Kesäolympialaiset 1912

V kesäolympialaiset järjestettiin vuonna 1912 Tukholmassa, Ruotsissa. Kisojen viralliset avajaiset olivat 6. heinäkuuta, mutta ensimmäiset kilpailutapahtumat alkoivat jo 5. toukokuuta. Viimeinen kilpailupäivä oli 22. heinäkuuta.[3] Kyseessä olivat ensimmäiset Pohjoismaissa pidetyt olympialaiset ja lisäksi toistaiseksi ainoat Ruotsin isännöimät kisat (mikäli ei huomioida muiden lajien osalta Australian Melbournessa pidettyjen vuoden 1956 kisojen ratsastuskilpailuja).

V olympiadin kisat
1912stockholm1912-olympic-games.jpg
Isäntäkaupunki Ruotsi Tukholma, Ruotsi
Osallistujat 2 407
Kisatapahtumat 102 kilpailua 14 lajissa
Avajaiset 6. heinäkuuta 1912
Päättäjäiset 22. heinäkuuta 1912
Avaaja Kuningas Kustaa V
Urheilijoiden vala ei ohjelmassa[1]
Tuomareiden vala ei ohjelmassa[2]
Olympiatulen sytyttäjä ei ohjelmassa
Olympiastadion Tukholman olympiastadion

Kisojen myöntäminenMuokkaa

Viidennet kesäolympialaiset myönnettiin Tukholmalle Kansainvälisen olympiakomitean kokouksessa Berliinissä 28. toukokuuta 1909. Valinta oli yksimielinen, sillä kisoja myös havitelleen Berliinin luvattiin järjestää seuraavat, vuoden 1916 kisat.[4]

JärjestelytMuokkaa

Kisoja varten perustetun ruotsalaisen olympiakomitean jäsenet valittiin syksyllä 1909. Komitean puheenjohtajaksi valittiin Viktor Balck, ja kunniapuheenjohtajaksi nimettiin kruununprinssi Kustaa Aadolf. Komitean tärkeimmät tehtävät olivat kilpailuohjelman laatiminen, rahoituksen järjestäminen, kilpailupaikkojen rakentaminen, kilpailusääntöjen laatiminen sekä ruotsalaisten urheilijoiden valmistelujen ja harjoittelun järjestäminen.[5]

Kilpailujen ohjelmasta haluttiin tehdä tarkoituksellisesti mahdollisimman yksinkertainen, joten lajeiksi pyrittiin aluksi ottamaan vain lajeja, jotka olivat kaikille sivistysvaltioille tuttuja ja kaikkien yhteiskuntaluokkien mahdollisia harjoittaa. Ruotsalaiset esittelivät kisaohjelman luonnoksen KOK:lle Berliinissä keväällä 1909. Lajiryhmiä oli neljä, yleisurheilu, paini, voimistelu ja uinti. Näin yksinkertainen ohjelma ei KOK:lle kelvannut, joten uusi ja laajempi ohjelmaluonnos esiteltiin kesäkuussa 1910. Sekin hylättiin liian suppeana, ja vasta vuoden 1911 KOK:n kokouksessa esitelty ohjelma hyväksyttiin. Ohjelman laajeneminen alkuperäisestä uhkasi kisojen taloutta, kun yhä uusia kisapaikkoja jouduttiin rakentamaan, kun kisaohjelmaan oli lisätty tennistä, jalkapalloa, soutua ja monia muita lajeja.[6]

Viralliset kutsut eri maiden olympiakomiteoille tai niiden edustajille Kansainvälisessä olympiakomiteassa lähetettiin 18. marraskuuta 1910. Kutsuja lähetettiin myös urheilujärjestöihin niihin maihin, joilla ei ollut omaa olympiakomiteaa tai edustajaa KOK:ssa.[7]

Kisat rahoitettiin muun muassa erilaisten rahastojen lahjoittamilla varoilla, järjestämällä arvontoja, myymällä lippuja kisatapahtumiin sekä myymällä paikallisille yrityksille yksinoikeuksia.[8]

Tukholmaan jouduttiin rakentamaan uusi stadion olympiakisoja varten. Monille muillekin lajiryhmille jouduttiin rakentamaan uudet kisapaikat, tai olemassaolevia jouduttiin parantamaan.[9]

AvajaisetMuokkaa

 
Saksan joukkue marssimassa kentälle avajaisseremoniassa.

Kisojen avajaiset pidettiin olympiastadionilla lauantaina 6. heinäkuuta 1912. Eri maiden kilpailijat marssivat kentälle, jonka jälkeen lausuttiin rukoukset ja esitettiin hymni. Puheiden jälkeen Ruotsin kuningas Kustaa V julisti olympiakisat avatuiksi.[10]

Osallistuneet maatMuokkaa

Kisoihin osallistui 28 maata. Ensi kertaa samoissa olympiakisoissa oli osallistujamaita kaikista viidestä maanosasta. Osallistuneista 2 407 urheilijasta 2 359 oli miehiä ja 48 naisia.[11]

Tukholmaan saapui lisäksi 487 virallista ulkomaista edustajaa, virkailijaa ja tuomaria sekä 260 ulkomaista lehtimiestä.[12]

Osanottajamaat:

 
Osallistujamaat
  Osallistui ensimmäistä kertaa.
  Osallistui, aiempia osallistumisia.
  Ei osallistunut.

Suomen suuriruhtinaskunnalla oli Tukholman olympialaisissa oma joukkue, joka kisojen avajaisissa marssi Venäjän joukkueen takana oman Finland-kyltin kanssa, sekä myös ajoittain Helsingin ruotsinkielisen naisvoimisteluseuran lippua heiluttaen. Myöhemmin kisojen aikana muodostui käytännöksi, että suomalaiset esiintyivät Venäjän lipun ja sen alle nostetun sinivalkoisen Finland-viirin kanssa.[13]

LajitMuokkaa

Kisoissa järjestettiin 102 kilpailutapahtumaa 16 eri lajiryhmässä.[14] Tenniskilpailut aloitettiin jo 5. toukokuuta, ja viimeinen kisapäivä oli 22. heinäkuuta.[15]

TaidelajitMuokkaa

NäytöslajitMuokkaa

KohokohtiaMuokkaa

 
Martin Kleinin ja Alppo Asikaisen painiottelu kesti yli 11 tuntia.[16]

PalkintojenjaotMuokkaa

 
Ruotsin kuningas Kustaa V (korokkeella) jakamassa palkintoja urheilijoille.

Olympiastadionilla järjestettiin maanantai-iltapäivänä 15. heinäkuuta niin kutsutun olympiaviikon 6.–15. heinäkuuta aikana järjestettyjen kilpailujen palkintojenjaot. Palkintoja olivat jakamassa kuningas ja prinssit. Ennen olympiaviikkoa ja sen jälkeen kilpailtujen lajien palkinnot jaettiin kilpailupaikoilla.[17]

MitalitaulukkoMuokkaa

Eniten olympiavoittoja saavuttanut maa vuoden 1912 kesäolympialaisissa oli Yhdysvallat. Eniten olympiavoittoja saavuttaneet urheilijat olivat Suomen Hannes Kolehmainen, Ruotsin Vilhelm Carlberg ja Yhdysvaltain Alfred Lane.[14][18][19]

Vuoden 1912 kesäolympialaisten mitalitaulukko
Sija Maa Kultaa Hopeaa Pronssia Yhteensä
1   Yhdysvallat 25 19 19 63
2   Ruotsi 24 24 17 65
3   Iso-Britannia 10 15 16 41
4   Suomi 9 8 9 26
5   Ranska 7 4 3 14
6   Saksa 5 13 7 25
7   Etelä-Afrikka 4 2 0 6
8   Norja 4 1 4 9
9   Kanada 3 2 3 8
9   Unkari 3 2 3 8
11   Italia 3 1 2 6
12   Australaasia 2 2 3 7
13   Belgia 2 1 3 6
14   Tanska 1 6 5 12
15   Kreikka 1 0 1 2
16   Venäjän keisarikunta 0 2 3 5
17   Itävalta 0 2 2 4
18   Alankomaat 0 0 3 3
Yhteensä 103 104 103 310

Lähde: Stockholm 1912 olympic.it. Viitattu 16.1.2016. (englanniksi)

LähteetMuokkaa

  • Bergvall, Erik: The Fifth Olympiad: The Official Report of the Olympic Games of Stockholm 1912. Wahlstrom & Widstrand, 1913.

ViitteetMuokkaa

  1. Arponen, Antti O.: Olympiakisat Ateenasta Atlantaan, s. 68. WSOY, 1996. ISBN 951-0-21072-2.
  2. Arponen, Antti O.: Olympiakisat Ateenasta Atlantaan, s. 235. WSOY, 1996. ISBN 951-0-21072-2.
  3. Stockholm 1912 Sveriges Olympiska Kommitté. Viitattu 8.2.2015. (englanniksi)
  4. Bergvall 1913, s. 7–9.
  5. Bergvall 1913, s. 11, 20.
  6. Bergvall 1913, s. 20–21, 52–53.
  7. Bergvall 1913, s. 23–25.
  8. Bergvall 1913, s. 28–33.
  9. Bergvall 1913, s. 167.
  10. Bergvall 1913, s. 307.
  11. Factsheet - The Games of the Olympiad (pdf) International Olympic Committee. Viitattu 4.3.2016. (englanniksi)
  12. Bergvall 1913, s. 10.
  13. C.Kajanti: Siniristilippumme, s. 178-9. Otava, 1997. ISBN 951-1-13552-X.
  14. a b Event results Official Website of the Olympic Movement. Viitattu 4.3.2016. (englanniksi)
  15. Bergvall 1913, s. 74–91.
  16. a b c d e f g Highlights of the games KOK. Viitattu 15.9.2020.
  17. Bergvall 1913, s. 784–785.
  18. Stockholm 1912 Official Website of the Olympic Movement. Viitattu 4.3.2016. (englanniksi)
  19. 1912 Stockholm Summer Games Sports-Reference. Viitattu 4.3.2016. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kesäolympialaiset 1912.