Nedo Nadi
Nedo Nadi (9. heinäkuuta 1894 Livorno – 29. tammikuuta 1940) oli italialainen miekkailija ja kuusinkertainen olympiavoittaja. Häntä pidetään yleisesti kaikkien aikojen monipuolisimpana miekkailijana, sillä hän voitti Antwerpenin olympiakisoissa 1920 kultaa kaikissa kolmessa miekkailumuodossa: kalvalla, floretilla ja säilällä. Tähän ei ole pystynyt kukaan toinen miekkailija. Myös hänen viisi miekkailun olympiakultaansa yksistä kisoista ovat ainutkertainen saavutus.
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Nedo Nadi | |||
Maa: Italia | |||
Miesten miekkailu | |||
Olympialaiset | |||
Kultaa | Tukholma 1912 | floretti | |
Kultaa | Antwerpen 1920 | floretti | |
Kultaa | Antwerpen 1920 | säilä | |
Kultaa | Antwerpen 1920 | floretin joukkuekilpailu | |
Kultaa | Antwerpen 1920 | kalvan joukkuekilpailu | |
Kultaa | Antwerpen 1920 | säilän joukkuekilpailu |
Nadi voitti Tukholman olympialaisissa kultaa floretilla[1] 18 vuoden ja 29 päivän ikäisenä ja on kaikkien aikojen nuorin floretin kultamitalisti.
Nadi palveli Italian armeijassa ensimmäisessä maailmansodassa. Hänet palkittiin kunniamerkillä rohkeudesta.
Vuoden 1920 olympialaiset
muokkaaNedo Nadin vuoden 1920 kisojen suoritus oli lähes täydellinen. Eräät Keski-Euroopan maat ja Neuvostoliitto eivät osallistuneet kisoihin, näin ollen erityisesti unkarilaisten kovien miekkailijoiden puuttuminen helpotti Nadin tehtävää.
Florettikilpailussa Nadi sai kultaa finaalisarjan ennätyksellisen 10 voiton jälkeen. Joukkueena Italia otti kultaa kaikissa kolmessa miekkailumuodossa: floretti, kalpa ja säilä. Kalpajoukkueessa miekkaili myös Nedon veli Aldo. Veljesten isä, italialainen miekkailumestari Giuseppe (Beepe) Nadi ei arvostanut kalpaa vaan piti sitä ”karkeana ja kurittomana aseena”. Nadi voitti myös säilän henkilökohtaisen kullan ilman suuria vaikeuksia: finaalisarjassa hän voitti kaikki 11 otteluaan. Veli Aldo otti hopeaa.[2]
Kisoissa Nedo Nadi voitti viisi kultaa, tämän lisäksi veli Aldo sai kolme joukkuekultaa ja yhden hopean: saalis oli suurempi kuin minkään perheen yksissä olympialaisissa missään lajissa saavuttama.
Myöhempi ura
muokkaaAntwerpenin olympialaisten jälkeen Nadi siirtyi ammattilaiseksi ja aloitti Buenos Aires Jockey Clubin valmentajana. Hän palasi Roomaan joitakin vuosia myöhemmin ja ryhtyi uudelleen amatööriksi. Vuodesta 1935 kuolemaansa tammikuussa 1940 asti hän oli Italian miekkailuliiton puheenjohtajana. Hän kuoli Roomassa aivoverenvuodon seurauksena.
Lähteet
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- Nedo Nadi Kansainvälinen olympiakomitea. (englanniksi)
1896: Eugène-Henri Gravelotte | 1900: Émile Coste | 1904: Ramón Fonst | 1906: Georges Dillon-Kavanagh | 1912: Nedo Nadi | 1920: Nedo Nadi | 1924: Roger Ducret | 1928: Lucien Gaudin | 1932: Gustavo Marzi | 1936: Giulio Gaudini | 1948: Jehan Buhan | 1952: Christian d’Oriola | 1956: Christian d’Oriola | 1960: Viktor Ždanovitš | 1964: Egon Franke | 1968: Ionel Drîmbă | 1972: Witold Woyda | 1976: Fabio Dal Zotto | 1980: Vladimir Smirnov | 1984: Mauro Numa | 1988: Stefano Cerioni | 1992: Philippe Omnès | 1996: Alessandro Puccini | 2000: Kim Young-ho | 2004: Brice Guyart | 2008: Benjamin Kleibrink | 2012: Lei Sheng | 2016: Daniele Garozzo | 2020: Cheung Ka-long | 2024: Cheung Ka-long |
1896: Ioannis Georgiadis | 1900: Georges de la Falaise | 1904: Manuel Díaz | 1906: Ioannis Georgiadis | 1908: Jenő Fuchs | 1912: Jenő Fuchs | 1920: Nedo Nadi | 1924: Sándor Pósta | 1928: Ödön Tersztyánszky | 1932: György Piller | 1936: Endre Kabos | 1948: Aladár Gerevich | 1952: Pál Kovács | 1956: Rudolf Kárpáti | 1960: Rudolf Kárpáti | 1964: Tibor Pézsa | 1968: Jerzy Pawłowski | 1972: Viktor Sidjak | 1976: Viktor Krovopuskov | 1980: Viktor Krovopuskov | 1984: Jean-François Lamour | 1988: Jean-François Lamour | 1992: Bence Szabó | 1996: Stanislav Pozdnjakov | 2000: Mihai Covaliu | 2004: Aldo Montano | 2008: Zhong Man | 2012: Áron Szilágyi | 2016: Áron Szilágyi | 2020: Áron Szilágyi | 2024: Oh Sang-uk |