Riddarholmskyrkan

kirkkorakennus Tukholmassa

Riddarholmskyrkan, Riddarholmenin kirkko eli Ritariholman kirkko on Tukholman keskustassa Riddarholmenin saarella ja kaupunginosassa, lähellä kuninkaallista linnaa sijaitseva kirkko. Se oli vuosisatojen ajan Ruotsin kuninkaallisten hautauskirkko. Kirkossa ei ole vuoden 1809 jälkeen pidetty jumalanpalveluksia,[1] vaan sitä käytetään ainoastaan hautajais- ja muistotapahtumiin. Kirkon seinillä ovat edesmenneiden Serafiimiritarikunnan jäsenten, muun muassa monien Suomen tasavallan presidenttien, vaakunat.

Riddarholmskyrkan
Päälaiva kuorista nähtynä

Kirkko on Tukholman vanhin rakennus.[1] Se on Tukholman ainoa säilynyt keskiaikainen luostarikirkko.[2] Sen vanhimmat osat sijoittuvat 1200-luvulle, jolloin se rakennettiin fransiskaaniluostarin kirkoksi. Kirkko on vihitty käyttöön noin vuonna 1300.[1] Uskonpuhdistuksen yhteydessä vuonna 1527 luostari kuitenkin suljettiin ja kirkko muutettiin protestanttiseksi kirkoksi.[1] Kun saarelle alkoi 1600-luvulla muuttaa aatelisia, tulivat käyttöön nimet Riddarholmen ja Riddarholmskyrkan.[1]

Kirkkoon lisättiin torni ensimmäisen kerran Kalmarin unionin unionikuningas Hannun valtakaudella, mutta salaman iskettyä siihen se paloi maan tasalle. Palaneen tilalle rakennettiin 1600-luvulla uusi, barokkityyppinen torni, joka kuitenkin paloi 1835. Uusi torni on uusgoottilainen valurautatorni ja sen on suunnitellut Erik Gustaf Göthe.[1]

Kirkkoon on haudattu 17 kuninkaallista perheineen eli kaikki Ruotsin hallitsijat vuonna 1632 kuolleesta Kustaa II Aadolfista aina vuonna 1950 kuolleeseen Kustaa V:een asti, lukuun ottamatta Pietarinkirkkoon Vatikaaniin haudattua kuningatar Kristiinaa.[3] Sittemmin Ruotsin kuninkaallisten hautapaikkana on toiminut Kungliga begravningsplatsen Solnassa. Vuosisatojen ajan on uskottu, että kirkossa on vuonna 1290 kuolleen Maunu Ladonlukon hauta, mutta haudan avanneet tutkijat ovat todenneet, että kyseessä on 1400–1500-luvulla eläneen ihmisen ruumis. Onkin arveltu, että 1500-luvulla hallinnut kuningas Juhana III nimesi vainajat uudestaan vahvistaakseen omaa valtaansa.[4] Tutkimuksia on tarkoitus jatkaa, ja lupahakemus muiden hautojen avaamiseksi on jätetty[5]. Kirkkoon on haudattu myös joitakin kolmikymmenvuotisessa sodassa taistelleita sotilaita.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g Statens fastighetsverk: Riddarholmskyrkan (ruotsiksi) Viitattu 2.1.2020.
  2. Sveriges kungahus: Riddarholmskyrkan (ruotsiksi) Viitattu 20.10.2014.
  3. Tuominen, Hannu: Aika käy vähiin Vatikaanissa Turun Sanomat. 12.1.2005. Viitattu 2.1.2020.
  4. Mihin katosi Ruotsin kuningasperhe haudastaan?, Yle.fi/uutiset 9.12.2011, viitattu 11.12.2011
  5. Oväntad upptäckt: Magnus Ladulås ligger inte i sin grav, Dagens Nyheter, 9.12.2011, viitattu 11.12.2011 (ruotsiksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa