Avaa päävalikko

Olympialaiset

Suuret kansainväliset urheilukilpailut
Tämä artikkeli käsittelee nykyaikaisia olympialaisia. Antiikin olympialaisista katso Olympian kisat.
Olympialippu, jossa viisi rengasta. Renkaat suunniteltiin vuonna 1913 ja käytettiin ensi kerran Antwerpenin kisoissa vuonna 1920.

Olympialaiset ovat suuret kansainväliset ja monilajiset urheilukilpailut. Ne järjestetään kahden vuoden välein niin, että kesäolympialaiset ja talviolympialaiset vuorottelevat. Olympiakisat keskittyvät yhden kaupungin ympärille ja niiden pitopaikan määrää Kansainvälinen olympiakomitea.

HistoriaMuokkaa

Nykyaikaiset olympialaiset perustuvat antiikin aikana Olympiassa Kreikassa järjestettyjen Olympian kisojen perintöön. Kreikassa järjestettiin 1800-luvulla myös neljät Zappaan olympialaiset, joita pidetään nykyaikaisten olympialaisten edeltäjinä samoin kuin englantilaisia Wenlockin olympialaisia kisoja.

Nykyaikaiset olympialaiset järjestettiin ensimmäisen kerran Ateenassa vuonna 1896. Ensimmäisistä kisoista asti jokaisissa olympialaisissa ovat olleet mukana vain miekkailu, pyöräily, uinti, voimistelu ja yleisurheilu (soutu olisi listalla ellei lajia olisi peruutettu huonon sään vuoksi vuonna 1896).

Vuodesta 1924 alkaen kisat on jaettu erillisiin kesä- ja talviolympialaisiin ja vuoteen 1992 saakka kesä- ja talvikisat järjestettiin samana vuonna. Tämän jälkeen rytmiä muutettiin siten, että seuraavat talvikisat olivat 1994 ja siitä lähtien neljän vuoden välein.[1]

Vuosina 1912–1948 järjestettiin olympiakisojen yhteydessä myös olympiakisojen taidekilpailuja, ja senkin jälkeen on taidetapahtumia toisinaan järjestetty kisojen ohessa.

OsallistumisoikeusMuokkaa

Nykyaikaisiin olympialaisiin saivat alun perin osallistua vain amatöörit eli kilpailijat, jotka harjoittavat urheilua ilman taloudellisen hyödyn tavoittelua. Avery Brundagen puheenjohtajakauden jälkeen 1970-luvulta lähtien Kansainvälinen olympiakomitea alkoi suhtautua ammattilaisurheilijoihin entistä suopeammin kasvattaakseen olympialaisten taloudellista tuottoa.[2] Vuonna 1988 ammattilaisurheilijat saivat muutamaa lajia lukuun ottamatta täyden osanotto-oikeuden olympialaisiin[3].

Vuonna 1960 otettiin olympialaisten useimpiin lajeihin käyttöön karsintaraja, joka urheilijan tulee saavuttaa halutessaan osallistua kisoihin. Yleisurheilussa ja uinnissa on käytössä karsintarajat. Muissa lajeissa kisapaikat jaetaan karsintakilpailujen tai ranking-listojen perusteella. Jokaisella Kansainvälisen olympiakomitean jäsenmaalla on silti oikeus lähettää olympialaisiin yksi urheilija (kesäolympialaisiin yksi yleisurheilija ja yksi uintiurheilija), vaikka urheilija ei olisikaan selvittänyt karsintarajoja.

Luettelo olympiakisoistaMuokkaa

KesäolympialaisetMuokkaa

 
Kesäolympialaisten isäntäkaupungit ja isäntämaat. Vihreä = valtio on isännöinyt yksiä kesäolympialaisia, Sininen = valtio on isännöinyt kaksia tai useampia kesäolympialaisia, Musta ympyrä = kaupunki on isännöinyt yksiä kesäolympialaisia, Oranssi ympyrä = kaupunki on isännöinyt kaksia tai useampia kesäolympialaisia (Los Angeles, Lontoo, Tokio, Ateena ja Pariisi). Tulevat kesäolympialaiset kursivoituna (2020).
Pääartikkeli: Kesäolympialaiset

TalviolympialaisetMuokkaa

 
Talviolympialaisten isäntäkaupungit ja isäntämaat. Vihreä = valtio on isännöinyt yksiä talviolympialaisia, Sininen = valtio on isännöinyt kaksia tai useampia talviolympialaisia, Musta ympyrä = kaupunki on isännöinyt yksiä talviolympialaisia, Oranssi ympyrä = kaupunki on isännöinyt kaksia tai useampia talviolympialaisia (Innsbruck, Sankt Moritz).
Pääartikkeli: Talviolympialaiset

Luettelo olympiakisojen hakijakaupungeistaMuokkaa

KesäolympialaisetMuokkaa

Kisat Vuosi Ehdokaskaupungit Ei-ehdokas

hakijakaupungit

KOK istunto
Isäntäkaupunki Muut hakijat
I [4] 1896   Ateena ainoa hakija 1.
  Pariisi
(1894)
II [4] 1900   Pariisi
III [4] 1904   Chicago (alkuperäinen hakija) kisat siirettiin
  St. Louisiin.[5]
4.
  Pariisi
(1901)
IV[4] 1908
  Rooma (alkuperäinen hakija) kisat siirettiin   Lontooseen[6][7]   Berliini
  Milano
6.
  Lontoo
(1904)
V[4] 1912
  Tukholma ainoa hakija 10.
  Berliini
(1909)
VI[4] 1916
  Berliini (peruutettiin)   Aleksandria
  Amsterdam
  Bryssel
  Budapest
  Cleveland
14.
  Tukholma
(1912)
VII[4] 1920
  Antwerpen   Amsterdam
  Atlanta
  Budapest
  Cleveland
  Havanna
  Lyon
  Philadelphia
17.
  Lausanne
(1919)
VIII[4] 1924
  Pariisi   Amsterdam
  Barcelona
  Los Angeles
  Praha
  Rooma
rowspan=2 19.
  Lausanne
(1921)
IX[4] 1928
  Amsterdam   Los Angeles
X[4] 1932
  Los Angeles ainoa hakija 21.
  Rooma
(1923)
XI[4] 1936
  Berliini   Aleksandria
  Barcelona
  Budapest
  Buenos Aires
  Köln
  Dublin
  Frankfurt
  Helsinki
  Lausanne
  Nürnberg
  Rio de Janeiro
  Rooma
30.
  Lausanne
(1931)
XII[4] 1940   Tokio (alkuperäinen hakija) kisat siirettiin   Helsinkiin[8] (peruutettiin) ainoa hakija 35.
  Berliini
(1936)
XIII[4] 1944   Lontoo (peruutettiin)   Ateena
  Budapest
  Detroit
  Helsinki
  Lausanne
  Montreal
  Rooma
38.
  Lontoo
(1939)
XIV[4] 1948
  Lontoo   Baltimore
  Lausanne
  Los Angeles
  Minneapolis
  Philadelphia
39.
  Lausanne
(1946)
XV[4] 1952
  Helsinki   Amsterdam
  Chicago
  Detroit
  Los Angeles
  Minneapolis
  Philadelphia
40.
  Tukholma
(1947)
XVI[4] 1956
  Melbourne
  Tukholma (ratsastuskisat)[9]
  Buenos Aires
  Chicago
  Detroit
  Los Angeles
  México
  Minneapolis
  Philadelphia
  San Francisco
43.
  Rooma
(1949)
XVII[4] 1960
  Rooma   Bryssel
  Budapest
  Detroit
  Lausanne
  México
  Tokio
50.
  Pariisi
(1955)
XVIII[4] 1964
  Tokio   Bryssel
  Detroit
  Wien
55.
  München
(1959)
XIX[4] 1968
  México   Buenos Aires
  Detroit
  Lyon
60.
  Baden-Baden
(1963)
XX[4] 1972
  München   Detroit
  Madrid
  Montreal
64.
  Rooma
(1966)
XXI[4] 1976
  Montreal   Los Angeles
  Moskova
69.
  Amsterdam
(1970)
XXII[4] 1980
  Moskova   Los Angeles 75.
  Wien
(1974)
XXIII[4] 1984
  Los Angeles ainoa hakija 80.
  Ateena
(1978)
XXIV[4] 1988
  Seoul   Nagoya 84.
  Baden-Baden
(1981)
XXV[4] 1992
  Barcelona   Amsterdam
  Belgrad
  Birmingham
  Brisbane
  Pariisi
91.
  Lausanne
(1986)
XXVI[4] 1996
  Atlanta   Ateena
  Belgrad
  Manchester
  Melbourne
  Toronto
96.
  Tokio
(1990)
XXVII[4] 2000
  Sydney   Beijing
  Berliini
  Istanbul
  Manchester
  Milano
  Brasília
  Taškent
101.
  Monte Carlo
(1993)
XXVIII[4] 2004
  Ateena   Buenos Aires
  Kapkaupunki
  Rooma
  Tukholma
  Istanbul
  Lille
  Rio de Janeiro
  Pietari
  San Juan
  Seville
106.
  Lausanne
(1997)
XXIX[4] 2008
  Beijing   Istanbul
  Osaka
  Pariisi
  Toronto
  Bangkok
  Kairo
  Havanna
  Kuala Lumpur
  Seville
112.
  Moskova
(2001)
XXX[4] 2012
  Lontoo   Madrid
  Moskova
  New York City
  Pariisi
  Havanna
  Istanbul
  Leipzig
  Rio de Janeiro
117.
  Singapore
(2005)
XXXI[4] 2016
  Rio de Janeiro   Chicago
  Madrid
  Tokio
  Baku
  Doha
  Praha
  Dubai
121.
  Kööpenhamina
(2009)
XXXII[4] 2020
  Tokio   Istanbul
  Madrid
  Rome
  Baku
  Doha
125.
  Buenos Aires
(2013)
XXXIII[10]. .[11] 2024
  Pariisi   Los Angeles   Hampuri
  Rooma
  Budapest
  Boston
rowspan=2 131.
  Lima
(2017)
XXXIV[12] 2028
  Los Angeles ainoa hakija

OlympiaboikotitMuokkaa

Useat maat boikotoivat kesäolympiakisoja vuosina 1956, 1976, 1980 ja 1984. Vuoden 1956 boikotti liittyi Unkarin kansannousuun ja Suezin kriisiin, vuoden 1976 boikotti liittyi Etelä-Afrikan rotusortoon, vuoden 1980 boikotti Neuvostoliiton Afganistanin sotaan ja vuoden 1984 boikotti oli vastatoimi vuoden 1980 boikotille. Näitä vuosia ennenkin olympiakisoissa oli koettu pienempiä boikotteja.

OlympiasymbolitMuokkaa

OlympiarenkaatMuokkaa

Olympiatunnuksen muodostavat viisi toisiinsa yhdistyvää rengasta, joiden esikuva löydettiin vanhasta alttarista Olympian raunioilta. Olympiarenkaat ovat maailman tunnetuin tuotemerkki. Tunnuksen suunnitteli nykyaikaisten olympialaisten isä Pierre de Coubertin. Aluksi renkaat olivat ketjuna viisi rengasta peräkkäin, kun nykyään ne ovat kahdessa kerroksessa. Kansainvälisen Olympiakomitean mukaan olympiarenkaat kuvastavat viittä maailman maanosaa, jotka olympian henki yhdistää (renkaat yhdessä toisiinsa), sekä urheilijoita, jotka eri puolilta maailmaa kokoontuvat yhteen olympialaisten ajaksi.

Renkaiden symboliikasta on ollut myös muita tulkintoja:

  • Renkaat kuvaavat sitä, että antiikin aikaan kisat kestivät viisi päivää.
  • Renkaat kuvaavat antiikin olympialaisten tärkeintä ja arvostetuinta lajia, viisiottelua.
  • Renkaat kuvaavat de Coubertinin käsitystä siitä, että urheilu kehittää viittä elämän aluetta (oma-aloitteisuutta, sitkeyttä ja peräänantamattomuutta, tehokkuutta, täydellisyyden tavoittelua ja vaaran halveksuntaa).

Olympialipun kuusi eri väriä (renkaiden värit+pohjana valkoinen) edustavat maailman kansoja, sillä vähintään yksi lipun väreistä löytyy kaikkien maailman valtioiden lipuista.

OlympiatuliMuokkaa

Koska nykyaikaiset olympiakisat jatkavat antiikin olympiakisojen perinnettä, olympiatuli sytytetään ennen kisoja auringonsäteistä Olympian lehdossa Kreikassa, josta se kuljetetaan kisapaikalle. Ensimmäinen soihtuviesti Olympiasta olympialaisten isäntäkaupunkiin järjestettiin Berliinin olympialaisten yhteydessä 1936.

OlympiamottoMuokkaa

Olympialaisten tunnus on Citius, altius, fortius, joka tarkoittaa nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin.

OlympiamitalitMuokkaa

 
Palkintojenjakotilaisuus vuoden 2008 kesäolympialaisissa

Olympiakisojen lajien kolme parasta saavat mitalin: ensimmäinen kultaisen, toinen hopeisen ja kolmas pronssisen. Kahdeksan parasta saavat kunniakirjan.[13] Jokainen olympialaisiin osallistuva urheilija saa muistomitalin.

Olympiamitali on halkaisijaltaan vähintään 6 senttimetriä ja paksuudeltaan vähintään 3 millimetriä[13]. Kultamitalin kultapitoisuus oli vuoden 2012 kesäolympiakisoissa 1,36 % eli 6 grammaa. Mitalista 93 % oli hopeaa ja 6 % kuparia. Olympialaisten kultamitalin kultapitoisuus on vähentynyt kisa kisalta, ja vielä vuosien 1904, 1908 ja 1912 olympiakisoissa mitali oli täyskultaa, tosin nykyistä pienempi.[14] Kultamitaleita jaettiin ensimmäisen kerran vuoden 1904 kesäolympiakisoissa; edellisissä kisoissa voittajat olivat saaneet kullatun pronssiplakaatin[13].

OlympiahymniMuokkaa

Nykyisin käytössä oleva alkuperäinen Ateenan olympialaisiin 1896 tehty olympiahymni on kreikkalaisten Spyrídon Samáraksen säveltämä ja Kostís Palamáksen sanoittama.

OlympiamaskottiMuokkaa

Vuodesta 1968 alkaen on useimpia olympiakisoja varten suunniteltu oma maskotti, yleensä eläin- tai ihmishahmo. Maskotti on yleensä ollut sellainen, että se on jollain tavalla liittynyt kyseiseen maahan missä kisat pidetään, esim. Venäjällä Miska-karhu tai Kanadassa Amik-majava.[15]

Ensimmäinen maskotti nähtiin Grenoblen talvikisoissa vuonna 1968, missä Schuss-niminen yksijalkainen hiihtäjähahmo esiintyi kuvissa ja leluissa. Virallisen kisamaskotin tittelin sai kuitenkin vasta Münchenin vuoden 1972 kesäkisojen maskotti Waldi.

OlympiavalaMuokkaa

Olympiavala on olympialaisten avajaisissa lausuttava juhlallinen ja rituaalinen lupaus, jonka yksi urheilija lausuu kaikkien urheilijoiden ja yksi tuomari kaikkien tuomarien puolesta.

MitalitilastojaMuokkaa

Menestyneimmät urheilijatMuokkaa

Urheilija Laji Kisat Kulta Hopea Pronssi Yhteensä
  Michael Phelps uinti 2004–2016 23 3 2 28
  Larysa Latynina voimistelu 1956–1964 9 5 4 18
  Paavo Nurmi yleisurheilu 1920–1928 9 3 0 12
  Mark Spitz uinti 1968–1972 9 1 1 11
  Carl Lewis yleisurheilu 1984–1996 9 1 0 10
  Marit Bjørgen maastohiihto 2002–2018 8 4 3 15
  Ole Einar Bjørndalen ampumahiihto 1998–2014 8 4 1 13
  Bjørn Dæhlie maastohiihto 1992–1998 8 4 0 12
  Birgit Fischer melonta 1980–2004 8 4 0 12
  Sawao Katō voimistelu 1968–1976 8 3 1 12
  Jennifer Thompson uinti 1992–2004 8 3 1 12
  Matt Biondi uinti 1984–1992 8 2 1 11
  Ray Ewry* yleisurheilu 1900–1908 8 (10) 0 0 8 (10)
  Usain Bolt yleisurheilu 2008–2016 8 0 0 8

* Ray Ewryn mitalien määrä riippuu siitä, lasketaanko vuoden 1906 kesäolympialaisten (välikisat) mitaleja mukaan.

Eniten mitaleita saavuttaneet urheilijatMuokkaa

Urheilija Laji Kisat Kulta Hopea Pronssi Yhteensä
  Michael Phelps uinti 2004–2016 23 3 2 28
  Larisa Latynina voimistelu 1956–1964 9 5 4 18
  Marit Bjørgen maastohiihto 2002–2018 8 4 3 15
  Nikolai Andrianov voimistelu 1972–1980 7 5 3 15
  Ole Einar Bjørndalen ampumahiihto 1998–2014 8 4 1 13
  Boris Šahlin voimistelu 1956–1964 7 4 2 13
  Edoardo Mangiarotti miekkailu 1936–1960 6 5 2 13
  Takashi Ono voimistelu 1952–1964 5 4 4 13
  Paavo Nurmi yleisurheilu 1920–1928 9 3 0 12
  Birgit Fischer melonta 1980–2004 8 4 0 12
  Bjørn Dæhlie maastohiihto 1992–1998 8 4 0 12
  Sawao Katō voimistelu 1968–1976 8 3 1 12
  Jennifer Thompson uinti 1992–2004 8 3 1 12
  Ryan Lochte uinti 2004–2016 6 3 3 12
  Dara Torres uinti 1984–2008 4 4 4 12
  Aleksei Nemov voimistelu 1996–2000 4 2 6 12

Eniten kultamitaleita yksissä kisoissa saavuttaneet urheilijatMuokkaa

Urheilija Laji Vuosi Kulta
  Michael Phelps uinti 2008 8
  Mark Spitz uinti 1972 7
  Kristin Otto uinti 1988 6
  Vitali Štšerbo voimistelu 1992 6
  Michael Phelps uinti 2004 6
  Anton Heida voimistelu 1904 5
  Willis Lee ammunta 1920 5
  Nedo Nadi miekkailu 1920 5
  Paavo Nurmi yleisurheilu 1924 5
  Eric Heiden pikaluistelu 1980 5
  Matt Biondi uinti 1988 5
  Michael Phelps uinti 2016 5

Kultamitali useimmissa peräkkäisissä kisoissaMuokkaa

Urheilija Laji Vuodet Kisat (lkm)
  Aladár Gerevich miekkailu 1932–1960 6
  Steve Redgrave soutu 1984–2000 5
  Pál Kovács miekkailu 1936–1960 5

Gerevichin ja Kovácsin saavutukset tekee ainutlaatuisiksi se, että heiltä jäivät väliin kahdet kisat toisen maailmansodan takia.

Eniten mitaleita yksissä kisoissa saavuttaneet urheilijatMuokkaa

Urheilija Laji Kisat Kulta Hopea Pronssi Yhteensä
  Michael Phelps uinti 2008 8 0 0 8
  Michael Phelps uinti 2004 6 0 2 8
  Aleksandr Ditjatin voimistelu 1980 3 4 1 8

Muita mitalisaavutuksiaMuokkaa

Voittanut mitalin sekä kesä- että talviolympialaisissaMuokkaa

Mitalit kesä- ja talvilajissaMuokkaa
Mitalit talvilajissaMuokkaa
  • Gillis Grafström, Ruotsi, kultaa taitoluistelussa 1920, 1924, 1928 ja hopeaa 1932. Taitoluistelu oli kesäkisojen ohjelmassa 1920, sen jälkeen talvikisoissa. Grafström oli myös ensimmäinen joka voitti sekä kesä- että talvikisoissa kultaa, tai ylipäätänsä mitalin sillä pariluistelu jossa Ludovika ja Walter Jakobsson ottivat 1924 hopeaa oli seuraavana päivänä miesten luistelun jälkeen.
  • Ludovika Jakobsson ja Walter Jakobsson, Suomi, taitoluistelu, 1920 taitoluistelu oli kesäkisoissa, 1924 talvikisoissa.
  • Yhdysvaltalaiset jääkiekkoilijat Herbert Drury ja Frank Synott, hopealla Antwerpenissa 1920 ja Chamonix’ssa 1924

Muita kesäolympialaisten ennätyksiäMuokkaa

Eniten kesäolympiakisojaMuokkaa

Miehet:

Naiset:

Eniten vuosia kultamitalien välilläMuokkaa

Miehet:

Naiset:

Vanhimmat kultamitalistitMuokkaa

Miehet:

Naiset:

  • 54 v 8 kk 1 pv Sybil Newall, Iso-Britannia, jousiammunta, 1908

Nuorimmat kultamitalistitMuokkaa

Miehet:

  • Korkeintaan 12-vuotias tuntematon ranskalaispoika hollantilaisten perämiehenä, kaksikkosoutu, 1900[18]
  • 13 v 9 kk 9 pv Klaus Zerta, GER, soutu, 1960

Naiset:

Vanhimmat tunnetut osallistujatMuokkaa

Miehet:

Naiset:

Nuorimmat tunnetut osallistujatMuokkaa

Miehet:

Naiset:

MuitaMuokkaa

  • Kaikkien aikojen ensimmäinen olympiavoittaja oli Ateenan kisoissa 1896 kolmiloikan voittanut James B. Connolly.[19]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • David Wallechinsky: The Complete Book of the Olympics

ViitteetMuokkaa

  1. Olympic Games International Olympic Committee ® IOC 2008. Viitattu 1.12.2008.
  2. Greene, Bob: What changed the Olympics forever 23.7.2012. CNN. Viitattu 9.12.2012.
  3. Amateurism 7.12.1999. USA Today. Viitattu 9.12.2012.
  4. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af INTERNATIONAL OLYMPIC COMMITTEE VOTE HISTORY OLYMPIC and SOCCER LOGOs and MASCOTs. Viitattu 16.11.2019.
  5. Stead, W. T. (1901). The Americanization of the World. Horace Markley, 341. 
  6. Hämäläinen, Karo: Ateenasta Ateenaan, s. 56–61. Tammi, 2004. ISBN 951-31-2937-3.
  7. 1908 London Summer Games SPorts-Reference. Viitattu 4.3.2016. (englanniksi)
  8. Sandra Collins. The 1940 Tokyo Games: The Missing Olympics: Japan, the Asian Olympics and the Olympic Movement. p. 51
  9. Melbourne - Stockholm 1956 International Olympic Committee. Arkistoitu 19 May 2007. Viitattu 10.4.2007.
  10. Parkkinen, Jaakko: Budapest jäämässä ulos olympiahausta – enää kaksi kaupunkia jäljellä 23.2.2017. Yle. Viitattu 6.3.2017.
  11. Ennakkotiedot pitivät paikkansa – KOK jakoi kerralla kahdet olympiakisaisännyydet yle.fi. 13.9.2017. Viitattu 12.10.2017.
  12. Ennakkotiedot pitivät paikkansa – KOK jakoi kerralla kahdet olympiakisaisännyydet yle.fi. 13.9.2017. Viitattu 12.10.2017.
  13. a b c Report 268 (s. 30) 31.1.2002. KOK. Viitattu 10.8.2012.
  14. Melonyce McAfee: Why Olympians bite their medals 10.8.2012. CNN.com. Viitattu 10.8.2012.
  15. Olympiamaskotit 5.8.2016. Yle.
  16. Ratsastajaveteraani ennätykseen: kymmenennet olympialaiset hs.fi. 4.8.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 11.8.2012.
  17. [1]
  18. Rowing - About London2012. Viitattu 10.8.2012.
  19. http://www.colby.edu/colby.mag/issues/85n2/spec1.html

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Lasse Erola: Omituiset olympialaiset

Aiheesta muuallaMuokkaa