Kustaa V

Ruotsin kuningas

Kustaa V (Oscar Gustaf Adolf, 16. kesäkuuta 185829. lokakuuta 1950) oli Ruotsin kuningas vuosina 1907–1950. Hän oli Ruotsin ja Norjan kuningas Oskar II:n vanhin poika. Syntymässä hän sai Värmlannin herttuan arvonimen. Hän nousi Ruotsin valtaistuimelle 8. joulukuuta 1907 isänsä seuraajana[1]. Norja oli erotettu kuningaskunnasta kaksi vuotta aiemmin.

Kustaa V
Gustaf V färgfoto.jpg
Ruotsin kuningas
Valtakausi 8. joulukuuta 1907 –
29. lokakuuta 1950
Edeltäjä Oskar II
Seuraaja Kustaa VI Aadolf
Syntynyt 16. kesäkuuta 1858
Drottningholmin linna, Tukholma, Ruotsi
Kuollut 29. lokakuuta 1950 (92 vuotta)
Drottningholmin linna, Tukholma, Ruotsi
Hautapaikka Riddarholmskyrkan, Tukholma
Puoliso Kuningatar Viktoria
(vih. 1881; k. 1930)
Lapset
Koko nimi
Oscar Gustaf Adolf
Suku Bernadotte
Isä Oskar II
Äiti Kuningatar Sofia
Kustaa V:n kuninkaallinen monogrammi.

ElämäkertaMuokkaa

Kustaa V oli ensimmäinen kuninkaista jota ei enää voideltu ja kruunattu vaan asetettiin virkaan yhä voimassa olevin seremonioin.

Hän nai Badenin prinsessa Viktorian 20. syyskuuta 1881. Hän oli Ruotsin Sofian tyttärentytär, ja näin Ruotsia hallitseva Bernadotte-suku yhdistyi entisiin kuningassukuihin Vaasaan ja Holstein-Gottorpiin. Kruununprinssinä ollessaan Kustaa palveli Ruotsin armeijassa. Hänet ylennettiin 1884 kenraalimajuriksi ja 1898 kenraaliksi.

Kustaa V oli viimeinen Ruotsin kuningas, joka puuttui suoraan politiikkaan, vuoden 1914 puolustusbudjettiriidassa, mikä aiheutti linnanpihakriisin. Tämän jälkeen hän hallitsi parlamentaristisesti.[2]

Kesän 1941 juhannuskriisin aikaan, jolloin natsi-Saksa vaati lupaa kuljettaa 15 000 miehen Engelbrecht-divisioona Etelä-Norjasta Suomen rajalle Haaparantaan, Kustaa V kannatti kuljetusluvan myöntämistä.[3] Monet päähallituspuolueen eli sosiaalidemokraattien valtiopäiväedustajista vastustivat Saksan vaatimukseen suostumista, mutta hallituskoalition oikeistopuolueet, puolueisiin kuulumaton ulkoministeri Christian Günther ja yleensä hallituksen politiikkaan puuttumista vältellyt Kustaa V kannattivat sitä. Yhtenä perusteluna vaatimukseen suostumiselle oli, että Ruotsin tulisi tukea Suomea, jonka tiedettiin liittyvän pian sotaan Saksan rinnalle.[4][5] Lopulta sosiaalidemokraattinen pääministeri Per Albin Hansson taivutteli hallituksensa suostumaan väittämällä, että kuningas luopuisi muuten kruunusta. Historiantutkimus ei ole kyennyt vahvistamaan, uhkasiko Kustaa V todella hallitusta kruunustaluopumisella.[5][6]

Kustaa V:n puoliso oli syntyjään saksalainen Badenin prinsessa Victoria (1862–1930). Heille syntyi kolme poikaa: Kustaa VI Aadolf (1882–1973), Södermanlandin herttua Wilhelm (1884–1965) ja Västmanlandin herttua Erik (1889–1918).

Kuningas oli myös tennisharrastaja ja kilpaili salanimellä Herra G.

Kustaa V teki virallisen vierailun Suomeen vuonna 1925.

 
Santeri Salokiven maalaus Kustaa V:n vierailusta Suomessa 22.8.1925

EsivanhemmatMuokkaa

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Kuningas Kaarle XIV Juhana
(Jean-Baptiste Bernadotte)
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Kuningas Oskar I
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Kuningatar Desideria
 
 
 
 
 
 
 
 
Kuningas Oskar II
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Eugène de Beauharnais,
Italian varakuningas
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Josefina,
Ruotsin ja Norjan kuningatar
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Prinsessa Augusta Amalia av Bayern
 
 
 
Kustaa V
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Herttua Friedrich Wilhelm av Nassau
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Herttua Wilhelm I von Nassau
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Linnakreivitär Luise von Kirchberg-Sayn-Hachenburg
 
 
 
 
 
 
 
 
Kuningatar Sofia
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Prinssi Paul von Württemberg
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Prinsessa Pauline av Württemberg
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Prinsessa Charlotte von Sachsen-Altenburg
 
 
 

LähteetMuokkaa

  • Elgklou, Lars: Bernadotte-suvun tarina. Suomentanut Salmenoja, Margit. Hämeenlinna: Arvi A. Karisto Oy, 1981. ISBN 951-23-1749-4.

ViitteetMuokkaa

  1. Laati, Iisakki: Mitä Missä Milloin 1951, s. 73. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1950.
  2. Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 927, 944. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  3. Harrison, Dick: Avgörande dagar 1941. Populär Historia, 2019, nro 7, s. 29-37. (ruotsiksi)
  4. Sara Griberg: Midsommarkrisen 1941 (ruotsiksi) Allt om historia 27.5.2011 (Internet archive). Viitattu 31.8.2020.
  5. a b Nationalencyklopedin, 13. bandet, MALAY–MÖNJ, s. 296. Bra böcker, Höganäs 1994. (ruotsiksi)
  6. Herman Lindqvist: Ruotsin historia – jääkaudesta tulevaisuuteen (suom. Seppo Hyrkäs), s. 753–754, 755–757. WSOY, Helsinki 2003. Alkuteos Historien om Sverige – från istid till framtid (2002).

Aiheesta muuallaMuokkaa

  Edeltäjä:
Oskar II
Ruotsin kuningas
1907–1950
Seuraaja:
Kustaa VI Aadolf
Tämä kuninkaalliseen henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.