Kustaa VI Aadolf
Kustaa VI Aadolf (ruots. Gustaf VI Adolf) koko nimeltään Oscar Fredrik Wilhelm Olaf Gustaf Adolf); (11. marraskuuta 1882 Tukholman kuninkaanlinna, Tukholma – 15. syyskuuta 1973 Helsingborgin sairaala, Ruotsi) oli Ruotsin kuningas vuosina 1950–1973. Syntyessään hän oli Ruotsin ja Norjan prinssi vuoteen 1905 asti, jolloin Norja irrottautui Ruotsista.[1] Prinssinarvon lisäksi hän oli Skånen herttua.[2]
Kustaa VI Aadolf | |
---|---|
![]() Kustaa VI Aadolf vuonna 1962 | |
Ruotsin kuningas | |
Valtakausi |
29. lokakuuta 1950 – 15. syyskuuta 1973 |
Kruunajaiset | ei kruunattu |
Edeltäjä | Kustaa V |
Seuraaja | Kaarle XVI Kustaa |
Pääministerit | |
Syntynyt |
11. marraskuuta 1882 Tukholman kuninkaanlinna, Tukholma, Ruotsi |
Kuollut |
15. syyskuuta 1973 (90 vuotta) Helsingborgin sairaala, Helsingborg, Ruotsi |
Hautapaikka | Kungliga begravningsplatsen, Hagan puisto, Solna |
Puoliso |
|
Lapset | |
Koko nimi | Oscar Fredrik Wilhelm Olaf Gustaf Adolf |
Suku | Bernadotte |
Isä | Kustaa V |
Äiti | Kuningatar Viktoria |
Uskonto | luterilainen |
Nimikirjoitus |
![]() |

Suku ja koulutus
muokkaaHän oli Kustaa V:n ja kuningatar Viktorian vanhin poika ja nykyisen Ruotsin kuninkaan Kaarle XVI Kustaan isoisä. Hänellä oli kaksi veljeä, Södermanlandin herttua Vilhelm (1884–1965) ja Västmanlandin herttua Erik (1889–1918).[2]
Kruununprinssi Gustav tuli armeijan palvelukseen vuonna 1902. Hänet ylennettiin vuonna 1923 kenraalimajuriksi,vuonna 1928 kenraaliluutnantiksi ja vuonna 1932 hän oli noussut kenraalin arvoon.[3]
Hänen elinikäinen kiinnostuksensa arkeologiaan alkoi opintojen aikana Uppsalan yliopistossa, ja 1920-luvun ajan hän osallistui arkeologisiin tutkimusmatkoihin Kreikassa, Italiassa ja Kyproksella. [3]
Avioliitot ja lapset
muokkaaKruununprinssi Gustaf avioitui 15. kesäkuuta 1905 Pyhän Yrjön kappelissa Windsorissa Connaughtin prinsessa Margaretin (1882–1920) kanssa,[2] joka oli isä oli Iso-Britannian prinssi, Connaughtin herttua Arthurin ja Preussin prinsessa Louise Margaretin tytär. Hän oli Ison-Britannian kuningatar Viktorian lapsenlapsi. He olivat tavanneet Kairossa ja kihlautuneet jo muutaman tapaamisen jälkeen helmikuussa 1905.
He saivat käyttöönsä Sofieron linnan isoisä Oskar II:n annettua sen heille häälahjaksi. Margaret perusti linnan lähelle puutarhan, ja linna toimi pariskunnan virallisena kesänviettopaikkana aina kuningas Kustaa VI Aadolfin kuolemaan vuoteen 1973 asti.
Kruununprinssi Gustafille ja kruununprinsessa Margaretille syntyi viisi lasta.[3] Margaret kuoli yllättäen vappuna 1920 odottaessaan kuudetta lastaan.
- prinssi Kustaa Aadolf, Västerbottenin herttua (1906–1947), kruununprinssi[3]
- prinssi Sigvard, Upplannin herttua (1907–2002), vuoteen 1934 prinssi ja herttua
- prinsessa Ingrid, Tanskan kuningatar, myöhemmin kuningataräiti (1910–2000), kuningas Fredrik IX:n puoliso
- prinssi Bertil, Hallandin herttua (1912–1997)
- prinssi Carl Johan, kreivi Bernadotte af Wisborg (1916–2012), vuoteen 1946 prinssi ja herttua
Toisen kerran prinssi Gustaf avioitui 3. marraskuuta 1923 St Jamesin palatsin kappelissa Lontoossa lady Louise Mountbattenin (1889–1965) kanssa,[2] joka oli Battenbergin prinssi Louis'n ja Hessenin prinsessa Viktorian tytär. Hän oli Louis Mountbattenin sisar ja Edinburghin herttua prinssi Philipin täti. Toinen avioliitto oli lapseton.
Kuningas
muokkaaVuonna 1950 kruununprinssi Gustaf Adolfista tuli kuningas Kustaa VI Aadolf[3] 68-vuotiaana hänen 93-vuotiaan isänsä Kustaa V:n kuoltua, joka oli hallinnut maata yli 40 vuotta. Hän oli viimeinen Ruotsin kuningas, jolla oli valtaa ennen vuoden 1971 perustuslain muutosta.[3] Kuninkaana hän hyväksyi täysin parlamentarismin, eikä yrittänyt osallistua Ruotsin hallintaan. Hän piti poliittiset mielipiteensä omana tietonaan, mutta ei ollut salaisuus, että hän oli liberaali.[4]
Kuningas oli hyvin suosittu ruotsalaisten keskuudessa. Kuningas oli kiinnostunut arkeologiasta, taiteesta, arkkitehtuurista ja kasvitieteestä. Hän keräili kiinalaista taidetta.[2] Hän teki arkeologisia kaivauksia itse ja kirjoitti tutkimuksia muinaisista ruotsalaisista monumenteista. Häntä pidettiin kiinalaisen keramiikan auktoriteettina, ja hän omisti yhden maailman suurimmista yksityisistä aasialaisen keramiikan kokoelmista. Vielä 88-vuotiaana hän osallistui kaivauksiin etruskien raunioilla Acquarossassa, Italiassa.[3]
Kuningas ja hänen toinen puolisonsa kuningatar Louise tekivät kesäkuussa 1952 Suomeen virallisen valtiovierailun, joka oli aikansa suuri julkisuustapahtuma.
Kuolema
muokkaaKuningas Kustaa VI Aadolf kuoli 90-vuotiaana syyskuussa 1973 Helsingborgin sairaalassa mahahaava leikkauksen jälkeiseen keuhkokuumeeseen. Hänen seuraajansa oli hänen lapsenlapsensa Carl Gustaf.[3] Ensimmäisenä Bernadotte-suvun hallitsijana Kustaa VI Aadolfia ei haudattu perinteen mukaan Riddarholmskyrkaniin kuten oli ollut kaikille Ruotsin kuninkaille tapana vuodesta 1689 lähtien, vaan Hagan puistoon kuninkaalliselle hautausmaalle Solnaan. Hänen molemmat puolisonsa on myös haudattu samaan hautaan.
Kustaa VI Aadolfin vaakuna ja monogrammi
muokkaaja Skånen herttua vuodesta 1882 vuoteen 1905 |
Skånen herttua vuodesta 1907 vuoteen 1950 |
Kirjallisuutta
muokkaa- Elgklou, Lars: Bernadotte-suvun tarina. Suomentanut Salmenoja, Margit. Hämeenlinna: Arvi A. Karisto Oy, 1981. ISBN 951-23-1749-4
Viitteet
muokkaa- ↑ Gustaf VI Adolf (1882-1973) Kungahuset. Arkistoitu 25.1.2021. Viitattu 11.1.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Gustaf VI Adolf www.kungahuset.se. Viitattu 16.2.2025. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Gustav VI Adolf | Swedish Monarch, Constitutional Reforms, Neutrality | Britannica www.britannica.com. Viitattu 16.2.2025. (englanniksi)
- ↑ King Gustaf VI Adolf 1950-1973 www.kungligaslotten.se. Viitattu 16.2.2025. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kustaa VI Aadolf Wikimedia Commonsissa
Edeltäjä: Kustaa V |
Ruotsin kuningas 1950–1973 |
Seuraaja: Kaarle XVI Kustaa |