. Vihreä = valtio on isännöinyt yksiä kesäolympialaisia, Sininen = valtio on isännöinyt kaksia tai useampia kesäolympialaisia, Musta ympyrä = kaupunki on isännöinyt yksiä kesäolympialaisia, Oranssi ympyrä = kaupunki on isännöinyt kaksia tai useampia kesäolympialaisia (Los Angeles, Lontoo, Tokio, Ateena ja Pariisi). Tulevat kesäolympialaiset kursivoituna (2020).
Pääartikkeli: Kesäolympialaiset

TalviolympialaisetMuokkaa

 
Talviolympialaisten isäntäkaupungit ja isäntämaat. Vihreä = valtio on isännöinyt yksiä talviolympialaisia, Sininen = valtio on isännöinyt kaksia tai useampia talviolympialaisia, Musta ympyrä = kaupunki on isännöinyt yksiä talviolympialaisia, Oranssi ympyrä = kaupunki on isännöinyt kaksia tai useampia talviolympialaisia (Innsbruck, Sankt Moritz).
Pääartikkeli: Talviolympialaiset

OlympiaboikotitMuokkaa

 
  Kisoja 1976 boikotoineet maat
  Kisoja 1980 boikotoineet maat
  Kisoja 1984 boikotoineet maat

Useat maat boikotoivat kesäolympiakisoja vuosina 1976, 1980 ja 1984. Vuoden 1976 boikotti liittyi Etelä-Afrikan rotusortoon, vuoden 1980 boikotti Neuvostoliiton-Afganistanin sotaan, ja vuoden 1984 boikotti oli vastatoimi vuoden 1980 boikotille. Näitä vuosia ennenkin olympiakisoissa oli koettu pienempiä boikotteja.

OlympiasymbolitMuokkaa

OlympiarenkaatMuokkaa

Olympiatunnuksen muodostavat viisi toisiinsa yhdistyvää rengasta, joiden esikuva löydettiin vanhasta alttarista Olympian raunioilta. Olympiarenkaat ovat maailman tunnetuin tuotemerkki. Tunnuksen suunnitteli nykyaikaisten olympialaisten isä Pierre de Coubertin. Aluksi renkaat olivat ketjuna viisi rengasta peräkkäin, kun nykyään ne ovat kahdessa kerroksessa. Kansainvälisen Olympiakomitean mukaan olympiarenkaat kuvastavat viittä maailman maanosaa, jotka olympian henki yhdistää (renkaat yhdessä toisiinsa), sekä urheilijoita, jotka eri puolilta maailmaa kokoontuvat yhteen olympialaisten ajaksi.

Renkaiden symboliikasta on ollut myös muita tulkintoja:

  • Renkaat kuvaavat sitä, että antiikin aikaan kisat kestivät viisi päivää.
  • Renkaat kuvaavat antiikin olympialaisten tärkeintä ja arvostetuinta lajia, viisiottelua.
  • Renkaat kuvaavat de Coubertinin käsitystä siitä, että urheilu kehittää viittä elämän aluetta (oma-aloitteisuutta, sitkeyttä ja peräänantamattomuutta, tehokkuutta, täydellisyyden tavoittelua ja vaaran halveksuntaa).

Olympialipun kuusi eri väriä (renkaiden värit+pohjana valkoinen) edustavat maailman kansoja, sillä vähintään yksi lipun väreistä löytyy kaikkien maailman valtioiden lipuista.

OlympiatuliMuokkaa

Koska nykyaikaiset olympiakisat jatkavat antiikin olympiakisojen perinnettä, olympiatuli sytytetään ennen kisoja auringonsäteistä Olympian lehdossa Kreikassa, josta se kuljetetaan kisapaikalle. Ensimmäinen soihtuviesti Olympiasta olympialaisten isäntäkaupunkiin järjestettiin Berliinin olympialaisten yhteydessä 1936.

OlympiamottoMuokkaa

Olympialaisten tunnus on Citius, altius, fortius, joka tarkoittaa nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin.

OlympiamitalitMuokkaa

 
Palkintojenjakotilaisuus vuoden 2008 kesäolympialaisissa

Olympiakisojen lajien kolme parasta saavat mitalin: ensimmäinen kultaisen, toinen hopeisen ja kolmas pronssisen. Kahdeksan parasta saavat kunniakirjan.[4] Jokainen olympialaisiin osallistuva urheilija saa muistomitalin.

Olympiamitali on halkaisijaltaan vähintään 6 senttimetriä ja paksuudeltaan vähintään 3 millimetriä[4]. Kultamitalin kultapitoisuus oli vuoden 2012 kesäolympiakisoissa 1,36 % eli 6 grammaa. Mitalista 93 % oli hopeaa ja 6 % kuparia. Olympialaisten kultamitalin kultapitoisuus on vähentynyt kisa kisalta, ja vielä vuosien 1904, 1908 ja 1912 olympiakisoissa mitali oli täyskultaa, tosin nykyistä pienempi.[5] Kultamitaleita jaettiin ensimmäisen kerran vuoden 1904 kesäolympiakisoissa; edellisissä kisoissa voittajat olivat saaneet kullatun pronssiplakaatin[4].

OlympiahymniMuokkaa

Nykyisin käytössä oleva alkuperäinen Ateenan olympialaisiin 1896 tehty olympiahymni on kreikkalaisten Spyros Samarasin säveltämä ja Kostis Palamasin sanoittama.

OlympiamaskottiMuokkaa

Vuodesta 1968 alkaen on useimpia olympiakisoja varten suunniteltu oma maskotti, yleensä eläin- tai ihmishahmo. Maskotti on yleensä ollut sellainen, että se on jollain tavalla liittynyt kyseiseen maahan missä kisat pidetään, esim. venäjällä Miska-karhu tai kanadassa Amik-majava.[6]

Ensimmäinen maskotti nähtiin Grenoblen talvikisoissa vuonna 1968, missä Schuss-niminen yksijalkainen hiihtäjähahmo esiintyi kuvissa ja leluissa. Virallisen kisamaskotin tittelin sai kuitenkin vasta Münchenin vuoden 1972 kesäkisojen maskotti Waldi.

OlympiavalaMuokkaa

Olympiavala on olympialaisten avajaisissa lausuttava juhlallinen ja rituaalinen lupaus, jonka yksi urheilija lausuu kaikkien urheilijoiden ja yksi tuomari kaikkien tuomarien puolesta.

MitalitilastojaMuokkaa

Menestyneimmät urheilijatMuokkaa

Urheilija Laji Kisat Kulta Hopea Pronssi Yhteensä
  Michael Phelps uinti 2004–2016 23 3 2 28
  Larysa Latynina voimistelu 1956–1964 9 5 4 18
  Paavo Nurmi yleisurheilu 1920–1928 9 3 0 12
  Mark Spitz uinti 1968–1972 9 1 1 11
  Carl Lewis yleisurheilu 1984–1996 9 1 0 10
  Ole Einar Bjørndalen ampumahiihto 1998–2014 8 4 1 13
  Bjørn Dæhlie maastohiihto 1992–1998 8 4 0 12
  Birgit Fischer melonta 1980–2004 8 4 0 12
  Sawao Katō voimistelu 1968–1976 8 3 1 12
  Jennifer Thompson uinti 1992–2004 8 3 1 12
  Matt Biondi uinti 1984–1992 8 2 1 11
  Ray Ewry* yleisurheilu 1900–1908 8 (10) 0 0 8 (10)
  Usain Bolt yleisurheilu 2008–2016 8 0 0 8

* Ray Ewryn mitalien määrä riippuu siitä, lasketaanko vuoden 1906 kesäolympialaisten (välikisat) mitaleja mukaan.

Eniten mitaleita saavuttaneet urheilijatMuokkaa

Urheilija Laji Kisat Kulta Hopea Pronssi Yhteensä
  Michael Phelps uinti 2004–2016 23 3 2 28
  Larisa Latynina voimistelu 1956–1964 9 5 4 18
  Nikolai Andrianov voimistelu 1972–1980 7 5 3 15
  Ole Einar Bjørndalen ampumahiihto 1998–2014 8 4 1 13
  Boris Šahlin voimistelu 1956–1964 7 4 2 13
  Edoardo Mangiarotti miekkailu 1936–1960 6 5 2 13
  Takashi Ono voimistelu 1952–1964 5 4 4 13
  Paavo Nurmi yleisurheilu 1920–1928 9 3 0 12
  Birgit Fischer melonta 1980–2004 8 4 0 12
  Bjørn Dæhlie maastohiihto 1992–1998 8 4 0 12
  Sawao Katō voimistelu 1968–1976 8 3 1 12
  Jennifer Thompson uinti 1992–2004 8 3 1 12
  Ryan Lochte uinti 2004–2016 6 3 3 12
  Dara Torres uinti 1984–2008 4 4 4 12
  Aleksei Nemov voimistelu 1996–2000 4 2 6 12

Eniten kultamitaleita yksissä kisoissa saavuttaneet urheilijatMuokkaa

Urheilija Laji Vuosi Kulta
  Michael Phelps uinti 2008 8
  Mark Spitz uinti 1972 7
  Kristin Otto uinti 1988 6
  Vitali Štšerbo voimistelu 1992 6
  Michael Phelps uinti 2004 6
  Anton Heida voimistelu 1904 5
  Willis Lee ammunta 1920 5
  Nedo Nadi miekkailu 1920 5
  Paavo Nurmi yleisurheilu 1924 5
  Eric Heiden pikaluistelu 1980 5
  Matt Biondi uinti 1988 5
  Michael Phelps uinti 2016 5

Kultamitali useimmissa peräkkäisissä kisoissaMuokkaa

Urheilija Laji Vuodet Kisat (lkm)
  Aladár Gerevich miekkailu 1932–1960 6
  Steve Redgrave soutu 1984–2000 5
  Pál Kovács miekkailu 1936–1960 5

Gerevichin ja Kovácsin saavutukset tekee ainutlaatuisiksi se, että heiltä jäivät väliin kahdet kisat toisen maailmansodan takia.

Eniten mitaleita yksissä kisoissa saavuttaneet urheilijatMuokkaa

Urheilija Laji Kisat Kulta Hopea Pronssi Yhteensä
  Michael Phelps uinti 2008 8 0 0 8
  Michael Phelps uinti 2004 6 0 2 8
  Aleksandr Ditjatin voimistelu 1980 3 4 1 8

Muita mitalisaavutuksiaMuokkaa

Voittanut mitalin sekä kesä- että talviolympialaisissaMuokkaa

Muita kesäolympialaisten ennätyksiäMuokkaa

Eniten kesäolympiakisojaMuokkaa

Miehet:

Naiset:

Eniten vuosia kultamitalien välilläMuokkaa

Miehet:

Naiset:

Vanhimmat kultamitalistitMuokkaa

Miehet:

Naiset:

  • 54 v 8 kk 1 pv Sybil Newall, Iso-Britannia, jousiammunta, 1908

Nuorimmat kultamitalistitMuokkaa

Miehet:

  • Korkeintaan 12-vuotias tuntematon ranskalaispoika hollantilaisten perämiehenä, kaksikkosoutu, 1900[9]
  • 13 v 9 kk 9 pv Klaus Zerta, GER, soutu, 1960

Naiset:

Vanhimmat tunnetut osallistujatMuokkaa

Miehet:

Naiset:

Nuorimmat tunnetut osallistujatMuokkaa

Miehet:

Naiset:

MuitaMuokkaa

  • Kaikkien aikojen ensimmäinen olympiavoittaja oli Ateenan kisoissa 1896 kolmiloikan voittanut James B. Connolly.[10]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • David Wallechinsky: The Complete Book of the Olympics

ViitteetMuokkaa

  1. Olympic Games International Olympic Committee ® IOC 2008. Viitattu 1.12.2008.
  2. Greene, Bob: What changed the Olympics forever 23.7.2012. CNN. Viitattu 9.12.2012.
  3. Amateurism 7.12.1999. USA Today. Viitattu 9.12.2012.
  4. a b c Report 268 (s. 30) 31.1.2002. KOK. Viitattu 10.8.2012.
  5. Melonyce McAfee: Why Olympians bite their medals 10.8.2012. CNN.com. Viitattu 10.8.2012.
  6. Olympiamaskotit 5.8.2016. Yle.
  7. Ratsastajaveteraani ennätykseen: kymmenennet olympialaiset 4.8.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 11.8.2012.
  8. [1]
  9. Rowing - About London2012. Viitattu 10.8.2012.
  10. http://www.colby.edu/colby.mag/issues/85n2/spec1.html

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Lasse Erola: Omituiset olympialaiset

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Olympialaiset.